LiV tyrmäsi: Suomen ei tule hyväksyä Unkarin ehdottamaa viestiliikenteen salauksen murtavaa lakia
Euroopan Unionissa on väännetty nyt jo puolentoista vuoden ajan lainsäädäntöä, joka on valvontayhteiskuntaa kaipaaville kuin märkä uni, mutta jota yksityisyysaktivistit vastustavat verisesti.
Kyseessä on ns. Chat Control -laki, joka tunnetaan myös nimellä CSAM-asetus. CSAM-asetuksessa halutaan yksinkertaisesti kieltää vahva päästä päähän tapahtuva viestiliikenteen salaus - tavalla tai toisella.
Nykyisin mm. WhatsApp ja Signal käyttävät vahvaa salausta, jota on mahdoton murtaa viestin liikkuessa netin yli lähettäjältä vastaanottajalle. Viestin pystyy avaamaan vain vastaanottaja ja vaikka salattu viesti kaapattaisiin "matkan varrella", sitä ei pystytä avaamaan selkokieliseksi millään tunnetulla teknologialla.
Poliisit ja viime aikoina etenkin heikentyvästä demokratiastaan tunnettu Unkari ovat olleet äänekkäitä lakiesityksen puolestapuhujia. Lakiehdotusta on puolustettu lasten suojelulla pahoilta ihmisiltä (ns. "ajatelkaa edes lapsia" -perustelu).
Alkuperäinen, viime vuonna julkisuudessa pyörinyt CSAM-ehdotus olisi yksinkertaisesti kieltänyt vahvan salauksen ja avannut viranomaisille luvan lukea salattua viestiliikennettä. Viime vuonna näytti siltä, että lakiesitys ei saa EU:ssa tarpeeksi maita tuekseen, joten se tavallaan haudattiin. Mutta vain tavallaan.
Lakiesitys on kuitenkin tiettyjen tahojen mielestä niin herkullinen, että se ei kuole. Tänä syksynä lakiesitys palasikin takaisin otsikoihin, kun Unkari esitteli CSAM-asetuksesta uuden version.
Uudistetussa laissa viestiliikenteen väliin ei päästäisi, mutta jokaisen EU-kansalaisen omaan viestisovellukseen pitäisi asentaa välipalikka, joka tarkistaa, onko käyttäjä lähettämässä jotain epäilyttävää (tarkkaa mekanismia on avattu aiemmassa uutisessamme). Eri EU-maiden pitää muodostaa kanta Unkarin ehdotukseen, jotta nähdään eteneekö muokattu CSAM-asetus byrokratian rattaissa eteenpäin.
Suomi ehti jo alustavasti kannattaa Unkarin ehdotusta, mutta sitten hallituksen mieli muuttuikin. Hallitus palautti CSAM-asetuksen eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn. Suuri valiokunta on puolestaan tilannut asiaan liittyviltä eduskunnan erikoisvaliokunnilta lausunnot lakiehdotukseen liittyen.
Nyt yksi tärkeimmistä valiokunnista, eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut oman kannanottonsa CSAM-ehdotukseen. Valiokunta on kuullut tietosuojaan, teknologiaan ja lastensuojeluun keskittyviä asiantuntijoita ja asiantuntijatahoja.
Valiokunnan lausunto on käytännössä täystyrmäys CSAM-lakiehdotukselle (jonka virallinen nimi on COM(2022) 209 final.
Valiokunnan oman lausunnon mukaan Unkarin tekemä "kompromissiehdotus tarkoittaisi viestinnän massavalvontaa".
Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että puheenjohtajamaan niin sanottu tunnistamismääräystä koskeva kompromissiehdotus mahdollistaisi ja käytännössä sen käyttö myös edellyttäisi laajamittaista viestinnän massavalvontaa.
