Tämän vuoksi lahjakortit eivät käy konkurssiin menneessä yrityksessä

Aina silloin tällöin käy niin ikävästi, että on ostanut tai saanut lahjaksi lahjakortin, joka käy ainoastaan lahjakortin oston jälkeen konkurssiin menneeseen yritykseen. Tällöin edessä on ongelma: käykö lahjakortti ja saako rahojaan takaisin.

Suomessa menee konkurssiin pari tuhatta yhtiötä vuodessa. Osa näistä yhtiöistä myy tuotteitaan tai palveluitaan suoraan kuluttajille. Eli näitä tilanteita tapahtuu aina silloin tällöin.

Tuoreimpana tapauksena esimerkiksi joulukuussa 2018 konkurssiin mennyt Toys "R" Us ja BR-lelut -ketjuja Pohjoismaissa hallinnoinut tanskalainen TOP-TOY

Jotta ymmärtäisi asiaa paremmin, pitää ymmärtää kaksi perusasiaa:

Kun yhtiö asetetaan konkurssiin, se muuttuu eri yhtiöksi

Sillä samalla hetkellä, kun yhtiö asetetaan konkurssiin, se tavallaan muuttuu täysin eri yhtiöksi. Yhtiö ei enää päätä omista asioistaan, vaan yhtiöstä tulee konkurssipesä. Konkurssipesää ei johda enää yhtiön johto tai omistajat, vaan johdossa on oikeuden määräämä pesänhoitaja.

Pesänhoitajalla ei yleensä ole mitään sidettä yhtiöön ennen konkurssia, vaan pesänhoitaja on oikeuden määräämä asiamies, joka ajaa ainoastaan yhtiön (suurimpien) velkojien etuja. Eli pesänhoitajalla ei ole kuluttajalle päin juurikaan velvollisuuksia, vaan pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia siitä, että konkurssiin mennyt yritys on mahdollisimman hyvin muutettavissa rahaksi. Saadulla rahalla yhtiöltä velkojaan takaisin hakevat tahot saadaan tyytyväisiksi. Pesänhoitajan velvollisuuksista löytyy lisätietoja mm. täältä.

Velkojina ovat monesti mm. verottaja sekä yhtiön työntekijät, joilla saattaa olla maksamattomia palkkoja.

Lahjakortti on yhtiölle annettua lainaa

Jos asiaa tarkastelee parin askeleen päästä huolellisesti, ymmärtää sen, että lahjakortti on lainaa. Lahjakortin ostaja on antanut yhtiölle, josta on lahjakortin ostanut, korotonta lainaa lahjakortin arvon verran. Yhtiö "maksaa" lainansa pois, kun lahjakortti käytetään.

Kun yhtiö menee konkurssiin, ei konkurssipesäksi muuttuneella yhtiöllä ole laillista velvollisuutta hyväksyä lahjakortteja. Päinvastoin, lahjakortin haltijat ovat konkurssin jälkeen vain yksi monista velkojista - esimerkiksi verottajan ja työntekijöiden lisäksi.

Lahjakortin saaja voi ilmoittautua yhdeksi velkojaksi konkurssipesälle, osaksi muita velkojia. Tällöin konkurssiprosessin lopuksi, kun kaikki yhtiön omaisuus on muutettu rahaksi, katsotaan paljonko kassaan jäi rahaa ja sitä, kenelle konkurssipesä on velkaa. Jos rahaa jää tärkeimpien velkojen jälkeen, voidaan myös lahjakortin omistajille maksaa heidän lahjakorttiensa arvo takaisin.

Konkurssin loppuun saattaminen kestää tyypillisesti useita kuukausia, joten aivam henkeään ei kannata pidätellä rahojaan odottaessaan. Ja voi toki olla, että kun konkurssipesän kaikki omaisuus on myyty, jää velkaa silti enemmän kuin mitä rahaa saatiin kasaan ja tässä tilanteessa osa velkojista, kuten myös lahjakorttien omistajat, jäävät nuolemaan näppejään.

Lisää siitä, missä järjestyksessä konkurssipesän pitää velkojaan maksaa, löytyy mm. täältä.

Toisinaan lahjakortit hyväksytään, miksi?

Toisinaan lahjakortit kuitenkin hyväksytään konkurssin jälkeenkin. Tähän on oikeastaan yksi syy, jonka voi jakaa kahteen eri järkeilyyn.

Pohjimmainen syy on se, että konkurssipesän pesänhoitaja laskee lahjakorttien lunastuksen kannattavan rahallisesti.

Käytännössä kannattavuus voi syntyä kahta kautta:

Yksi mahdollisista syistä on se, että yrityksen nimi on tarkoitus myydä toiselle yritykselle ja näin saadaan konkurssiin menneen yhtiön "maine" säilymään puhtaampana. Tällöin yleensä yrityksen nimestä voi saada enemmän rahaa sitä myytäessä.

Toinen mahdollinen syy on se, että lahjakorttien - eli kuluttajilta otetun lainan - poislunastaminen on yksinkertaisesti kannattavaa. Yhtiöllä saattaa olla miljoonien eurojen arvosta varastoa ja varaston pitäminen maksaa rahaa (vuokrina, inventaarion ylläpitona, jne) ja varastossa olevien tuotteiden myyminen vaikkapa toiselle saman alan yritykselle maksaa sekin työvoimakustannuksina, jne. Kun lahjakortteja vaihdetaan tuotteisiin, saatetaan laskea että samalla yrityksen velkamäärä pienenee, kun lahjakorttien muodossa olevat lainat pienenevät. Ja samalla myös varastoa saadaan pienemmäksi.

Yleensä ratkaisuun päädytään, jos katsotaan, että muut alan yritykset eivät maksaisi varastossa olevista tuotteista niin paljoa kuin mitä niistä saadaan vaihtamalla tuotteet lahjakortteihin (eli yrityksen ottamiin lainoihin kuluttajilta).

Hyvää hyvyyttään pesänhoitaja ei päätöstä voi tehdä, koska taustalla on ensisijassa konkurssilainsäädäntö, jonka mukaan pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia konkurssipesän omaisuudesta parhaimpansa mukaan.

• konkurssi
• lahjakortti
• lainsäädäntö
• Suomi