Mitä tapahtui miniläppäreille?

Jos olet yli kolmekymppinen, saatat vielä muistaa yhden varsin mielenkiintoisen käänteen tietotekniikan historiassa: vuosien 2008 ja 2012 välillä tietokoneiden maailmassa oli meneillään trendi, jolta harva pystyi välttymään.

Tuolloin maailmaa mullistivat miniläppärit, joita englanniksi kutsuttiin netbookeiksi. Englanninkielinen termi on erittäin hämäävä, sillä samaa "netbook"-termiä on käytetty kyseistä villitystä ennen ja sen jälkeenkin, kuvaamaan täysin erilaisia laitteita.

Mutta kotimainen termi miniläppäri kuvaa erinomaisesti sitä, mistä oikein oli kyse.

Käydään läpi hieman historiaa...

Miniläppäreiden mahdollistajat

Miniläppäreiden syntytarinaan vaikutti useampikin erillinen tekijä. Teknologisesti tärkein tekijä koko konseptissa oli sirujätti Intelin vuonna 2008 julkaisema täysin uusi suoritinperhe, Intel Atom. Kyseinen suoritinperhe oli Intelin edullinen ja vähän virtaa kuluttava x86-yhteensopiva suoritinmallisto. Se omalta osaltaan mahdollisti miniläppäreiden synnyn.

Toinen merkittävä tekijä oli se, että WiFi-yhteydet olivat alkaneet yleistymään vauhdilla kodeissa. Samalla myös WiFin nopeudet ja kantama alkoivat nekin parantumaan niin, että tuon ajan keskivertoa laajakaistayhteyttä pystyi (ainakin teoriassa) käyttämään täydellä höyryllä myös langattoman verkon yli.

Kolmas tekijä oli se, että valtaosassa kodeista ei vielä tuolloin ollut kannettavia tietokoneita. Läppäreitä oli toki valunut jo jonkin verran koteihin työpaikkojen kautta, mutta mikään normi ne eivät suinkaan vielä vuonna 2008 olleet. Sen sijaan perinteiset pöytäkoneet hallitsivat vielä markkinaa täysin.

Näistä kolmesta tekijästä syntyi tavallaan otollinen maaperä laitteelle, joka vastaisi sopivasti tarpeisiin, joita ihmiset eivät välttämättä tienneet vielä omaavansa.

Se, millä miniläppäreistä kuitenkin tuli hetkellisesti valtava menestys, oli niiden halpa hinta. Ensimmäinen markkinoille tullut, oikeasti miniläppäriksi laskettava tuote - ja samalla koko genren käynnistäjä - oli Asus Eee PC 900, joka tuli myyntiin alun perin 650 dollarin hintalapulla.

(täsmennettäköön, että Eee PC 900 -mallia edelsivät aiemmat Eee PC -sarjan mallit, mutta ne eivät ns. räjäyttäneet pankkia - tämän vuoksi miniläppäreiden tarinan katsotaan alkaneen juurikin Eee PC 900 -mallista)

Millaisia laitteita miniläppärit olivat?

Kuten todettua, miniläppäreiden markkina syntyi, kun Asus julkaisi Eee PC 900 -mallinsa. Asuksen ensimmäinen malli käytti tallennustilana pienen pientä 8 tai 16 gigatavun SSD-levyä, Intel Atom -suoritinta, tarjosi gigatavun käyttömuistia ja näyttönä oli 8,9 tuumainen 1024x600 LCD-näyttö.

Eee PC:n tekniset ominaisuudet loivat pitkälti pohjan, jonka päälle muutkin valmistajat alkoivat miniläppäreitä rakentamaan: SSD-levy, Atom-suoritin, pieni näyttö ja pieni fyysinen koko. Lisäksi useita malleja myytiin käyttäjän valittavissa olevalla käyttöjärjestelmällä: ostettaessa pystyi valitsemaan halusiko tietokoneensa Windowsilla vai Linuxilla.

Hinta miniläppäreissä asettui pian noin 300-500 euron haarukkaan, joka oli merkittävästi vähemmän kuin mitä "oikeat" kannettavat tuohon aikaan maksoivat. Mainittakoon myös se, että tuohon aikaan myytävät "oikeat" läppärit olivat tyypillisesti 15-tuumaisella näytöllä varustettuja ja painoivat varsin paljon. Miniläppärit olivat siis myös fyysisiltä mitoiltaan houkuttelevia, painaen yleensä noin kilogramman verran.

Vuoden 2008 lopulla miniläppärit muodostivat jo viidenneksen (PDF) kaikista maailmassa myydyistä kannettavista tietokoneista.

AfterDawnkin oli aiheessa hereillä ja loppuvuodesta 2008 testasimme kolmea erittäin suosittua miniläppäriä ja pistimme ne paremmuusjärjestykseen.

