Huijarit hyödyntävät tuttua mutta tehokasta keinoa: he esiintyvät puheluissa pankin työntekijänä.
Poliisi on jälleen jakanut erän esimerkkejä, joilla suomalaisilta on huijattu merkittäviä summia rahaa. Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli joulukuun aikana 316 petosta tai maksuvälinepetosta. Näistä törkeitä tekomuotoja oli 12 tapausta.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa nostetaan tällä viikolla esille hotellivarausteemaiset petokset ja tietojenkalastelut.
Poliisi tiedottaa sosiaalisen median palvelussa Facebookissa tapahtuvasta huijaustavasta. Poliisi on saanut tammikuussa kymmeniä ilmoituksia, joissa Facebookin välityksellä uhrit ovat vastaanottaneet viestejä kavereidensa käyttäjäprofiileilta.
Poliisi kertoo, että marraskuun aikana poliisin tietoon tuli yhteensä 280 petosta tai maksuvälinepetosta. Yksittäiset huijaukset olivat suurimmillaan yli 100 000 euroa.
Mukana yhteistyössä ovat S-Pankki, Nordea, Aktia, Säästöpankki, OP Pohjola, operaattorit Elisa, Telia ja DNA sekä F-Secure ja Keskusrikospoliisi.
Euroopan Unioni on hyväksynyt lainsäädännön, joka asettaa sosiaalisen median alustat korvausvelvollisiksi, jos niiden alustoilla leviää huijauksia.
Itä-Suomen poliisi on jälleen jakanut esimerkkejä huijauksista, joilla huijarit ovat onnistuneet viemään merkittäviäkin rahasummia suomalaisilta.
Black Friday on kuluttajan kannalta houkuttelevaa aikaa mutta se aktivoi liikkeelle myös huijarit.
Rikolliset eivät enää tyydy pelkkään uhrin manipulointiin puhelimessa, vaan he tulevat hakemaan uhrin puhelimen ja pankkikortin suoraan kotiovelta.
Poliisi nostaa esille Apple-lahjakorttihuijaukset, jotka ovat poliisin mukaan valitettavan yleisiä.
Kyberturvallisuuskeskus on tehnyt runsaasti havaintoja kiristysviesteistä, joissa huijari väittää saaneensa pääsyn uhrin laitteisiin ja kuvanneensa uhria salaa tämän vieraillessa aikuisviihdesivuilla.
Poliisi jakaa tasaisin väliajoin tietoa rikollisten huijauksista, joihin suomalaiset ovat menettäneet rahojaan.
Pankin mukaan sen tietoon on tullut yksittäisiä tapauksia, joissa asiakas on soittanut S-Pankin asiakaspalveluun huijauspalvelunumerolla, josta on seurannut yllättäviä puhelinlaskuja.
Poliisin nimissä liikkuvissa huijausviesteissä vastaanottajaa pyydetään kuulusteluun.
Vastaajista 1,9 prosenttia kertoi menettäneensä huijauksiin itselleen merkittävän summan rahaa, jota ei kuitenkaan täsmennetty. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa 107 000 suomalaista.
Helsingin poliisilla on esitutkinnassa tapauksia, joissa huijarit ovat kalastelleet mobiilivarmenteen tunnuslukuja, joita on hyödynnetty asianomistajan tietojen tarkasteluun sekä lainojen hakemiseen.
Osuuspankin tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaat suomalaiset ovat selkeästi huonompia tunnistamaan sosiaalisen median tarjoamia huijausmainoksia kuin nuoremmat netinkäyttäjät.
Kyberturvallisuuskeskus on saanut ilmoituksia huijauspuheluista, joissa soittaja esiintyy Kyberturvallisuuskeskuksen edustajana ja pyrkii saamaan haltuunsa arkaluonteisia henkilötietoja tai pankkitietoja.
Kyberrikolliset hyödyntävät käyttäjien klikkausväsymystä erityisesti kiireisissä ja aikapaineen alaisissa tilanteissa, kuten matkatarjousten selaamisessa ja varaamisessa.
