Puoli-ilmaisen tekoälyn aika on päättymässä - kuluttajat ja firmat saattavat kokea karun todellisuuden hyvinkin pian

Kuluttajat ovat hypänneet tekoälyn käyttäjiksi ympäri maailmaa, josta on selkeänä todisteena vaikkapa se, miten ChatGPT:stä tuli nopeasti maailman nopeimmin kasvanut palvelu.

Samaan kelkkaan ovat lähteneet myös firmat - ja etenkin ohjelmistokehitystä tekevät yhtiöt. Isona vedenjakajana ohjelmistokehityksen saralla pidetään yleisesti vuoden 2025 loppua, jolloin Claude Code rykäisi niin valtavan kehitysloikan tekoälyavusteisessa ohjelmoinnissa, että se onnistui taivuttamaan taakseen pitkälti nekin koodaajat, jotka olivat siihen saakka suhtautuneet tekoälyn ohjelmointitaitoihin epäilevästi.

Mutta hype on kätkenyt taakseen yhden epämiellyttävän tosiasian, josta tekoälyfirmat eivät ole uskaltanut juurikaan puhua mitään ääneen.

Lähes kaikki nykyiset tekoälypalvelut ovat nimittäin tappiollista liiketoimintaa niitä tarjoaville firmoille. Eli kuluttajat saavat tällä hetkellä käyttää tekoälyratkaisuja, joihin heillä ei olisi välttämättä varaa - tai maksuhaluja.

Tieto tästä taloudellisesti täysin kestämättömästä tilanteesta on piilotettu yritysten talouslukuihin. Ja tarkkojen tietojen kaivamista vaikeuttaa sekin, että alan suurimmat itsenäiset toimijat, OpenAI ja Anthropic, eivät ole pörssilistattuja yhtiöitä.

Mutta tietoja löytyy silti. Mainosjätti Googlea on totuttu pitämään rahantekoautomaattina, joka tuottaa hirvittäviä voittoja vuodesta toiseen. Mutta Googlenkin voitot voivat olla vaarassa, kun yhtiö joutuu kaatamaan satoja miljardeja tuleviin, tekoälylaskentaa tarjoavien datakeskustensa rakentamiseen. Samankaltaisia viitteitä löytyy myös toisen tuloskoneen talousluvuista: aivan kuten Google, myös Microsoft saattaa joutua tinkimään voitoistaan, kun sekin rakentaa tai vuokraa pitkillä sopimuksilla datakeskuksia ympäri maailmaa.

Isoin kysymysmerkki on tietysti OpenAI, jolla ei ole tekoälyn lisäksi muuta liiketoimintaa - kuten Googlella ja Microsoftilla - jolla tekoälyn vaatimia valtavia investointeja voisi rahoittaa. Firma onkin käytännössä sijoittajiensa ja lainoittajiensa armoilla siinä, saako se rakennettua tarpeeksi laskentakapasiteettia, kun se samalla itse tekee edelleen valtavia tappioita kuukaudesta toiseen.

Jonkun pitää maksaa

Käytännössä nyt olemme lähestymässä sitä vaihetta, että loppukäyttäjien on pakko alkaa maksamaan tekoälystä sen oikea hinta. Ja tuo todellisuus voi olla hyvinkin karu, olivatpa maksajina sitten kuluttajat tai tekoälyä liiketoiminnassaan käyttävät firmat.

Tästä muutoksesta on nähty merkkejä viimeisen parin kuukauden aikana jo paljon.

Claude Codea kehittävä Anthropic on viimeisen parin kuukauden aikana tiukentanut tekoälymalliensa laskutusperusteita ja käyttöoikeuksia jatkuvasti. Enää 200 dollaria kuukaudessa maksava sovelluskehittäjän Max-tasoinen lisenssi ei enää riitäkään läheskään kaikkeen, vaan tuon päälle pitää kiltisti alkaa maksamaan todellisesta käytöstä syntyvistä kuluista. Samalla myös kiinteisiin kuukausihintoihin sisältyviä toiminnallisuuksia on ryhdytty karsimaan rankalla kädellä.

