Nordea varoittaa uudenlaisesta huijauksesta, jota Suomessa on esiintynyt paljon kesän aikana
Huijauksia ja tietojenkalastelua on liikkeellä koko ajan paljon ja tapoja on monenlaisia. Tavoite huijareilla on kuitenkin sama eli viedä uhrilta rahat.
Nordea nostaa nyt esille uudenlaisen huijauksen, jota kutsutaan turvatilipetokseksi. Nordean petosyksikön asiantuntija Sara Helinin mukaan uudenlainen petosmuoto on lisääntynyt erityisesti kesän aikana.
"Niin sanotut turvatilipetokset ovat jo keväästä asti vaivanneet suomalaisia. Kevät ja kesä ovat tyypillisesti sellaista aikaa, jolloin rikolliset laittavat toteutukseen uusia huijaustapoja", Helin kertoo.
Kyseinen huijaus sisältää yleisesti kaksi vaihetta. Ensin uhrille lähetetään tekstiviesti, jossa häntä houkutellaan verkkopankkitunnuksia kyselevälle kalastelusivulle. Sen jälkeen huijari tyypillisesti tekeytyy pankin edustajaksi, soittaa uhrille ja ohjeistaa tätä siirtämään rahat varmuuden vuoksi "turvatilille".
Suomenkielisten huijaussoittojen määrä on ollut kevään ja kesän aikana huomattavaa, ja ilmoituksia soitoista tulee pankille runsaasti. Myös Nordeassa käsiteltyjen kalastelupuheluihin liittyvien tapausten määrä on moninkertaistunut ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen.
Tietojenkalastelulla pyritään saamaan uhrilta henkilökohtaisia tietoja, esimerkiksi pankkitunnuksia, korttitietoja tai tunnuslukuja. Kalastelua ei tehdä ainoastaan pankkien nimissä, vaan huijarit voivat tekeytyä myös muiksi toimijoiksi.
Erilaisista huijauksista varoitellaan eri tahojen toimesta tasaisesti. Esimerkiksi tämän vuoden aikana S-Pankki varoitti huijauspuheluista, poliisi sekä WhatsAppissa että Facebook Messengerissä tapahtuvasta huijauksesta ja Posti huijausviesteistä, joilla kalastellaan pankkitietoja.
"Huijausyrityksiä tekstiviestillä ja sähköpostitse on jatkuvasti liikkeellä muun muassa verottajan, Postin, pankkien, teleoperaattoreiden, Suomi.fi-verkkopalvelun sekä maksunvälittäjien kuten MobilePayn nimissä", Helin kertoo.
Yleinen ohje huijausviestien ja huijauspuheluiden tunnistamiseksi on se, että pankit tai muut viranomaisesti eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia, korttitietoja tai tunnuslukuja sähköpostilla, tekstiviestillä tai soittamalla.
Jos joku taho näitä pyytää edellä mainituilla tavoilla, kyseessä on todennäköisesti huijauksesta.
Verkkopankin käyttäjätunnusta ei myöskään tule antaa kenellekään minkään viestisovelluksen kautta, vaikka pyytäjä olisi oma perheenjäsen. Kyseinen tili on voitu mahdollisesti kaapata, joten tilin takana onkin huijari. Sosiaalisen median tilien kaappaukset nousivat hurjasti toukokuussa.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT