Alaikäisten somekielto kaatui Ranskassa perustuslakiin

Ranskan perustuslakineuvosto on kaatanut lain, joka olisi kieltänyt alle 15-vuotiailta pääsyn sosiaalisen median palveluihin.

Päätös pysäyttää - ainakin toistaiseksi - lakihankkeen, joka olisi tehnyt Ranskasta ensimmäisen Euroopan maan, jossa alaikäisten sosiaalisen median käyttö olisi rajattu näin tiukasti. Laki oli hyväksytty Ranskan parlamentissa heinäkuussa selvin lukemin, ja sen oli määrä astua voimaan 1. syyskuuta 2026, mutta tuomioistuin katsoi sen olevan perustuslain vastainen.

Perustuslakineuvosto katsoi (ranskaksi), että yleinen kielto rajoittaa suhteettomasti alaikäisten sanan- ja viestinnän vapautta. Neuvosto kyllä myönsi päätöksessään, että valtiolla on perustuslaillinen velvollisuus suojella lasten etua ja puuttua sosiaalisen median mahdollisiin haittoihin nuorille. Samalla se kuitenkin totesi, että lainsäätäjä ei ollut riittävästi osoittanut, että kiellon piiriin kuuluvat verkkopalvelut aiheuttaisivat todistettuja riskejä alaikäisten terveydelle tai turvallisuudelle. Tuomioistuin piti siksi liian laajana ratkaisua, joka olisi koskenut hyvin erilaisia "sosiaalisen median" -kategoriaan laskettuja alustoja yhdellä ja samalla säännöllä.

Toinen keskeinen oikeudellinen ongelma liittyi ikärajatarkistukseen. Neuvoston mukaan kielto olisi käytännössä edellyttänyt, että jokaisen käyttäjän - myös aikuisten - on todistettava aukottomasti ikänsä ennen palvelujen käyttöä. Laki ei kuitenkaan täsmentänyt, millä ehdoilla ja millaisin teknisin ratkaisuin tämä tapahtuisi, eikä se sisältänyt riittäviä oikeudellisia takeita siitä, miten käyttäjien yksityisyys ja tietosuoja turvattaisiin. Ilman tarkkoja sääntöjä ikävarmennuksen toteuttamisesta tuomioistuin katsoi, että lakiesitys jätti oven auki suhteettomalle valvonnalle ja mahdollisille väärinkäytöksille.

Hylätty laki olisi velvoittanut suuret sosiaalisen median alustat estämään uusien alle 15-vuotiaiden tilien luomisen ja sulkemaan olemassa olevat tilit lyhyen siirtymäajan kuluessa. Ikärajan valvonta olisi pitänyt toteuttaa Ranskan tietosuojalainsäädäntöä noudattavilla järjestelmillä. Kielto olisi kohdistunut erityisesti suuriin kaupallisiin somepalveluihin, kun taas esimerkiksi verkon oppimisympäristöt, verkkotietosanakirjat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitysalustat olisi rajattu sen ulkopuolelle. Samassa lainsäädäntökokonaisuudessa oli mukana myös muita rajoituksia, kuten älypuhelinten käytön kieltäminen lukioissa.

Päätös on poliittinen takaisku presidentti Emmanuel Macronille, joka on profiloitunut hankkeen näkyvimpänä tukijana ja perustellut sitä asiantuntijoiden huolilla nuorten mielenterveydestä ja sosiaalisen median aiheuttamasta riippuvuudesta. Macron ei kuitenkaan ole luopumassa tavoitteesta. Useiden lähteiden, muun muassa ANSAn, mukaan hän on jo antanut pääministeri Sébastien Lecornulle tehtäväksi laatia uuden, tarkennetun lakiesityksen, jonka on tarkoitus valmistua nopealla aikataululla ja saada runnottua läpi parlamentissa kevääseen 2027 mennessä.

Ranskasta olisi tullut ensimmäinen suuri maa, joka seuraa Australian jalanjäljissä: Australiassa kiellettiin sosiaalisen median palvelut alle 16-vuotiailta ja laki astui siellä voimaan joulukuussa 2025.

Euroopassa vastaavia hankkeita on vireillä useissa maissa. Tanska on lähellä oman lainsäädäntönsä hyväksymistä, ja myös Suomessa poliitikot vaikuttavat haalivan itselleen kannatusta ikärajavalvontaa kannattamalla. Samanaikaisesti EU-tasolla valmistellaan laajempaa sääntelyä: komissio on äskettäin esittänyt idean alle 13-vuotiaiden sosiaalisen median käytön kieltämisestä unionin laajuisesti, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että asiaa käsitellään virallisesti kesän jälkeen.

Ikärajat ovat kuitenkin jo osittain käytössä Euroopassa ja meillekin ne tulevat viimeistään ensi vuonna: Euroopan Unionin digipalveluasetus vaatii, että suurimmat aikuisviihdesivustot valvovat vahvan tunnistautumisen avulla etteivät alaikäiset pääse palveluihin. Kerroimme viime vuonna, miten Suomessakin otetaan pian käyttöön ikärajan aukottomaan todistamiseen kykenevä EU-laajuinen sovellus tähän tarkoitukseen.

Ikärajojen valvonnan väistämätön sivuvaikutus on se, että kaikkien täysi-ikäisten pitää todistaa ikänsä palveluihin jollain tavalla. Jos ratkaisusta halutaan aukoton, se vaatii käytännössä vahvaan tunnistautumiseen pohjautuvaa järjestelmää. Tällöin jokaisesta täysi-ikäisestäkin käyttäjästä jää väistämättä jonkinlainen jälki järjestelmiin, jonka perusteella anonyymiksi tarkoitetut käyttäjätilitkin voidaan teoriassa yhdistää tiettyyn henkilöön. Eli iän aukottomaan todistamiseen pohjautuvat järjestelmät murentavat väistämättä ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Lakialotteiden osapuolina ovat siis sekä nuoret, jotka eivät pääse enää sosiaalisen että aikuiset, joiden pitää luovuttaa henkilötietonsa palveluita käyttääkseen.

• ikäraja
• yksityisyys
• Ranska
• Euroopan Unioni
• sosiaalinen media