Digi-henkkarit tulevat Suomeen: kansalaiset pelkäävät valvontaa, mutta asia on päinvastoin

Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee käyttöön Suomessa vuonna 2023. Lakiesityksen luonnoksesta annettiin valtava määrä lausuntoja yksityishenkilöiden toimesta, joista suurin osa oli negatiivisia.

Lausunnoissa toistui huoli siitä, että digitaalisen henkilöllisyystodistuksen avulla valtio alkaa seuraamaan ihmisten toimintaa Kiinan ja muiden tarkkailuyhteiskuntien tavoin.

Tällä viikolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa asiaa edistävä Valtiovarainministeriö rauhoitteli huolia ja täsmensi digihenkkareiden toiminnan logiikkaa.

Käytännössä digihenkkarit tulevat olemaan sovellus puhelimessa, jonka aktivoinnin eli "myöntämisen" hoitaa poliisi - aivan kuten tavallisenkin henkilöllisyystodistuksen osalta. Digihenkkari ei välitä tietoa eteenpäin siitä, kuka sen on lukenut tai missä se on luettu.

Sen sijaan digihenkkareilla voi rajata paljon tarkemmin sen, mitä vaikkapa kaupan kassa saa sinusta tietää. Jos kaupassa pyydetään iän todistamista, voi digihenkkari-sovelluksen kautta napauttaa halutessaan esiin pelkän ikänsä paljastavan koodin. Tällöin esimerkiksi nimi ja henkilötullus eivät välity lainkaan kysyjän tietoon.

Sovelluksen luku tapahtuu vastaavasti joko kaupan kassajärjestelmän tai erillisen lukusovelluksen kautta. Eli aivan kuten vaikkapa koronapassin lukeminenkin tapahtui.

Sekä henkilöllisyystodistussovellus että lukusovellus ovat käyttäjälle täysin ilmaisia. Lisäksi digitaalinen henkilötodistus ei poista muita henkilöllisyystodistuksia käytöstä, eli halutessaan voi henkilöllisyytensä edelleen todistaa myös fyysisellä henkilöllisyystodistuksella tai passilla.

Mikäli kuluttajalla ei ole lainkaan älypuhelinta, voi Digi- ja viestintävirastolta hankkia erillisen tunnistuslaitteen. Laite on puolestaan maksullinen, mutta varattomille saatta aueta mahdollisuus hankkia tunnistautumislaite Kelan maksusitoumuksella. Laitteen hinnaksi arvioidaan 25 - 60 euroa, riippuen sen suosiosta.

Lain voimaantultua digitaalinen henkilöllisyystodistus käy henkilöllisyyden todistamiseen kaikilla julkisilla toimijoilla. Yksityiset toimijat, kuten Posti, kaupat ja vaikkapa baarit saavat ottaa sen käyttöön halutessaan.

Lisää aiheesta Valtiovarainministeriön sivuilla

Suomeen oli tulossa myös sähköinen ajokortti, mutta projekti kaatui kesken kaiken, vaikka koekäyttäjät rakastivat sitä.

• digitaalinen henkilöllisyystodistus
• henkilötunnus