Google sallii nyt näkyvän vesileiman poiston tekoälyllä luoduista kuvista ja videoista
Google on kertonut merkittävästä muutoksesta sen tekoälypalvelu Geminiin: käyttäjät voivat jatkossa poistaa Geminin luomissa kuvissa ja videoissa näkyvän vesileiman niin halutessaan.
Muutos koskee sekä kuluttajia että kehittäjiä, ja sen tarkoituksena on tehdä Geminin tuottamasta sisällöstä käyttökelpoisempaa esimerkiksi esityksissä, verkkosivuilla ja sosiaalisen median julkaisuissa.
Samalla näkyvissä oleva vesileima/tunniste saa uuden nimen ja sunnetaan jatkossa nimellä Media Watermark. Sitä, sisällytetäänkö näkyvä tunniste videoihin ja kuviin, voidaan säätää yksinkertaisella päälle/pois -valinnalla. Kun asetus on päällä, Gemini lisää tähänkin saakka käytössä olleeseen tapaan kuvaan tai videoon näkyvän tunnisteen, joka kertoo sisällön olevan tekoälyn tuottamaa. Jos taas asetus kytketään pois päältä, uudet generoidut kuvat ja videot tallentuvat ilman näkyvää vesileimaa.
Google kertoo, että asetus otetaan käyttöön vaiheittain seuraavien päivien aikana eri palveluissa ja eri käyttäjäryhmille. Yhtiö on aiemmin keventänyt vesileimakäytäntöjään esimerkiksi Nano Banana Pro -version yhteydessä, kun näkyvät vesileimat poistettiin osalta maksavista käyttäjistä ja kehittäjistä, mutta nyt valinta tuodaan laajemmin - myös ilmaiskäyttäjien - saataville. Kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan saa uutta valintaa, sillä Media Watermark -tunnistetta ei voi jatkossakaan kytkeä pois päältä maissa, joissa paikallinen lainsäädäntö edellyttää näkyvää vesileimaa tekoälyn tuottamassa sisällössä.
Vaikka näkyvästä tunnisteesta pääsee nyt halutessaan eroon, Google ei aio luopua tekoälysisällön digitaalisesta merkitsemisestä. Yhtiö käyttää jatkossakin tiedoston sisään matemaattisesti upotettua SynthID-tunnistetta, jonka avulla tekoälyllä tuotetut kuvat, videot, äänitiedostot ja jopa tekstit voidaan tunnistaa tekoälyn tuottamiksi varmuudella. SynthID-tunniste säilyy tiedostoissa, vaikka niitä muokattaisiin kevyesti muilla ohjelmilla: esimerkiksi rajaukset, värisäädöt ja kuvien koon muuttamiset eivät kadota SynthID-tunnistetta tiedostosta.
Digitaalinen, varmuudella tekoälyn tuottamaksi sisällöksi tunnistaminen liittyy vahvasti sekä Euroopan Unionin että Kalifornian osavaltion lakeihin, jotka vaativat tekoälysisällöiltä avoimuutta. Hiljattain myös toinen tekoälyjätti Anthropic ilmoitti ottavansa digitaaliset tunnisteet käyttöön tekoälynsä tuottamiin tekstisisältöihin. Kolmas jätti, OpenAI, on jo kertonut ottaneensa Googlen kehittämän SynthID:n käyttöön sen palveluiden tuottamissa kuvissa, teksteissä ja videoissa.
Selitimme hiljattain erillisessä artikkelissamme hieman sitä, miten tekoälyn tuottamiin tekstitiedostoihin voidaan sisällyttää vesileima-tunnisteet, jotka säilyvät mukana tekstissä, vaikka niitä muokattaisiinkin ulkoisilla tekstieditoreilla.
3 KOMMENTTIA
TrixFineLine1/3
Nikonin kameralaitteilla otettujen valokuvien ja videoiden tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti kuvan tai tallenteen tekijälle. Laitteisto voi tallentaa otoksiin kuvaajaa koskevia metatietoja, mutta nämä merkinnät ovat teknisiä eivätkä itsessään luo tai vahvista oikeuksia.
