EU julkaisi tekoälyn läpinäkyvyysohjeet: Tekoälysisällölle tiukat ehdot elokuusta alkaen

Aiemmin tänä kuussa uutisoimme Euroopan komission esittelemästä toimintasuunnitelmasta ja käytännesäännöistä kehittyneille tekoälymalleille. Nyt komissio on ottanut seuraavan askeleen ja julkaissut viralliset soveltamisohjeet tekoälysäädöksen (AI Act) 50 artiklan mukaisille läpinäkyvyysvelvoitteille.

Uusia sääntöjä aletaan soveltaa 2. elokuuta 2026 alkaen, ja ne tuovat ehdot sille, miten tekoälyn tuottama sisältö ja tekoälypohjainen vuorovaikutus on paljastettava käyttäjille.

Jatkossa tekoälyjärjestelmien tarjoajien on suunniteltava tuotteensa siten, että käyttäjälle kerrotaan selkeästi heti, kun tämä on suorassa vuorovaikutuksessa tekoälyn, kuten chatbotin tai tekoälyagentin, kanssa. Velvoitteesta voi poiketa vain silloin, jos tekoälyn käyttö on tavalliselle, kohtuullisen valistuneelle kuluttajalle täysin ilmeistä.

Lisäksi kaiken generatiivisen tekoälyn tuottaman tai muokkaaman sisällön, eli äänen, kuvien, videoiden ja tekstin, tiedostoihin on sisällytettävä koneellisesti luettavat merkinnät eli vesileimat, joiden avulla tekoälyn käyttö voidaan havaita automaattisesti.

Syväväärennösten eli deepfake-sisältöjen kohdalla pelkkä tiedoston sisäinen konekielinen merkintä ei kuitenkaan riitä. Tekoälysäädöksen mukaan deepfaken julkaisijan on huolehdittava, että ihmiselle näkyvä tai kuuluva merkintä esitetään selkeästi heti alusta alkaen ilman, että käyttäjän tarvitsee käyttää erillisiä teknisiä työkaluja.

Poikkeuksena ovat ilmeisen taiteelliset, satiiriset tai fiktiiviset teokset. Myös yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista, kuten esimerkiksi politiikasta, julkaistava tekoälyteksti on merkittävä tekoälyn tuottamaksi.

Tästä leimausvelvoitteesta vapautuu vain silloin, jos tekstille on tehty aito ihmisen suorittama toimituksellinen tarkastus tai faktantarkistus, jossa asiantuntemusta omaava henkilö kantaa lopullisen vastuun sisällöstä.

Pelkkä tekoälyllä tehty oikoluku tai kieliopin tarkistus ei riitä vapauttamaan tekstiä merkintäpakosta, eikä vastaavasti pelkkä ihmisen tekemä kielioppitarkistus muuta ihmisen kirjoittamaa tekstiä tekoälysisällöksi.

"Tänään annetuilla suuntaviivoilla komissio tukee tekoälysäädöksen sujuvaa ja tehokasta soveltamista, jotta ihmisten, kuten chatbottien ja tekoälyagenttien, kanssa vuorovaikutuksessa olevista tekoälyjärjestelmistä ja tekoälysisällöstä tehdään läpinäkyvämpiä ja luotettavampia. Näillä ohjeilla tuetaan tarjoajia ja käyttöönottajia tekoälysäädöksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ja autetaan kansalaisia tietämään, milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa", kommentoi Henna Virkkunen, teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja.

Vaatimukset eivät koske tavallisia kuluttajia, jotka luovat tekoälyllä sisältöjä tai meemejä puhtaasti yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön.

Yrityksille, ammattimaisille sisällöntuottajille ja järjestelmän tarjoajille sääntöjen rikkominen voi käydä erittäin kalliiksi. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata jopa 15 miljoonan euron suuruinen sakko tai 3 prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta.

Elokuun 2. päivään mennessä jo markkinoille tuoduille järjestelmille on annettu siirtymäaikaa 2. joulukuuta 2026 asti saatella laitteistot ja ohjelmistot uutta havaitsemis- ja merkintävelvoitetta vastaaviksi.

• tekoäly
• lainsäädäntö
• Euroopan komissio