Kommentti: Tekoälymaailma on muuttumassa ristiin omistetuksi syheröksi, joka haiskahtaa pahasti kuplalta

Jos sinä annat minulle viisi euroa ja minä annan sen sinulle sen jälkeen takaisin, olemmeko luoneet 10 euron edestä liikevaihtoa..? Periaatteessa kyllä.

Entä jos minä ostan sinulta puolet sinun autostasi ja sinä puolet minun autostani, niin onko tässä syntynyt täysin uutta sijoitusvarallisuutta..? Teknisesti, ehkä.

Mutta tällaisia kysymyksiä on pitänyt viime aikoina pohtia yhä enemmän, kun on seurannut vauhdilla tulikuumaksi hypekoneeksi muodostunutta tekoälymarkkinaa.

Joidenkin arvioiden mukaan meneillään oleva tekoälykupla on jopa kertaluokkaa isompi kuin vuosituhannen taitteen dotcom-kupla. Suomessahan varsinaista dotcom-kuplaa ei sinänsä koettu, vaan meillä syntyi samoihin aikoihin oma, Nokian ympärille rakentunut teknologiakuplamme.

Viime kuukausien aikana tekoälybisneksen keskiössä ja hieman sen liepeilläkin olevat jättifirmat ovat julkistaneet yhteistyösopimuksia ja sijoituksia, jotka kauempaa katsottuna muodostavat mielenkiintoisen kehän.

Tekoälymaailman tunnetuin tekijä, OpenAI, allekirjoitti sopimuksen, jossa se sitoutuu ostamaan laskentakapasiteettia (maksumuuri) Oraclelta 300 miljardilla dollarilla seuraavien viiden vuoden aikana.

Oraclen puolestaan on pakko rakentaa valtava määrä uutta laskentakapasiteettia vastaamaan OpenAI:n tulevia tarpeita. Ja Oracle onkin noussut yhdeksi tärkeimmistä asiakkaista sirujätti Nvidialle, jonka tekoälypiirit ovat tekoälylaskennan keskiössä.

Ja pari viikkoa sitten Nvidia kertoi sijoittavansa 100 miljardia dollaria OpenAI:hin.

Tässä on jo kolmen kohdan karuselli, jossa OpenAI ostaa laskentatehoa Oraclelta, joka ostaa piirejä Nvidialta, joka puolestaan omistaa ison siivun OpenAI:sta.

Mutta jotta kuvion hähmäisyys ei jäisi pelkästään tähän, syntyi tällä viikolla toinenkin vastaava kuvio.

OpenAI kertoi solmineensa valtavan sopimuksen piirivalmistaja AMD:n kanssa tekoälylaskentaan tarvittavien piirien toimittamisesta OpenAI:n kasvaviin laskentatarpeisiin. Tämänkin sopimuksen arvo on kymmeniä miljardeja dollareita vuosittain - ja kyseessä on monivuotinen sopimus.

Mutta tässäkin tapauksessa sopimukseen kytkeytyy hämmentävä kuvio, joka ristiinkytkee yhtiöt toisiinsa. Sopimuksessa mainitaan nimittäin erikoisena ehtona se, että sopimus antaa OpenAI:lle luvan ostaa 10 prosentin osuuden AMD:stä itselleen, yhden dollarisentin osakehinnalla.

AMD:n tämän hetken pörssikurssi on noin 223 dollaria, eli 22 300 dollarisenttiä. Käytännössä OpenAI saa siis lähes ilmaiseksi 10 prosentin omistusosuuden AMD:sta, kunhan yhtiö vain ostaa AMD:n tekoälylaskentaan tarkoitettuja piirejä sopimuksen mukaisesti.

Tekoälykuplan merkitys on Yhdysvalloissa jo niin valtava, että ilman datakeskuksiin kaadettua rahaa, Yhdysvaltain talouskasvu olisi ollut vuoden 2025 ensimmäisellä puolikkaalla vain 0,1% tasolla.

Tekoäly itsessään on tuskin katoamassa mihinkään, mutta mikäli nykyinen investointitahti ja alan yritysten arvostukset romahtavat, voi edessä olla varsin brutaali taloudellinen krapula, jonka vaikutukset voivat heijastua ympäri maailman. Hassuille sijoituskuvioille naureskellessa kannattaa aina muistaa, että esimerkiksi suomalaistenkin eläkevarat ovat erittäin tiukasti kytkettyjä globaaleihin osakemarkkinoihin.

• talous
• AMD
• OpenAI
• Oracle
• NVIDIA
• tekoäly
• mielipide