Vihattu Chat Control -laki etenee - nyt Suomikin kannatti lakia
Vihattu ja pelätty Chat Control -laki on edennyt Euroopan Unionissa nykäyksen eteenpäin.
Kyseessä on siis lakialoite, jota on yritetty runtata valvontayhteiskuntaa kannattavien tahojen toimesta läpi EU:ssa jo useamman vuoden ajan ja joka tunnetaan myös nimellä CSAM.
Aivan ensimmäinen versio lakialoitteesta tuli päivänvaloon pari vuotta sitten ja silloin aloitteessa oltaisiin yksiselitteisesti kielletty kokonaan vahvan salauksen käyttö koko Euroopassa. Eli salatut sähköpostit, nykymuotoinen WhatsApp ja mm. Signal olisivat kiellettyjä.
Lakialoite olisi antanut viranomaisille vapaan pääsyn kaikkeen kansalaisten väliseen ja myös yritysten väliseen viestiliikenteeseen. Aluksi toki vain oikeuden määräyksellä, mutta myöhemmin paljastui, että Europol haluaisi itselleen oikeuden kerätä aivan kaikki eurooppalaisten toisilleen lähettämät viestit, "kaiken varalta".
Tuo aloite ei kuitenkaan koskaan edennyt, sillä tarpeeksi moni EU-jäsenmaa asettui vastustamaan lakialoitetta, joten se ei edennyt edes äänestykseen saakka.
Lakia on runtattu läpi hyvin perinteisellä tempulla, eli vetoamalla lasten turvallisuuteen - eli ns. "...ajatelkaa edes lapsia!" -perustelulla. Samalla tavalla lasten suojeluun vedoten Suomeen saatiin viime vuosikymmenellä läpi nettisensuurin mahdollistava mekanismi, joka sitten - kuin vahingossa - laajennettiin kattamaan piraattisivustot ja jota on ehdotettu käytettävän myös kasinosivustojen estämiseen.
Sittemmin Chat Control -lakialoitetta on muuteltu aina hieman erilaisempaan muotoon, toivoen, että muokattu versio saisi tarpeeksi jäsenmaita taakseen, jotta se etenisi eteenpäin byrokratiassa.
Lakia ajavat tahot ovat olleet erinomaisen ovelia, eli mikäli on näyttänyt siltä, että lakialoite kaatuisi äänestyksessä, se on vedetty kokonaan pois esityslistalta. Eli kun lakialoitetta ei ole koskaan kumottu, sitä on voitu yrittää aina vain uudestaan ja uudestaan - kunnes se menee läpi.
Viimeisin epäonnistunut yritys nähtiin aiemmin tänä vuonna, kun yksi Chat Control -lakia kaikissa muodoissaan kannattaneista jäsenmaista eli Tanska, ehdotti omaa kompromissiaan laiksi.
Tanskan ehdotus oli alunperin hyvin samanlainen kuin Unkarin aiemmin ehdottama ratkaisu. Tässä mallissa kaikkiin viestisovelluksiin olisi tullut pakolliseksi skannaus, joka tarkistaa viestin sisällön ennen sen lähettämistä ja vertaa sitä keskitettyyn kiellettyjen sisältöjen tietokantaan.
Tämäkään malli ei edennyt, sillä sekään ei saanut taakseen tarpeeksi monen jäsenmaan tukea. Suomi asettui vastustamaan myös tätä ehdotusta.
Mutta Tanska ei luovuttanut, vaan muutti ehdotustaan lievempään muotoon. Uusi ehdotus tekee edellä kuvatusta viestien skannauksesta ja vertailusta vapaaehtoista viestisovellusten kehittäjille. Eli jos vaikkapa Signal ei halua kyseistä toimintoa sovellukseensa, Signalin ei tarvitse sitä toteuttaa.
Ja viime viikolla tämä viimeisin ehdotettu muoto hyväksyttiin EU-jäsenmaiden toimesta.
Ainoastaan neljä jäsenmaata vastusti uusinta ehdotusta: Tsekki, Italia, Alankomaat ja Puola. Mutta esimerkiksi Suomi asettui kannattamaan Tanskan ehdotusta.
Lakiesitys saatiin siis etenemään eteenpäin, mutta hyväksytty se ei vielä ole. Seuraavaksi se etenee EU:n päätöksenteossa Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston yhdessä keskusteltavaksi.
Vaaran paikat
Vaikka lakiesitys voi kuulostaa paperilla hyvältä, eli nythän mitään massavalvontaa ei tulekaan, niin totuus on toinen.
Lakiesitys antaa siis täydet valtuudet mille tahansa viestitoimijalle ryhtyä seuraamaan kaikkea yksityisviestien sisältöä. Eli esimerkiksi Meta voi halutessaan kytkeä päälle massavalvonnan, eikä yhtiön tarvitse pyytää minkäänlaista oikeuden määräystä tälle toiminnalle.
Kaikki viestisisältö voidaan skannata sekä tekoälyn avulla että algoritmien avulla. Ja nämä viestit voidaan välittää poliisille automaattisesti, ilman että yksikään ihminen on välttämättä lukenut niitä - tai että keskusteluun osallistujaa oltaisiin koskaan epäilty mistään rikoksesta.
Lisäksi lakialoitteen teksti mainitsee kuin ohimennen sen, että viestisovellusten pitää pystyä tunnistamaan aukottomasti alaikäiset käyttäjät. Käytännössä vaatimus tarkoittaa sitä, että WhatsAppin, Signalin ja muiden viestisovellusten täytyy ottaa käyttöön (Suomeenkin) tulossa oleva vahvaan tunnistautumiseen pohjautuva iän varmennuksen sovellus.
Vaikutusmahdollisuudet
Seuraavaksi pallo siirtyy Euroopan parlamentin jäsenten eli meppien päätettäväksi ja esimerkiksi Suomen hallituksella ei ole asiaan enää juurikaan sananvaltaa.
Suomalaisten meppien nykyiset kannat nyt edenneeseen Chat Control -lain muotoon löytyvät mm. Fight Chat Control -sivustolta.
Yksikään suomalaisista mepeistä ei ole vielä julkisesti kertonut asettuvansa kannattamaan lakialoitetta, mutta valtaosa mepeistä ei ole vielä kertonut kantaansa. Vastustajiin lukeutuvat mm. Ville Niinistö, Aura Salla sekä Maria Ohisalo.
Lisäksi ainakin Euroopan tietosuojavaltuutettu on jo asettunut vastustamaan viestiliikenteen yksityisyyden rapautumista. Samalle kannalle on asettunut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
KOMMENTOI
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.