AfterDawnin presidenttitentti: Vastausten jälkipuinti

Presidenttivaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen äänestyspäivä on tänään. AfterDawn on ollut aktiivisesti mukana vaaleissa oman presidenttitenttisarjansa myötä. Nyt on aika tiivistää mitä ehdokkaat ovat sanoneet ja miksi kysyimme sitä mitä kysyimme.

Miksi haastattelu tehtiin?

AfterDawn on perinteisesti pysytellyt erossa politiikasta. Poikkeuksena ovat olleet aiheet, jotka liittyvät vahvasti teknologiaan. Muutamat lukijamme ovatkin olleet jopa hieman hämillään haastatteluista ("Olipas yllättävää löytää Afterdawnista presidenttikeskustelua." -- tunx)

Seurattuamme vaalikampanjoita ja vaaleihin liittyvää uutisointia, huomasimme teknologiaan liittyvien kysymysten jäävän paitsioon. Ehdokkaiden ruokareseptit, kävelykunto ja kuva-arvoituksissa pärjääminen ovat olleet näkyvämmin esillä. Sosiaalista mediaakin käytettiin kampanjoinnissa nyt tehokkaasti avuksi, mutta tämän uuden vaikuttamiskeinon ympäröivästä maailmasta ei esitetty asiakysymyksiä.

Koimme AfterDawnilla, että voisimme yrittää korjata asiaa ja elävöittää vaalikeskustelua omalta osaltamme.

Tässäkö tämä jo oli?

Saimme vastaukset neljältä edokkaalta. Heitä on kaikkiaan kahdeksan, joten sarjamme jäi puolitiehen. Vastaukset saimme Sari Essayahilta, Paavo Väyryseltä, Pekka Haavistolta ja Eva Biaudet'lta. Otimme yhteyttä jokaiseen ehdokkaaseen, mutta valitettavasti Sauli Niinistö, Paavo Lipponen, Timo Soini ja Paavo Arhinmäki jättivät vastaamatta.

Niinistön ja Lipposen edustajat kertoivat meille, että he yrittävät tehdä kaikkensa jotta saisimme vastaukset. Valtamedia oli kuitenkin ominut ehdokkaiden ajan sen verran tehokkaasti, etteivät he pystyneet vastaamaan.

Soini ja Arhinmäki viettivät puolestaan täydellistä radiohiljaisuutta. Useista yhteydenotoista huolimatta emme saaneet minkäänlaista kontaktia heihin.

Toivottavasti saamme vastauksia myöhemmin mikäli vaalit etenevät toiselle kierrokselle.

Kyberarmeija

Kyberarmeija-osion tehtävänä oli selvittää minkälainen näkemys ehdokkailla on liittyen maamme puolustamiseen kyberuhilta. Suomessa on lähdetty viime aikoina aktiivisesti kehittämään puolustusvoimien kyberstrategiaa, minkä takia aihe on erittäin ajankohtainen.

Ehdokkaat näyttäisivät olevan tietoisia, että Suomea vastaan voidaan hyökätä muillakin tavoilla kuin tuomalla "rautaa rajan taakse". Ehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että puolustusvoimiin ei tarvitse kehittää erillistä aselajia, jonka tehtäviin kyberuhat kuuluisivat. Uutta uhkamuotoa vastaan voidaan puolustautua varustamalla nykyinen maanpuolustus aiempaa paremmin ja kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Haastateltujen ehdokkaiden mielestä puolustusvoimille voitaisiin antaa käyttöön haittaohjelmia, joita se on halunnutkin. Väyrysen kanta jäi tosin hieman epäselväksi. Haavisto epäilee Suomen kokoisen maan mahdollisuuksia kehittää omia haittaohjelmia.

Vastausten perusteella Pekka Haavisto ja Sari Essayah ovat parhaiten tiedostaneet mihin kyberuhat voivat kohdistua ja mistä ne voivat olla peräisin.

Tekijänoikeudet

Otimme tekijänoikeudet yhdeksi teemaksi, koska se on sivustomme yksi suosituimmista puheenaiheista. Pyrimme selvittämään kuinka tärkeänä asiana ehdokkaat pitävät tekijöiden ansioita. Samalla kartoitimme sitä, että kuinka paljon ehdokas on valmis rajaamaan kuluttajien/kansalaisten oikeuksia tekijöiden oikeuksien takaamiseksi.