Tekijänoikeustietoja voidaan tarkastella valokuvan tietonäytön Copyright info -sivulla. Tekijänoikeustiedot -sivu saadaan näkyviin valitsemalla (M) sekä Shooting data että Copyright info kohdassa Playback display options toistovalikosta. Nikon ei ota vastuuta mistään vahingoista tai kiistoista, jotka johtuvat [ Copyright information ] -vaihtoehdon käytöstä.
Valokuvausharrastajan kannalta on hyödyllistä ymmärtää, miten kameran tallentamat tekniset tiedot tukevat omaa kuvausprosessia ja materiaalin hallintaa. Nikonin kameroiden metatiedot – kuten kuvaushetken asetukset, optiikan tiedot ja mahdolliset kuvaajamerkinnät – voivat auttaa kuvan teknisessä analysoinnissa ja jälkikäsittelyssä, mutta ne eivät vaikuta tekijänoikeuksien syntyyn tai omistajuuteen. Tekijänoikeus syntyy aina kuvaajalle luovan työn tuloksena, riippumatta siitä, mitä laitteisto tallentaa.
Kuvaajat voivat tarkastella metatietoja kameran toistovalikon Playback display options -kohdasta valitsemalla (M) sekä Shooting data että Copyright info. Tämä mahdollistaa sen, että kuvaaja näkee nopeasti, mitä tietoja kamera on tallentanut, ja voi varmistaa, että merkinnät vastaavat omaa työskentelytapaa. Nikon kuitenkin korostaa, ettei se vastaa mahdollisista vahingoista tai kiistoista, jotka liittyvät Copyright information -asetuksen käyttöön, joten metatietoja ei tule pitää juridisesti sitovana dokumenttina.
Harrastajille on myös tyypillistä hyödyntää Nikonin optiikkaa ja siihen soveltuvia kiinnitysjärjestelmiä tähtikuvauksessa ja kaukomaisemien tallentamisessa. Teleskooppikuvaus korostaa erityisesti raakakuvien (RAW) merkitystä: RAW-tiedostot sisältävät täydet sensoridatat ilman kameran sisäistä käsittelyä, ja ne muodostavat vahvimman teknisen näytön kuvan alkuperästä. Tämä voi olla olennaista, jos kuvia julkaistaan laajasti, osallistutaan kilpailuihin tai halutaan dokumentoida kuvausprosessi tarkasti.
Tähtikuvaamisessa metatiedot – kuten valotusaika, ISO-herkkyys, optiikan polttoväli ja mahdollinen seurantalaitteen käyttö – auttavat kuvaajaa arvioimaan onnistuneita otoksia ja toistamaan kuvausasetukset myöhemmin. Vaikka nämä tiedot ovat teknisesti hyödyllisiä, ne eivät vaikuta tekijänoikeuksien laajuuteen tai syntyyn.
Nykyiset Nikonin kameralaitteistot tukevat sekä langallista että langatonta tiedonsiirtoa, mikä helpottaa kuvien siirtämistä tietokoneelle, mobiililaitteisiin tai varmuuskopiointijärjestelmiin. Otokset voidaan tallentaa suoraan toiseen tallennuslaitteeseen, mikä tukee turvallista tiedonhallintaa ja vähentää riskiä alkuperäisten tiedostojen katoamisesta.
Ennen kuvausharrastuksen aloittamista on suositeltavaa tutustua laitteiston mukana toimitettuihin käyttöohjeisiin, jotta kameran ominaisuudet ja asetukset tulevat tutuiksi ja niitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Kyse on lähinnä "rautatason, eli Hardwaren hyödyntämisestä" tietojen oikeellisuuden suhteen, sekä niiden säilyttämisestä, että organisoimisesta eikä taistelusta tekoälyä vastaan.
