Suomi ei kannata Unkarin haluamaa CSAM-lakia

Eduskunnan Suuri valiokunta on tänään antanut lausuntonsa niin kutsuttuun Chat Control -asetukseen, joka tunnetaan myös nimellä CSAM-laki.

Kyseinen asetus olisi pakottanut kaiken viestiliikenteen Euroopan Unionissa kulkemaan eräänlaisen ennakkosensuurijärjestelmän kautta. Yksikään viestisovellus - olipa kyse sitten WhatsAppista, Signalista, Teamsista tai sähköpostista - ei voisi lakiehdotuksen mukaan lähettää tiettyjä, kielletyksi asetettuja liitetiedostoja.

Käytännössä jokainen lähetettävä pitäisi tarkistaa kunkin valtion ylläpitämältä palvelimelta tulevan kiellettyjen tiedostojen listalta ennen sen lähettämistä. Tekninen toteutus olisi jäänyt kunkin sovelluksen kehittäjien kontolle. Ne viestisovellukset, jotka eivät tekniikkaa toteuttaisi, kiellettäisiin Euroopassa kokonaan.

Alunperin lakiesitys oli karumpi, sillä se olisi antanut viranomaisille luvan lukea kaikkea viestiliikennettä, ilman oikeuden antamaa lupaa. Kyseinen radikaalimpi ehdotus jäi pöydälle viime vuonna, kun näytti siltä, että lakiesitys ei saa tarpeeksi kannattajia taakseen.

Nyt esitetty, estolistoihin pohjautuva malli on EU:n puheenjohtajamaana toimivan Unkarin vahvasti ajama malli. Sitä on perusteltu perinteisellä "jos viranomaiset eivät saa lukea sinunkin WhatsApp-viestejäsi, lapsia hyväksikäyttävät rikolliset voittavat" -argumentilla, eli kansalaisten viestiliikenteen yksityisyyden murtamista on perusteltu lasten edulla.

Alunperin Suomen valtio olikin kannattamassa Unkarin sorvaamaa lakiesitystä, mutta sitten hallitus veti hätäjarrusta ja palautti lakiesityksen käsittelyn eduskunnan valiokuntiin.

Suomen kannan muodostaa siis eduskunnan suuri valiokunta, joka pohjaa kantansa muilta valiokunnilta saamiinsa lausuntoihin.

Suuri valiokunta pyysi lausunnot CSAM-asetukseen kolmelta eri eduskunnan valiokunalta. Valiokunnista liikenne- ja viestintävaliokunta tyrmäsi lakiesityksen täysin, kuvaten sitä mahdollistajana kansalaisten massavalvonnalle. Hallintovaliokunta oli kannassaan lievempi, mutta sekin suositteli, että Suomi hylkää lakiehdotuksen.

Viimeisenä oman kantansa suurelle valiokunnalle toimitti perustuslakivaliokunta, joka sekin suositteli Suomea hylkäämään ehdotetun CSAM-asetuksen.

Tänään siis Suomen kannan muodosti saamiensa lausuntojen ja oman pohdintansa pohjalta eduskunnan suuri valiokunta. Tyypillisesti EU-asioissa suuren valiokunnan kanta on myös Suomen virallinen kanta asiaan.

Suuri valiokunta päätti, että Suomen ei pidä hyväksyä lakiehdotusta.

Suuri valiokunta katsoo liikenne- ja viestintävaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin, että malliin sisältyy merkittävä väärinkäytösten riski ja sen käyttöönotto heikentäisi viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta ja kyberturvallisuutta, koska se luo ulkopuolisille tahoille kanavan hyödyntää mallia vihamielisiin tarkoituksiin.

Se olisi myös teknisesti haastava luotettavasti toteuttaa ja saattaisi johtaa tietoturvallisia viestintäpalveluja tarjoavien palveluntarjoajien vetäytymiseen Euroopan markkinoilta. Lisäksi malli voisi aiheuttaa runsaasti perusteettomia epäilyjä lainvastaisen materiaalin levittämisestä ja sitä olisi helppoa kiertää esimerkiksi muuttamalla kuvan tai videon sisältöä tai salaamalla kuva tai videosisältö erikseen käyttäjän päätelaitteessa. Ehdotuksen hyöty rikostutkinnan kannalta olisi siten varsin rajallinen.

Loppupäätelmänä suuri valiokunta toteaa näin:

Edellä esitetyistä ehdotuksen vakavista ongelmista ja epäkohdista seuraa, että suuri valiokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, ettei kompromissiesitys vastaa suuren valiokunnan lausunnon mukaisia edellytyksiä hyväksyttävästä neuvottelutuloksesta eikä ota huomioon perustuslakivaliokunnan asiasta antamia aikaisempia kannanottoja. Suuri valiokunta toteaa erikoisvaliokuntien lausuntojen perusteluihin viitaten, ettei Suomen tule hyväksyä puheenjohtajamaan kompromissiesitystä tunnistamismääräystä koskevilta osin.

CSAM-asetuksen kohtalo ratkeaa EU-maiden keskinäisissä kokouksissa lähitulevaisuudessa.

• yksityisyys
• Euroopan Unioni
• CSAM