Ehdokkaat pitivät (verkko)piratismia keskeisenä uhkana luovalla alalla työskenteleville. Verkkoyhteyden katkaisemiseen (kolmen hudin laki) he eivät kuitenkaan ryhtyisi, koska verkkoyhteydellä on nykypäivänä erittäin tärkeä rooli ihmisten arjessa. Väyrynen olisi tosin valmis koviinkin toimenpiteisiin tietyissä tapauksissa, muttei suoraan anna tukea / vastusta verkkoyhteyden katkaisua.

Kysyimme ehdokkailta myös, että pitäisikö tekijänoikeuslakia kehittää siihen suuntaan, että vanhoja aineistoja voitaisiin hyödyntää vapaammin. Kysymys koskee erityisesti niin sanottuja orpoja teoksia, joiden tekijää ei tunneta tai häntä ei pystytä tavoittamaan. Tiukka tekijänoikeuslaki rajoittaa tehokkaasti tällaisten teosten digitalisointia ja hankaloittaa kansallisen kulttuuriperinnön saattamista yleisön saataville.

Ehdokkaat ovat vastausten perusteella valmiita kehittämään lakia, jotta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä voitaisiin nauttia aiempaa helpommin. He kuitenkin peräänkuuluttavat kaupallisten toimijoiden oikeuksia.

Sensuuri ja yksityisyys

Suomessa on käytössä poliisin hallinnoima lapsipornosuodatus. Suodatuksen on pelätty laajenevan myöhemmin muuhunkin käyttöön. Kysymyksemme tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla he suhtautuvat tällaiseen sensuuriin laajemmassa mittakaavassa. He vastasivat hieman ohi aiheen, sillä lapsiporno ei ollut pääasia, vaan suodatus ja sen laajentaminen muuhun tarkoitukseen.

Suodatuksen lisäksi ehdokkaat lisäisivät operaattoreiden valtaa ja vastuuta verkkosivustojen sisältöihin liittyen. Haavisto kuitenkin vastustaa tälläistä linjausta toteamalla, ettei postillakaan ole vastuuta kirjeiden ja pakettien sisällöstä. Vaikka Essayah kannattaakin operaattoreiden vastuun kasvattamista verkkoliikenteen seurannassa, ei hän kuitenkaan halua sen johtavan yksityisten sensuuriviranomaisten syntyyn.

Sari Essayah ja Pekka Haavisto pitivät Ruotsin FRA-lakia suurempana uhkana kuin Eva Biaudet. Erityisen vakavana tai hälyttävänä sitä ei pitänyt kukaan.

Tietoyhteiskunta nimeltään Suomi

Ehdokkaat haluaisivat vapauttaa verovaroin tuotetut aineistot ilmaiseen käyttöön. Avointen aineistojen lisäksi avoimuutta ylipäänsä pidettiin tärkeänä periaatteena julkishallinnon tietoverkkojen kehityksessä.

Julkishallinnon tietoverkkojen kehitys ja niiden välinen yhteensopivuus oli ehdokkaiden mielestä tietoyhteiskuntakehityksen tärkeimpiä painopistealueita. Toinen tärkeä pilari on nopeiden verkkoyhteyksien tarjoaminen koko Suomessa. Kolmas esiin noussut asia oli, että ohjelmistoja ja palveluita tulisi pyrkiä kehittämään Euroopan sisämarkkinoita silmällä pitäen, missä potentiaalisia asiakkaita on selvästi enemmän kuin Suomessa.

Tietoyhteiskunnan toiminnan edellytyksenä on sähkön riittävä saatavuus. Tällaisen yhteiskunnan haavoittuvuuksista saatiin makua Tapaninpäivänä. Ehdokkaat olivat sitä mieltä, että sähkönsaannin varmuutta tulisi parantaa maakaapeloinnilla.

Osa ehdokkaista otti kantaa myös kriisiviestinnän tasoon. Tapaninpäivän myrskyn seurauksena viranomaisten väliseen viestintään tarkoitettu Virve-verkko kaatui hyvin nopeasti. Vaikka sen tarkoituksena on taata viranomaisten välille toimiva yhteys myös kriisitilanteissa, niin tavallisille kansalaisille tarkoitetut verkot pysyivät sitä pidempään ylhäällä.

• AfterDawn
• Vuosi 2012
• Vaalit 2012