DeNiWar2/3
Tuollaista "uudistusta" ei olisi tarvinnut koskaan toteuttaa, no, internet on kohta sellainen tekoälyn täyttämä kaatopaikka jossa vähä-älyt ihastelevat sontaa kuvitellen sen olevan todellista.
TrixFineLine3/3
@DeNiWar Yhdyn näkemyksiinne ainakin osittain: “Tuollaista uudistusta ei olisi tarvinnut koskaan toteuttaa. Internet on kohta sellainen tekoälyn täyttämä kaatopaikka, jossa vähä-älyt ihastelevat sontaa kuvitellen sen olevan todellista.”
Yleisradion artikkelissa diaarinumerolla 74-20010573 käsitellään tällaisia asioita, kuten Venäjän iskut Ukrainan Izmajilin ja Odessan satamiin. Venäjän puolustusministeriön mukaan sen joukot iskivät sotilaallisiin kohteisiin satamassa. Sen mukaan laituriterminaalia käytetään sotilasrahtia kuljettavien alusten purkamiseen ja halleissa säilytetään länsimaista sotilasvarustusta sekä meridrooneja – älytön määrä tauhkaa.
Diaarinumerolla 64-3-307988 kerrotaan puolestaan, että EU:n pakotteet ovat jo maksaneet Venäjälle kalliisti. Ne ovat riistäneet Venäjän sotakoneelta yli biljoona euroa, ja painetta on kasvatettava edelleen, kunnes Venäjä lopettaa sotansa. Seuraavat pakotteet tulevat olemaan kauaskantoisimmat Venäjä-pakotteet ikinä, vaikka kyseessä on Venäjän, sekä Ukrainan välinen kiista jatkumona 2014 helmikuun tapahtumista.
Artikkelissa diaarinumerolla 74-20241438 kuvaillaan, kuinka Venäjä on rakentanut salaisia droonitukikohtia – iskut niiltä yltäisivät Varsovaan saakka. Voisi kuitenkin olettaa, että kyseessä saattaisi olla myös järjestely, joka liittyy Venäläiseen internet-järjestelmään sekä Yandex-hakukoneen kehitysvaiheeseen. Tämänhetkiset lähteet eivät kuitenkaan tue väitettä, että droonitukikohdat liittyisivät Yandexin kehitykseen tai Venäjän internetjärjestelmään (esim. RuNet, SORM, SPFS). Sillä drooni-tukikohdat ovat puhtaasti sotilaallisia ja fyysisiä infrastruktuureja ja ne kaikki ovat EU-pakotteiden piirissä. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mikään sotilaallinen-toiminta ole mahdollista ilman toimivia viestintäjärjestelmiä.
– Nord Stream AG on yhtiö, joka omisti ja operoi Nord Stream – kaasuputkia Itämeren alla. Se oli keskeinen toimija Euroopan energiainfrastruktuurissa ennen vuoden 2022 sabotaasia ja oli Gazpromin määräysvallassa 51 % osuudella.
– Saksalaiset Wintershall Dea ja E.ON (myöhemmin Uniper) omistivat kumpikin 15,5 %. Hollantilais – brittiläinen Gasunie ja ranskalainen Engie omistivat kumpikin 9 %. Nord Stream 2:lla oli oma yhtiönsä, Nord Stream 2 AG, myös Zugissa, mutta se ei koskaan aloittanut kaupallista toimintaa.
– Yandexin rooli Venäjän valtion järjestelmissä liittyy hakukoneeseen, karttapalveluihin ja datankeruuseen, ei droonien laukaisualustoihin.
– SPFS-järjestelmä mainitaan EU-pakotteissa, ja se on pankkien sanomanvälitysjärjestelmä, SWIFTin venäläinen vastine.
Näkemyksen tukena saa käyttää tekoälyä, sekä sitä, että Venäjä ei käytä länsimaisia datakeskuksia, eikä esimerkiksi SpaceX:n tietokantoja, joten sen sotilaallinen viestintä nojaa venäläisiin järjestelmiin.