Kuluttajamarkkinassa vahva OpenAI puolestaan tietää, että keskivertokuluttajat eivät ole valmiita maksamaan rahalla ChatGPT:n käytöstä, mutta rahaa pitäisi tehdä kuitenkin jollain tavalla. Joten apuun on tulossa se keino, jolla internetin kuluttajalle ilmainen journalismikin on aivan viime vuosiin saakka saatu maksettua: mainoksilla. Ja mainokset ovatkin jo saapunee tChatGPT:hen muutamissa maissa. Jatkossa lienee selvää, että mainoksia tullaan näkemään kuluttajille tarkoitetuissa tekoälypalveluissa yhä enemmän: Googlekin on jo harkitsemassa mainosten tuomista yhtiön Gemini-tekoälyyn ja sen hakukoneen tekoälytiivistelmissä mainoksia jo onkin.

Toinen selkeä merkki tästä kasvavasta kustannustietoisuudesta nähtiin alkuvuodesta, kun OpenAI lakkautti vain muutamaa kuukautta aiemmin julkiseksi avatun tekoälyvideoita luovan Sora-palvelunsa. Yhtiö todennäköisesti laski, että se ei saisi käännettyä Soraa mitenkään voitolliseksi.

Seuraavaksi nähtäneen myös tilanne, jossa kohtuullisen edulliset tekoälymallien ohjelmointirajapinnat alkavat kallistumaan niin, että niiden hinta vastaa oikeastikin niiden tuotantokustannuksia. Se saattaa purra pahasti tuhansiin firmoihin, jotka ovat integroineet tekoälytoiminnallisuuksia omiin tuotteisiinsa ja palveluihinsa.

Paikallisten tekoälyjen nousu..?

Toki tästä kaikesta saattaa syntyä myös jotain järkevääkin. Paikalliset, ilmaiset ja kokonaan loppukäyttäjän omalla tietokoneella (tai palvelimella) pyörivät tekoälyt ovat nekin kehittyneet hurjaa vauhtia. Jo nyt näppärimmät koodaajat ovat ottaneet käyttöön ratkaisuja, joissa omalla tietokoneella pyörivä tekoäly hoitaa tekoälylle tehtyjen pyyntöjen eräänlaisen esivalmistelun - ja datakeskuksissa hyrräävät, maksulliset tekoälyt otetaan käyttöön vain vaativimpien tehtävien ratkaisua varten.

Paikallisten kielimallien käyttö onkin tavallaan erittäin fiksua, sillä jokaisella meistä on nykyisin käytössä tietokone, jonka tehoista meillä on käytössä vain pieni murto-osa, valtaosan ajasta. Tuon hyödyntämättömän laskentatehon valjastaminen omaan käyttöön on itsessään jo varsin fiksua. Ja omalla koneella pyörivää tekoälyä käyttämällä pidetään tietysti myös kaikki tekoälylle syötetty tieto täysin omissa käsissä, oman tietokoneen sisällä.

Lähitulevaisuus

Tänä vuonna tulee näillä näkymin tapahtumaan kaksi merkittävää vedenjakajaa tekoälyn kehityksessä ja sen taloudellisten riskien arvioinnissa. Sekä OpenAI että Anthropic ovat mitä ilmeisimmin listautumassa pörssiin jo vuoden 2026 aikana. Samalla yhtiöiden taloudelliset luvut tulevat neljännesvuosittain kaikkien arvioitaviksi - ja sijoittajat joutuvat tekemään jokaisen tulosjulkistuksen jälkeen arvioita siitä, uskovatko he, että tekoälylaskennan saa käännettyä oikeasti kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Sinänsä tekoälyn vaatimien datakeskusten rakennushuuma tuskin tulee rauhoittumaan aivan lähivuosina, sillä siihen on nyt kaadettu niin paljon rahaa ja satsattu niin paljon odotuksia, että sekä sijoittajat että tekoälyfirmat jaksanevat odottaa vielä jokusen vuoden. Mutta vaikka tekoälyfirmoilta ei välttämättä ihan vielä vaadittaisikaan voitollisia vuosia, täytyy niiden pystyä pian todistamaan sijoittajille, että suunta on edes oikea.

• Google
• Anthropic
• OpenAI
• tekoäly
• mielipide