Tiedät ISO-standardit? Ne ovat maksumuurin takana - ja tähän halutaan nyt muutos

Maailma, teknologia ja maailmankauppa toimii pitkälti sulavasti nykypäivänä ja yksi tärkeimmistä syistä kaiken toimivuudelle ovat standardit. Yksi tärkeimmistä standardeja hallinnoivista tahoista tekee niillä kuitenkin rahaa - ja tähän halutaan muutos.

International Organization for Standardization eli tuttavallisemmin ISO on Sveitsissä päämajaansa pitävä kansainvälinen standardoimisjärjestö. Maakohtaiset standardeista vastaavat tahot ovat sen jäseniä ja Suomea ISOssa edustaa Suomen Standardoimisliitto SFS.

ISO-standardit ovat niin tunnettuja tietyillä aloilla, että niihin viitataan jo kuluttajakaupassakin - vaikkapa vanhojen filmikameroiden filmien valoherkkyyteen viitataan edelleen ISO-arvona, joka tulee siis nimenomaan filmien valoherkkyyttä kuvaavasta ISO-standardista.

ISO on määritellyt perustamisvuotensa 1947 jälkeen yli 24 000 teknistä standardia lähes kaikille kuviteltavissa oleville aloille. Viime aikoina eri alojen asiantuntijat ovat nostaneet metelin siitä, että ISO panttaa asiantuntijoiden yhdessä laatimia standardeja ja niiden määritelmiä maksumuurien takana. ISOn luomat standardit eivät ole siis avoimia ja vapaita standardeja, vaan niiden tekijänoikeudet omistaa ISO itse.

Joukko asiantuntijoita, jotka ovat olleet itse mukana kehittämässä ISO-standardeja omille aloilleen, ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan ISOn vapauttavan standardit ilmaiseksi käytettäviksi ja luettaviksi.

JPEG XL -standardia luomassa ollut Jon Sneyers kertoo The Registerin haastattelussa maksumuurin takana olevien standardien ongelmista. Hänen mukaansa se, että standardien käsiin saaminen vaatii rahaa, rajoittaa teknologian kehitystä. Nyt vaikkapa harrastelijaohjelmoijat eivät voi saada itselleen virallisia JPEG XL -standardin kuvauksia - eivätkä näin ollen voi luoda standardia käyttäviä sovelluksia.

ISOn budjetista standardien kuvausten myyminen muodostaa nyt jo lähes puolet: toinen puolikas tulee jäsenmaksuina eri maiden organisaatioilta.

Vastaavia tiedon avointa levittämistä vaativia aloitteita on nähty viime aikoina muitakin: tiedemaailmassa maksumuurien taakse pistetyt tutkimukset ovat olleet isosti tapetilla ja monissa maissa ollaan parhaillaan pohtimassa tutkimusten vapaan julkaisun määrittämistä lainsäädännön kautta.

ISO ei maksa standardien luonnissa mukana olleille asiantuntijoille palkkioita, joten kaikki standardien myynnistä syntyvät liikevaihdot ovat sille puhdasta voittoa. Samalla logiikka toimivat myös tärkeimmät tiedejulkaisut.

• standardit
• ISO