Tiivis journalistinen analyysi:
Venäjän sotilaallinen toiminta, EU-pakotteiden vaikutukset ja maan digitaalisen infrastruktuurin rooli muodostavat kokonaisuuden, jossa fyysinen ja digitaalinen turvallisuus kietoutuvat toisiinsa, mutta eivät sekoitu. Yleisradion diaareihin perustuva aineisto piirtää kuvan Venäjästä, joka käy samanaikaisesti sotaa Ukrainaa vastaan, kamppailee talouspakotteiden puristuksessa ja pyrkii suojaamaan omaa sotilaallista infrastruktuuriaan myös informaatioympäristössä.
Sotilaalliset iskut ja droonitukikohdat:
Izmajilin ja Odessan satamaiskut ovat osa Venäjän pyrkimystä lamauttaa Ukrainan merilogistiikkaa. Venäjän puolustusministeriön mukaan kohteina olivat sotilaalliseen käyttöön sovitetut terminaalit ja varustehallit, joissa käsiteltiin länsimaista sotilasmateriaalia ja meridrooneja. Samalla Venäjä rakentaa uusia droonitukikohtia, joiden kantama ulottuu Varsovaan asti. Kyse on puhtaasti fyysisestä sotilaallisesta infrastruktuurista, joka on EU-pakotteiden piirissä.
EU-pakotteiden taloudellinen vaikutus:
EU:n pakotteet ovat heikentäneet Venäjän taloutta merkittävästi. Arviot yli biljoonan euron vaikutuksista kuvaavat pakotteiden kumulatiivista painetta, joka kohdistuu erityisesti energiasektoriin ja rahoitusjärjestelmiin. EU valmistautuu entistä kauaskantoisempiin pakotteisiin, joiden tavoitteena on heikentää Venäjän kykyä jatkaa sotaa.
Digitaalinen ympäristö: Yandex, RuNet ja SPFS:
Venäjän digitaalinen infrastruktuuri toimii rinnakkaisena mutta erillisenä sotilaallisesta toiminnasta. Yandexin karttapalvelun sumennukset ja kuvamanipulaatiot ovat hallinnollisia sensuuritoimia, joilla pyritään peittämään sotilaskohteita siviilikarttapalveluista. Ne eivät liity droonien ohjausjärjestelmiin tai sotilaalliseen viestintään.
RuNet, SORM ja SPFS ovat valtion sisäisiä internet- ja valvontajärjestelmiä sekä pankkien sanomanvälitysjärjestelmä. Ne tukevat Venäjän pyrkimystä irtautua länsimaisista teknologioista, mutta eivät ole osa droonitukikohtien operatiivista infrastruktuuria.
Energiainfrastruktuuri ja geopoliittinen tausta:
Nord Stream -kaasuputkien omistusrakenne muistuttaa Euroopan energiariippuvuuden aikakaudesta ennen vuoden 2022 sabotaasia. Gazpromin määräysvalta ja eurooppalaisten energiayhtiöiden vähemmistöosuudet korostavat, kuinka syvälle taloudelliset sidokset ulottuivat ennen sodan eskaloitumista.
Johtopäätös:
Venäjän sotilaallinen toiminta ja sen digitaalinen infrastruktuuri kulkevat rinnakkain, mutta eri logiikalla. Droonitukikohdat ovat fyysisiä ja sotilaallisia; Yandexin karttasensuuri on poliittista ja hallinnollista. EU-pakotteet kiristävät Venäjän taloutta, mutta maa pyrkii kompensoimaan painetta rakentamalla omavaraisia viestintä- ja valvontajärjestelmiä. Kokonaisuus kertoo valtiosta, joka käy sotaa samanaikaisesti fyysisessä, taloudellisessa ja informaatioympäristössä.
Muistathan varmistaa poliittiset ja sotilaalliset faktat aina luotettavista lähteistä.
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.