eSIM-kaappauksia, puheluita ja valeturvatilejä – Poliisi varoittaa verkkohuijauksista

Itä-Suomen poliisi on julkaissut tilannekatsauksen kesän aikana tietoon tulleista petoksista. Viranomaisten mukaan verkkohuijarien taktiikat kehittyvät jatkuvasti, ja pelkästään kesä-heinäkuussa Itä-Suomessa ilmoitettiin lähes viidestäsadasta petoksesta tai maksuvälinepetoksesta, joista selkeä enemmistö toteutettiin verkkoa hyödyntäen.

Rikoskomisario Juha Leinosen mukaan huijareiden toiminnassa on tapahtunut muutos. Aiemmin rikolliset pyrkivät pääasiassa urkkimaan uhrin verkkopankkitunnuksia ja tekemään siirrot itse, mutta nykyisin uhrit manipuloidaan ja painostetaan tekemään tilisiirrot omilla laitteillaan. Kun uhri siirtää rahat itse luodun kiireen ja pelon alla, pankkien ja poliisin on huomattavasti vaikeampaa puuttua tilanteeseen tai perua maksuja.

Poliisin tutkinnassa on muun muassa tapaus, jossa uhrin puhelinliittymä muutettiin luvatta digitaaliseksi eSIM-kortiksi. Puhelimen pimennyttyä rikolliset tilasivat uhrin tiedoilla uuden pankkikortin ja liittivät sen Google Wallet -mobiilimaksupalveluun rahojen viemiseksi.

Lisäksi sijoitushuijauksissa ja tekaistuissa verkkotyösuhteissa uhreja on ohjeistettu asentamaan laitteilleen AnyDeskin ja TeamViewerin tapaisia etähallintasovelluksia, joiden kautta huijarit ovat ottaneet laitteet hallintaansa ja hakeneet jopa lainoja uhrien nimiin.

Teknologian hyödyntäminen näkyy myös Google Meet -videopuheluhuijauksissa, joita kohdistetaan erityisesti Suomessa asuviin ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Valepoliiseina esiintyvät huijarit saattavat pukeutua virkavaatteisiin ja hyödyntää tekoälyllä luotua deepfake-teknologiaa luodakseen uskottavan kuvan tai äänen. Puheluissa uhreja syytetään tekaistuista rikoksista tai maahanmuutto-ongelmista ja heitä vaaditaan näyttämään henkilöllisyystodistuksensa kameralle molemmilta puolilta karkottamisen uhalla.

Huijauksia tehdään aktiivisesti myös sosiaalisen median alustoilla ja viestintäsovelluksissa, kuten Instagramissa, Facebookissa, Tinderissä ja WhatsAppissa. Mukaan mahtuu tapauksia, joissa uhreille on luvattu mielettömiä bonuksia olemattomista verkkotöistä, houkuteltu sijoittamaan kuvitteellisiin kryptovaluuttoihin tai kiristetty kymmeniä tuhansia euroja pitkään jatkuneissa valesuhteissa.

Yhteensä poliisin mainitsemissa tapauksissa menetettiin yhteensä lähes 400 000 euroa.

Poliisi muistuttaa, että viranomaiset, pankit tai muut viralliset tahot eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia, painosta tekemään tilisiirtoja "turvatileille" tai hoida virka-asioita videopuheluiden välityksellä.

Epäilyttävän yhteydenoton sattuessa puhelu tulee katkaista välittömästi. Jos vahinko on jo tapahtunut, omaan pankkiin on oltava yhteydessä viipymättä ja tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus poliisille, sillä nopea toiminta on ainoa keino estää lisävahingot ja saada rahat mahdollisesti takaisin.

• poliisi
• huijaus