Miniläppäreiden suosion romahdus

Hype ei lopulta kestänyt kuin parin vuoden ajan, vaikka miniläppärit sinänsä konseptina elivätkin aina vuoteen 2012 saakka.

Tärkeimmäksi syyksi miniläppäreiden suosion laskulle oli todennäköisesti niiden erittäin heikko suorituskyky. Intel Atom oli toki virtapihi suoritin, mutta se oli samalla myös hyvin, hyvin hidas suorituskyvyltään - jo julkaisuhetkellään. Lisäksi gigatavun käyttömuisti alkoi olemaan vaatimaton määrä RAMia jo vuonna 2008.

Kun verkkosivujen teknologinen kehitys suorastaan räjähti samoihin aikoihin, kiitos JavaScript-kielessä tapahtuneiden uudistusten, tuli miniläppäreiden käytöstä verkkoselailussakin hieman tuskallinen kokemus. Eli jo valmiiksi hieman alitehoinen tietokone törmäsi ongelmaan, jossa verkkosivut alkoivat olemaan merkittävästi raskaampia ja vaatia tietokoneelta aiempaa enemmän.

Ratkaisuksi tähän valmistajat toivat tehokkaammilla suorittimilla varustettuja malleja, joissa oli usein myös enemmän käyttömuistia. Valitettavasti muutokset yleensä tarkoittivat sitä, että koneiden hinnat karkasivat kohti "oikeiden" kannettavien hintaluokkaa.

Samalla maailma myös muuttui ja suurin yksittäinen teknologinen uutuus, joka iski miniläppäreihin, taisi olla vuonna 2010 julkaistu Applen iPad. Tabletteja oli toki ollut olemassa ennen iPadiakin, mutta iPadin konsepti ja markkinointi tekivät siitä varteenotettavan vaihtoehdon miniläppäreille, etenkin kotien verkkoselailu- ja viihdekäytössä.

Lisäksi läppäreissäkin tapahtui: Intel julkisti oman Ultrabook-kannettavien konseptinsa, joka toi keveyttä ja Atomeita selkeästi enemmän suorituskykyä läppäreihin. Ja valmistajat, kuten Dell hyppäsivätkin miniläppäreistä ultrabookeihin.

Samoihin aikoihin budjettitietoisten kuluttajien tarjolle tupsahti puolestaan täysin uusi tekijä, kun Google ryhtyi valmistamaan Chromebook-läppäreitä vuonna 2011.

Aivan miniläppäreiden viimeisinä vuosina nähtiin vielä monenlaisia yrityksiä herättää tuotekategoriaa takaisin henkiin. Suomalaista sydäntä lähellä oli tietysti Asuksen MeeGo-käyttöjärjestelmään pohjautunut miniläppäri. MeeGohan oli Nokian viimeinen oma käyttöjärjestelmä, joka nähtiin lopulta vain kahdessa yhtiön puhelimessa.

Lopullinen naula miniläppäreiden aikakauden arkkuun naulattiin syksyllä 2012, kun koko hypen aloittanut Asus päätti lopettaa miniläppäreiden valmistuksen.

Miten miniläppärit muuttivat maailmaa?

Vaikka miniläppärit olivat vain pienen hetken kestänyt tähdenlento, ne ehtivät myös muuttaa teknologiamaailmaa omalla tavallaan.

Miljoonille ihmisille ympäri maailmaa miniläppärit olivat ensimmäinen kannettava tietokone - ja ne avasivat tavallaan oven maailmaan, jossa tietotekniikka ei ole kahlittuna pöytäkoneen ja erillisen näytön sijaintiin.

Toisekseen miniläppäreiden kannettavuus puski kannettavien valmistajia keventämään ja pienentämään myös "oikeita" tietokoneitaan. Kotimaassamme miniläppäreitä markkinoitiin ahkerasti nimenomaan kännykkäoperaattoreiden toimesta, sillä useimpiin miniläppäreihin pystyi asentamaan myös SIM-kortin - ja tekemään läppäristä oikeastikin paikasta riippumattoman, kevyen työvälineen.

Mielenkiintoisena kulmana voidaan pitää myös sitä, että miniläppärit olivat kenties Linuxin suurin hetki parrasvaloissa kotitietokoneiden saralla. Tuolloin lähes kaikkia miniläppäreitä pystyi ostamaan joko Windowsilla tai Linuxilla. Ja laitteiden heikoista tehoista johtuen, kevyehkö Linux-jakelu olikin usein järkevin vaihtoehto miniläppärin käyttöjärjestelmäksi.

uutisen kuvituskuva: Rico Shen / Wikimedia

• Asus
• mitä tapahtui
• historia