Yksityisyyttä tarjonnut Do Not Track -toiminto poistuu Firefoxista
Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä alettiin huolestumaan ns. ohjelmallisen mainonnan noususta, josta seurasi myös se ikävä puoli, että mainosverkot alkoivat seuraamaan käyttäjien toimia aiempaa tarkemmin.
Aiemmin verkkomainontaa näytettiin nettisivuilla käytännössä kolmella eri tavalla: mainostajat ostivat suoraan mainoskampanjan, vaikkapa viikon mittaiseksi, tietyltä verkkosivustolta, jossa halusivat näkyä (tai useammalta tietyn aihepiirin verkkosivustolta samaan aikaan).
Toisekseen hakukoneet, etunenässä Google, myivät mainostajille hakusanoihin perustuvaa mainontaa - eli hakukoneessa näkyi mainos sen perusteella mitä käyttäjä oli juuri sillä hetkellä hakenut. Kolmas mainonnan muoto oli ns. rypälepommitus, eli mainostaja osti mainostilaa ympäri nettiä, sieltä mistä halvimmalla sitä sai.
Ohjelmallinen mainonta muutti tuon kaiken ja sen etenemisen etujoukoissa oli Google oman mainosverkkonsa kautta. Ohjelmallisessa mainonnassa alettiinkin seuraamaan yksittäisiä käyttäjiä, seuraamaan heidän kiinnostuksen kohteita - ja näin mainokset seurasivatkin tämän jälkeen käyttäjää sivulta toiselle.
Tällöin alettiin heräämään myös siihen, että käyttäjien profilointi on yksityisyyden kannalta hyvinkin ongelmallinen konsepti. Ja tähän pyrittiin löytämään yksi, yhtenevä ratkaisu.
Prosessi eteni eri vaiheiden kautta siihen, että vuonna 2011 Mozilla Firefoxista tuli ensimmäinen selain, joka otti käyttöön Do Not Track -tiedon (DNT).
Ajatus oli kaunis: käyttäjä kertoisi selaimen asetuksissa yksinkertaisesti sen, halusiko hän, että hänen verkkotoimiaan seurattaisiin vaiko ei. Jos käyttäjä päätti, että hän ei halua itseään seurattavan, selain välitti tiedon tästä jokaiselle verkkosivustolle sivun latauksen yhteydessä HTTP-otsikkotiedoissa (http header). Tuki Do Not Trackille lisättiinkin kaikkiin suurimpiin selaimiin Firefoxin jälkeen: Chrome, Safari ja Internet Explorer tukivat kaikki sitä.
Valitettavasti Do Not Trackin tueksi ei tehty missään maassa lakeja, jotka olisivat velvoittaneet verkkosivustoja tai mainosverkkoja kunnioittamaan sitä. Joten äärimmäisen harva verkkosivusto tai mainostaja noudatti sen pyyntöä - koska mikään laki ei sitä vaatinut.
Vuonna 2019 W3C päättikin, että Do Not Trackia kehittävä komitea lakkautetaan, koska konsepti ei koskaan saanut merkittävää tukea puolelleen sivustoilta tai mainosteknologiaa kehittäviltä yrityksiltä. Pian tämän jälkeen Apple poistikin tuen omasta Safari-selaimestaan.
Nyt ominaisuus poistui myös pioneerista, Firefoxista. Mozillan tiedotteen mukaan Do Not Trackin tuki päättyy Firefoxin versiossa 135.
Do Not Trackin tilalle on kehitetty enemmän säätövaraa tarjoava Global Privacy Control (GPC), jonka tuki löytyy sekin Firefoxista sekä mm. Brave-selaimesta.
GPC:n merkittävä ero Do Not Trackiin verrattuna on se, että Kalifornian osavaltion yksityisyyslakien mukaan GPC:n lähettämä "älä myy minun tietojani eteenpäin" -tieto on Kaliforniassa velvoittava. Eli mikäli verkkosivusto tai mainosalusta ei noudata käyttäjän GPC:n kautta välittämää tietoa, se voidaan haastaa oikeuteen Kaliforniassa aiheesta.
Chrome ei kuitenkaan toistaiseksi tue GPC:tä, eikä sillä ole myöskään virallista tunnustusta esimerkiksi Euroopan tiukan GDPR-lainsäädännön puitteissa.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT