HaVL: Suomen ei kannata hyväksyä Unkarin ehdottamaa viestiliikenteen salauksen murtamaa lakia tällaisenaan
Euroopan Unionin yksi kuuma peruna viimeisen puolentoista vuoden ajan on ollut lakiehdotus, jota yksityisyysaktivistit vastustavat kiihkeästi, mutta jota ajaa voimakkaasti mm. demokratiansa kanssa kipuileva Unkari.
Chat Control -laki, joka tunnetaan myös CSAM-asetuksena on ehtinyt muuttua ensimmäisestä versiostaan merkittävästi ja nyt väännetään kättä nimenomaan Unkarin ajamasta, uudistustetusta lain versiosta.
Aivan alunperin lailla pyrittiin yksinkertaisesti kieltämään viestiliikenteen päästä päähän -salaus, aivan kaikessa viestiliikenteessä. Eli lakia ajavat tahot olisivat halunneet luoda aivan kaikkeen viestiliikenteeseen takaportit, joista viranomaiset pääsisivät lukemaan kansalaisten väliset viestit.
Ehdotus olisi koskenut niin WhatsAppia, Signalia kuin mm. salattua sähköpostiliikennettäkin. Nykyisin päästä-päähän -salauksessa (E2EE) kukaan ei pysty lukemaan viestien sisältöä sen jälkeen kun viesti lähtee lähettäjän laitteelta - vasta sen tarkoitettu vastaanottaja voi avata viestin sisällön.
Poliisiviranomaiset ovat olleet lainsäädännön innokkaimpia kannattajia ja salauksen kieltämistä on perusteltu perinteisellä tavalla, eli lasten edulla (ns. "ajatelkaa edes lapsia" -perustelu).
Alkuperäinen lakiehdotus ei kuitenkaan edennyt, kun alkoi näyttämään siltä, että se ei saisi tuekseen tarpeeksi EU-maita. Eli sen sijaan, että laki olisi pistetty äänestykseen, jossa se olisi kaatunut - ja kuopattu - laki otettiinkin takaisin suunnittelupöydälle.
Tästä syntyi sitten EU:n puheenjohtamaana tällä hetkellä toimivan Unkarin tarjoama muokattu kompromissiehdotus.
Uudistetussa lakiehdotuksessa viestiliikenteen väliin ei enää päästäisi, mutta jokaisen EU-kansalaisen omaan viestisovellukseen pitäisi asentaa välipalikka, joka tarkistaa, onko käyttäjä lähettämässä jotain epäilyttävää (tarkkaa mekanismia on avattu aiemmassa uutisessamme). Eri EU-maiden pitää muodostaa kanta Unkarin ehdotukseen, jotta nähdään eteneekö muokattu CSAM-asetus byrokratian rattaissa eteenpäin.
Suomen hallitus ehti jo alustavasti kannattaa Unkarin ehdotusta, mutta sitten hallituksen mieli muuttuikin. Hallitus palautti CSAM-asetuksen eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn. Suuri valiokunta on puolestaan tilannut asiaan liittyviltä eduskunnan erikoisvaliokunnilta lausunnot lakiehdotukseen liittyen.
Suuri valiokunta tilasi lausunnot kolmelta eduskunnan valiokunnalta. Lausunnoista ensimmäinen valmistui lokakuun 2024 lopulla, kun Liikenne- ja viestintävaliokunta tyrmäsi lakiehdotuksen täysin.
Nyt oman kantansa asiaan on antanut eduskunnan Hallintovaliokunta.
Hallintovaliokunta toteaa omassa lausunnossaan mm. seuraavaa:
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu, ettei ehdotettu sääntely johda päästä päähän salauksen tai muiden tietoturvatoimenpiteiden yleiseen heikentämiseen taikka niiden purkamiseen tai rajoittamiseen. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin todettu myös, että asetusehdotuksen tunnistamismääräystä koskevaan sääntelyyn sisältyy edelleen riskejä siitä, että se johtaa tosiasiassa salauksen kiertämiseen ja siitä, että tunnistamismääräysten antaminen voisi johtaa käytännössä varsin kattavaan ja pysyvään viestinnän luottamuksen suojan ja tietoturvan heikentämiseen.
Ja tästä valiokunta vetää johtopäätöksiä:
Valiokunta ei voi tämän vuoksi varauksetta kannattaa nyt käsittelyssä olevaa tunnistamismääräystä koskevaa kompromissiehdotusta ja katsoo, ettei Suomen tule hyväksyä asetusehdotuksen tunnistamismääräystä koskevaa sääntelyä nykyisessä muodossaan. Tunnistamismääräys on kuitenkin olennainen osa ehdotettua sääntelyä ja neuvotteluissa on edelleen pyrittävä löytämään myös tältä osin toimiva ja riittävän tehokas ratkaisu. Samalla valiokunta toteaa, että puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus kattaa koko asetusehdotuksen. Valiokunta pitää asetusehdotusta muilta osin kannatettavana.
Eli hallintovaliokunta ei suoranaisesti tyrmää Unkarin tekemää esitystä, mutta varautuu joihinkin sen kohtiin epäilyksellä. Näiden epäilysten johdosta valiokunta on päätynyt lausunnossaan suhteellisen ympäripyöreään lausuntoon:
Hallintovaliokunta ilmoittaa, että se ei valtioneuvoston kannasta poiketen tue puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksen hyväksymistä siltä osin kuin on kyse asetusehdotuksen tunnistamismääräystä koskevasta sääntelystä, ja että se yhtyy asiassa muilta osin valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Hallintovaliokunnan kanta on siis selkeästi myötämielisempi Chat Control -lain muokatulle versiolle kuin aiemmin saatu Liikenne- ja viestintävaliokunnan kanta.
Hallintovaliokunnan lausunnon jälkeen suuri valiokunta odottaa vielä lausuntoa perustuslakivaliokunnalta. Saatuaan perustuslakivaliokunnan lausunnon, suuri valiokunta tekee asiasta loppullisen päätöksen, josta muodostuu Suomen virallinen kanta Unkarin tekemään Chat Control -lain kompromissiehdotukseen.
Hallintovaliokunnan jäsenet koostuvat seuraavista puolueista: neljä kokoomuksen jäsentä, neljä perussuomalaisten jäsentä, yksi keskustan jäsen, yksi vasemmistoliiton jäsen sekä kaksi sosiaalidemokraattien jäsentä.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT