Oikeus: Palveluiden on tuettava ääkkösiä ja erikoismerkkejä - tuomio tuli

Belgiassa on käyty mielenkiintoinen oikeustaistelu liittyen erikoismerkkeihin. Tarkalleen ottaen kyse oli kaikista muista merkeistä, jotka eivät kuulu perinteiseen A:sta Z:aan ulottuvaan merkistöön.

Tapauksessa oli kyse belgialaisesta pankista, jonka asiakkaana ollut henkilö halusi pankin käyttävän hänen oikeaa nimeään pankin tiedoissa. Ongelma muodostui siitä, että oikeusjutun nostaneen henkilön nimessä käytettiin muita kuin ASCII-koodauksessa standardoituja kirjaimia. Tällaisia ovat siis esimerkiksi ä, ö ja å.

Erikoiseksi tapauksen tekee vielä se, että kyseessä on Belgiassa toimiva pankki. Belgian väestöstä yli kolmannes puhuu äidinkielenään ranskaa, jossa ovat hyvin yleisiä erilaiset aksenttimerkkejä sisältävät kirjaimet.

Ja vielä mielenkiintoisia kulmia oikeusjutusta löytyy lisääkin. Pankin asiakas nosti pankkia vastaan oikeusjutun nimenomaan Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen, GDPR:n pohjalta.

Kohta GDPR:ssä, johon oikeusjutussa viitattiin oli kyseisen direktiivin artikla numero 16. Artikla 16 määrää, että kaikki henkilötietorekisterejä ylläpitävät tahot ovat velvoitettuja korjaamaan asiakkaan pyynnöstä hänen henkilötietonsa oikeaan muotoon. Asiakas oli pyytänyt pankkia korjaamaan nimensä oikeaan muotoon, mutta pankki oli kieltäytynyt pyynnöstä.

Syy, miksi pankki kieltäytyi pyynnöstä, on sitten oma tarinansa..

Kyseinen pankki käyttää oikeuden asiakirjojen mukaan tietokantaa, joka tukee ainoastaan EBCDIC -merkistökoodausta.

EBCDIC -merkistö on IBM:n 1950-luvulla luoma oma merkistökoodausjärjestelmä, joka kehitettiin aikoinaan IBM:n suurtietokonejärjestelmiin. Jo 1960-luvulla tietotekniikassa siirryttiin standardiin merkistökoodaukseen ASCII-standardin myötä. Sittemmin 1990-luvun lopulla alettiin siirtymään ASCIIsta nykyisin vallalla olevaan Unicode-merkistökoodaukseen.

Sekä EBCDIC että ASCII sisältävät laajennetussakin muodossaan "tilaa" vain 256 merkille, kaikki erikoismerkit, numerot ja ohjausmerkit mukaan lukien. Joten EBCDICissä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan muita kuin aakkoset A:sta Z:aan (sekä kyseisten kirjainten pienet kirjaimet). Asiaa havainnollistetaan mm. blogissa, joka oikeusjutusta ensimmäisenä uutisoi.

Sitä, miksi pitkälti ranskankielisessä maassa toimiva pankki käyttää edelleen yli 60 vuotta vanhaa järjestelmää ja sen merkistökoodausta, voidaan vain arvailla. Pankki oli kertonut vastineessaan, että tietojärjestelmien muutostyö vaatisi kuukausien työmäärän ja oli siksi kieltäytynyt pyynnöstä.

Belgialaisen valitustuomioistuimen päätös oli kuitenkin selvä: Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus siihen, että heidän nimensä on oikeassa muodossa henkilörekisterissä.

Päätös on itse asiassa todella merkittävä, sillä käytännössä se velvoittaa kaikki henkilörekisterejä ylläpitävät tahot - myös rekisteröitymisen sallivat verkkosivustot - huolehtimaan siitä, että kaikki käyttäjät voivat tallettaa oman nimensä juuri siten, kuin se henkilöllisyystodistuksessa kirjoitetaan. Eli vaikkapa vietnamilaisilla merkistöillä nimensä kirjoittava EU-kansalainen on oikeutettu siihen, että hänen nimensä on tallennettu järjestelmään nimenomaan vietnamilaisilla kirjaimilla.

Myös suomalaiset voivat jatkossa nostaa EU-maissa toimivia palveluita kohtaan kanteita, mikäli Hämäläinen ei ääkkösien kera kelpaakaan kenttään, jossa kysytään sukunimeä. Käyttäjänimiin ja nimimerkkeihin päätöksellä ei tietenkään ole vaikutusta.

Kenties jatkossa emme enää koskaan näe urheilukisoissa legendaarisia Haemaelaeinen -kirjoitusasuja.

• Belgia
• merkit
• oikeusjuttu
• GDPR