Valiokunnan lausunnossa nostetaan esiin myös se huoli, että jos järjestelmä rakennetaan lastensuojelun verukkeilla, sitä on jatkossa hyvin helppo laajentaa myös muuhun käyttöön - myös poliittisiin käyttötarkoituksiin:
Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että tämän kaltaisen kerran käyttöönotetun teknisen järjestelmän käyttötarkoituksia voi olla sekä teknisesti että poliittisesti helpompaa laajentaa jatkossa siten, että viestinnän sisällöstä voidaan etsiä seuraavaksi jotain muunkaltaista sisältöä.
Vahvasta salauksestaan tunnettu, journalistien suosima Signal on kertonut vetäytyvänsä Euroopasta, jos lakiehdotus tulee voimaan EU:ssa. Tämäkin nostettiin esiin valiokunnan lausunnossa:
... ehdotus voisi toteutuessaan todennäköisesti myös johtaa siihen, että tietoturvallisia viestintään käytettäviä palveluja tarjoavia palveluntarjoajia vetäytyisi Euroopan markkinoilta.
Ja vaikka Unkarin ehdotus ei murtaisi salausta, se valiokunnan mielestä tuhoaisi salauksen perusidean:
Perinteisen kirjemaailman näkökulmasta ehdotusta voisi verrata tilanteeseen, jossa posti velvoitettaisiin tarkastamaan kirjeiden sisältö ennen kirjekuorten sulkemista ja tarvittaessa ilmoittamaan lainvalvontaviranomaisille, jos kirjekuori sisältää laitonta sisältöä.
Lisäksi lausunnossa nostetaan esiin ehdotuksen vähäiset hyödyt rikostutkinnan apuna. Ehdotuksen mekanismi löytäisi vain sellaista laitonta materiaalia viestiliikenteestä, jota on levitetty ennenkin - mutta ei mitään uutta, häiritsevää materiaalia. Lisäksi ehdotus koskisi vain kuvia ja videoita, joten tekstipohjainen alaikäisten häirintä ja lähestyminen jäisivät kokonaan kattamatta.
Myös teknisesti ehdotetun valvontamekanismin toimintaa epäillään vahvasti valiokunnan lausunnossa, sillä käsiteltävien viestien määräksi arvioidaan jopa 200 miljardia viestiä vuorokaudessa - jolloin erilaisten väärien hälytysten määräkin voisi jo tehdä mekanismista käyttökelvottoman.
Valiokunta ehdottaa suoraan, että Suomen ei tule hyväksyä lakiehdotusta, vaikka Suomen hallitus oli alunperin sen hyväksymässäkin.
Valvonnan sijaan valiokunta ehdottaa toimiviksi tunnettujen keinojen tehostamista:
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille useita nykyisin eri viranomaisilla ja muilla toimijoilla käytettävissä olevia keinoja ja ehdotuksia siitä, miten sääntelyssä tarkoitettuja rikoksia voitaisiin torjua ennalta ehkäisevästi ja toisaalta rikostutkinnan keinoin. Esille tuodut keinot liittyvät muun muassa erilaisiin ilmoitusmenettelyihin, terveyspalveluihin pääsyyn, vanhempien rooliin, lapsille ja nuorille suunnattuun opetukseen, viranomaisten kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen, tutkintaviranomaisten ja myöskin syyttäjien ja tuomioistuimien kyvykkyyksien vahvistamiseen sekä muun muassa erilaisiin viestintäalan omiin toimenpiteisiin, kuten turvallisten palvelujen suunnitteluperiaatteiden noudattamiseen.
Oman lausuntonsa ehdotukseen antaa vielä ainakin perustuslakivaliokunta, joka arvioi Unkarin ehdotusta kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Lausuntojen jälkeen suuri valiokunta tekee asiasta oman päätöksensä, josta muodostuu Suomen kanta.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan varsinaisina jäseninä on yksi keskustan kansanedustaja, yksi vasemmistoliiton kansanedustaja, neljä sosiaalidemokraattien kansanedustajaa, neljä kokoomuksen kansanedustajaa, kolme perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi rkp:n kansanedustaja.
KOMMENTOI
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.