AfterDawn logo

Tässä Suomen yleisimmät haittaohjelmat syyskuussa - lista meni uusiksi

Janne Yli-Korhonen Janne Yli-Korhonen

Totuttuun tyyliin tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut edellisen kuun osalta haittaohjelmakatsauksensa.

Vielä viime kuussa Qbot piti ykköspaikkaa maailman ja Suomen osalta, mutta nyt maailmalla kärjessä on Formbook. FBI otti Qbotin bottiverkon hallintaansa elokuussa, mikä johti sen putoamiseen listakärjestä, johon Qbot sijoittui suurimman osan vuotta 2023.

Suomen osalta kärjessä syyskuun listalla ovat Injuke ja Nanocore. Molemmat ovat troijalaisia, jotka voivat esimerkiksi salata uhrin koneella olevia tietoja tai tehdä näytön kaappauksia.

Kummankin haitakkeen esiintyvyys on vain 1,23 prosenttia, joka on pitkälti samaa luokkaa kuin aiemmilla kuukausilla. Koska kuukausia hallinneet haittaohjelmat ovat pitkälti kadonneet listalta, uudet ovat nousseet hallitsemaan listan kärkisijoja.

CPR nostaa syyskuun osalta esille merkittävän tietojenkalastelukampanjan, joka kohdistui yli 40 suureen yritykseen useilla toimialoilla Kolumbiassa.

Sen tavoitteena oli asentaa Remcos-etäkäyttötroijalainen huomaamattomasti uhrien tietokoneisiin. Remcos, joka oli syyskuussa maailman toiseksi ja Suomen yhdeksänneksi yleisin haittaohjelma, antaa hakkerille täyden hallinnan tartunnan saaneeseen tietokoneeseen mahdollistaen esimerkiksi tietovarkaudet ja käyttäjätilien kaappaukset.

"Kolumbiassa paljastamamme kampanja antaa kuvan hyökkääjien käyttämistä monimutkaisista väistötekniikoista. Se on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tunkeilevia nämä tekniikat voivat olla, ja miksi meidän on kehitettävä kyberresilienssiämme erilaisten hyökkäysten varalta", sanoo VP Research Maya Horowitz Check Point Softwarelta.

Maailman Top 10 -listan näet täältä.

Suomen yleisimmät haittaohjelmat syyskuussa 2023

  1. Injuke – Troijalainen, joka leviää pääasiassa kalastelusähköpostien kautta. Kun haittaohjelma on onnistuneesti lisätty, se salaa uhrin tietokoneella olevat tiedot tai estää työkalua toimimasta oikein sekä esittää samalla lunnasvaatimuksen. Esiintyvyys 1,23 %.
  2. Nanocore – Windows-käyttöjärjestelmän käyttäjille suunnattu etäkäyttötroijalainen, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Se kykenee esimerkiksi näytön kaappauksiin, kryptovaluutan louhintaan ja verkkokameraistuntojen varkauksiin. Esiintyvyys 1,23 %.
  3. Troldesh (eli Encoder.858 tai Shade) – Kiristysohjelma, joka salaa käyttäjän tiedot ja vaatii lunnaita niiden salauksen purkamiseksi. Troldesh leviää useimmiten roskapostin kautta. Sen ainutlaatuinen piirre on suora viestintä uhrin kanssa. Useimmat kiristysohjelmat välttävät suoraa yhteydenottoa, mutta Troldeshin uhreille annetaan sähköpostiosoite, johon he voivat ottaa yhteyttä maksaakseen lunnaat. Esiintyvyys 0,82 %.
  4. CoinLoader – Haittaohjelma, joka on suunniteltu tunkeutumaan tietojärjestelmiin ja lataamaan muita haittaohjelmia, usein liittyen kryptovaluutan louhintaan tai muuhun rikolliseen toimintaan. CoinLoader leviää esimerkiksi haitallisten sähköpostin liitetiedostojen tai tartunnan saaneiden verkkosivustojen kautta. Esiintyvyys 0,82 %.
  5. Crackonosh – Kryptovaluuttaa louhiva haittaohjelma, jota levitetään muun muassa tunnetuilla piraattiohjelmasivustoilla jaettavien suosittujen ohjelmistotuotteiden ja videopelien kautta. Kun Crackonosh aktivoidaan, se korvaa olennaisia Windows-palveluita. Se on suunniteltu välttämään havaitsemista sekä poistamaan virustorjuntaohjelmia tartunnan saaneista järjestelmistä. Esiintyvyys 0,82 %.
  6. Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 0,82 %.
  7. Fakeupdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. Fakeupdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen. Esiintyvyys 0,82 %.
  8. NJRat – Monipuoliset toiminnot omaava etäohjaustroijalainen, jonka uhreina on ollut valtiollisia toimijoita ja organisaatioita etenkin Lähi-Idässä. Esiintyvyys 0,82 %.
  9. Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 0,82 %.
  10. Lokibot – Windows- ja Android-järjestelmien tietovaras. Kerää tunnistetietoja esimerkiksi sovelluksista, selaimista, sähköpostiohjelmista sekä IT-hallintatyökaluista. Myynnissä hakkerointifoorumeilla, ja sen lähdekoodin uskotaan vuotaneen, mikä mahdollistaa lukuiset muunnelmat. Jotkin LokiBotin Android-versiot sisältävät myös kiristysominaisuuden. Esiintyvyys 0,41 %.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT