Vinkki: Eurooppalainen selain, Vivaldi
Viimeisen reilun vuoden ajan Euroopassa on herätty siihen, että olemme olleet vuosikymmenten ajan äärimmäisen riippuvaisia amerikkalaisista ohjelmistoista.
Erityistä huolta on alkanut aiheuttaa se, että Yhdysvaltain lainsäädäntö vaatii kaikkia amerikkalaisia toimijoita luovuttamaan ulkomaalaisten käyttäjien kaikki tiedot Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisille, jos ne niitä vaativat.
Tähän ei ole mitään poikkeusta, eikä edes Euroopan Unionin GDPR-lainsäädäntö siltä pysty eurooppalaisia suojelemaan. Tätä ei ole koskaan testattu oikeudessa perin pohjin, jossa EU ja Yhdysvallat joutuisivat napit vastakkain Yhdysvaltain Cloud Actin ja EU:n GDPR:n osalta.
Riippuvuussuhteeseen ja yksityisyyshuoliin onkin herätty vahvasti viime aikoina myös EU:n tasolla, kun digitaalinen itsenäisyys -ajattelu on nostanut päätään entistä enemmän.
Mutta valtioiden lisäksi myös tavallinen yksityinen kuluttaja voi äänestää jaloillaan.
Yksi helpoimmista siirroista kohti eurooppalaisia vaihtoehtoja onkin sen nykypäivän tärkeimmän ohjelmiston, eli selaimen vaihtaminen eurooppalaiseen vaihtoehtoon.
Vaihtoehdot
Eurooppalaisia selaimia ei ole tarjolla kovinkaan montaa.
Ja monen käyttäjän mielestä yksityisyyttä korostavat amerikkalaiset selaimet, kuten Brave, riittäisivät todennäköisesti aivan mainiosti. Toisten mielestä avoimen lähdekoodin selaimet, kuten Firefox, takaavat jo mielenrauhaa.
Mutta jos halutaan tukea nimenoman eurooppalaista tuotekehitystä, vaihtoehtoja on vain kourallinen. Jäljelle jää oikeastaan vain kaksi sisarusta: norjalainen Opera sekä norjalainen, Operasta aikoinaan irronnut Vivaldi.
Mutta näistä kahdesta Opera on sittemmin siirtynyt kiinalaisomistukseen, joten jäljelle jää oikeastaan yksi vaihtoehto: Vivaldi.
Vivaldin taustat
Vivaldi on siis entisten Operan työntekijöiden perustama norjalais-islantilainen yhtiö, joka kehittää omaa selaintaan. Firma on täysin työntekijöidensä omistama, eli se ei ole pörssiyhtiö eikä sillä ole myöskään suurta institutionaalista omistajaa takanaan.
Vaikka Vivaldin kotimaat Norja ja Islanti eivät kuulukaan Euroopan Unioniin, ne kuuluvat kuitenkin ETAan ja noudattavat sen vuoksi Euroopan Unionin lainsäädäntöjä mm. yksityisyydensuojan osalta.
Vivaldi käyttää selainmoottorinaan ja pohjanaan Googlen avoimen lähdekoodin Chromiumia, kuten käytännössä lähes kaikki muutkin selaimet.
Eli tavallaan Vivaldi on kytköksissä Googlen verkon ylivaltaan, käyttämänsä selainmoottorin vuoksi. Toisaalta vaihtoehtojakaan ei oikeastaan ole tarjolla: Firefoxin selainmoottori olisi ainoa realistinen vaihtoehto, mutta samalla Firefoxin emoyhtiö Mozilla on suoraan taloudellisesti Googlen talutusnuorassa sekin.
Vivaldi selaimena
Vivaldin selainmoottori toimii siis täsmälleen samalla tavalla kuin vaikkapa Chromen, Braven tai Edgen selainmoottori, koska ne kaikki käyttävät täsmälleen samaa, Chromiumin selainmoottoria. Eli sivut näkyvät Vivaldilla pilkulleen samalla tavalla kuin Chromellakin.
Mutta Vivaldi eroaa monista muista selaimista monella muulla tavalla.
Ensinnäkin Vivaldin mukana tulee ilmainen Proton VPN, jota voi käyttää täysin vapaasti. Protonhan on sveitsiläinen, yksityisyydestään tunnettu verkkoratkaisuja toimittava firma ja yhtiöt ovatkin brändänneet yhteistyönsä nimenomaan eurooppalaiseksi yhteistyöksi. Selaimesta löytyy myös sisäänrakennettu mainostenesto, jos sellaista sattuu kaipaamaan.
Näiden lisäksi Vivaldi on äärimmäisen muokattava: jokaista nappia, valikkoa ja selaimen osaa voi muokata ja siirrellä lähes rajattomasti.
Eniten hehkutusta verkossa on saanut kuitenkin Vivaldin välilehtien hallinta: selain tarjoaa välilehtien yhdistelyyn, ryhmittelyyn ja hallintaan enemmän työkaluja ja vapautta kuin oikeastaan mikään muu selain.
Ihmisille, joilla on liikaa välilehtiä auki yhtä aikaa, mainittakoon erikseen myös näppärä "hae välilehdistäni" -toiminto.
Lisäherkut
Vivaldista löytyy myös pari erikoisuutta, jotka katosivat muista selaimista jo vuosia sitten.
Selaimessa on sisäänrakennettu sähköpostiohjelma, joka yksinkertaisesti aukeaa omaksi välilehdekseen haluttaessa. Ja se nimenomaan on selaimessa itsessään oleva sähköpostiohjelma, jonka kautta viestit voi lukea myös ilman verkkoyhteyttä.
Toinen, meitä toimituksessa erityisen paljon ilahduttava, Vivaldista löytyvä "kadonnut" toiminto on selaimen sisäänrakennettu RSS-lukija. Eli kuten kauan, kauan sitten muissakin selaimissa, Vivaldi tunnistaa, josko verkkosivulla on tarjolla RSS-syöte - ja ehdottaa sen seurantaan ottamista. Syötteen avulla voi sitten seurata suosikkisivustojensa uusimpien uutisotsikoiden julkaisua, ilman että sivuille tarvitsee sitä varten edes siirtyä.
Ei tekoälyä, kiitos
Mainittakoon vielä, että Vivaldin kehittäjät ovat ottaneet hyvin vahvan kannan siihen, että selaimeen ei olla tuomassa lainkaan sisäänrakennettuja tekoälytoimintoja.
Tämäkin voi olla monen mielestä varsin positiivinen piirre selainta valittaessa.
Kokeile!
Selaimesta toiseen hyppääminen on onneksi varsin pieni vaiva, joten suosittelemme kokeilemaan Vivaldia. Jos ei muuten, niin pienenä mielenosoituksena eurooppalaisten sovellusten puolesta.
Työpöytäversio Vivaldista on saatavilla Windowsille, macOS:lle ja Linuxille - tämän linkin takaa.
Vivaldin kännykkäversion voi asentaa suoraan sovelluskauppojen kautta:
Ja jos innostuit samalla muutenkin siirtymään kohti eurooppalaisia vaihtoehtoja, suosittelen lukaisemaan kokemuksemme eurooppalaisesta hakukoneesta, Qwantista.
KOMMENTOI
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.