Linjaus: Näissä tapauksissa Airbnb-vuokraus on laitonta

Suomen isoimmat kaupungit ovat lyöneet päänsä yhteen ja tehneet kriteeristön, jonka avulla arvioidaan sitä, onko asunnon vuokraaminen Airbnb:n kautta laillista vai ei. Ongelma ei siis koske matkailijaa, joka haluaa varata itselleen majapaikan. Sen sijaan ongelman keskiössä ovat ne ihmiset, jotka vuokraavat asuntojaan Airbnb-käyttöön.

Monissa kaupungeissa Airbnb-meno on yltynyt sen verran villiksi, että kaupunkien rakennustarkastajat ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja menoon kyllästyneiltä taloyhtiöiltä. Ongelmaksi ovat muodostuneet etenkin asunnot, joissa ei asu pysyvästi ketään vaan joita vuokrataan jatkuvasti Airbnb:n kautta muutaman yön majoittumisiin. Asukkaiden vaihtuminen parin päivän välein rassaa luonnollisesti naapureiden hermoja ja toiminnalle on haluttu rajat.

Rakennustarkastuksen näkökulmasta ongelma on monimutkaisempi, sillä tavallisen asuinkerrostalon ja hotellin välillä on merkittäviä eroja lainsäädännössä. Hotelleilta vaaditaan mm. kaksi porraskäytävää hätäpoistumisteiksi, erilaisia opasteita hätätilanteita varten, jne. Joten kysymys on lainsäädännön näkökulmasta siitä, onko Airbnb-toiminta hotelliin rinnastettavaa vai ei. Hotellimaista toimintaa ei siis saa harrastaa tavallisessa asuintalossa, vaan se pitää muuttaa kaavassa hotelliksi - ja tehdä lainsäädännön vaatimat muutokset mm. paloturvallisuuteen.

Samalla kaupungit ovat halunneet kuitenkin mahdollistaa Airbnb:n alkuperäisen idean säilymisen: eli omaa kotiaan voi vuokrata oman lomansa, työreissunsa, jne ajaksi ulkopuolisille.

Käytännössä kaupungit ovat vetäneet linjausta siihen, missä vaiheessa toiminta muuttuu ammattimaiseksi. Tärkein kriteeri vaikuttaa olevan se, asuuko asuinhuoneistoksi nimetyssä osoitteessa ketään vakituisesti vai ei. Jos asunnossa ei asu pysyvästi ketään, se alkaa lipsumaan vahvasti hotellimaisen toiminnan puolelle - joskin muitakin kriteerejä täytyy täyttyä.

Rakennustarkastusyhdistyksen laatima lista (PDF) on esimerkin omainen ja lista ei ota kantaa siihen monenko kriteerin pitää tarkalleen ottaen täyttyä, että majoitustoiminta muuttuu hotellimaiseksi (ja on siis kiellettyä ilman rakennuksen käyttötavan muutosta). Lista kokonaisuudessaan:

• Huoneisto on kalustettu.
• Majoittumista tarjotaan ensisijaisesti vain lyhyeksi ajaksi (tavanomaisesti vain muutamaksi vuorokaudeksi, yleensä kuitenkin enintään 3 kk).
• Kukaan ei ole väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla asunnossa.
• Majoittumisen hinta ilmoitetaan vuorokausi- tai viikkokohtaisesti ja hintaan sisältyy muun muassa internet, sähkö ja vesi.
• Tilasta on solmittu majoitussopimus, johon sisältyy arvonlisävero.
• Huoneiston käyttämisestä tehdään matkailijan majoittumisilmoitus, eikä muuttoilmoitusta väestötietojärjestelmään.
• Toiminnanharjoittaja tarjoaa majoituksen yhteydessä hotellinomaisia palveluita, kuten aamiaista, liinavaatteita, hygieniatarvikkeita tai siivouspalveluita.
• Huoneistoa tarjotaan majoitustoiminnan välityspalvelun kautta.
• Huoneistoa markkinoidaan majoitustilana.
• Majoittujalla on tavanomaiseen vuokrasuhteeseen verrattuna rajatut oikeudet, kuten rajoitukset esimerkiksi huoneistoon liittyvien aputilojen (ullakko- tai kellaritilat) käyttämiseen.
• Toiminnanharjoittaja on tehnyt asuinhuoneistosta terveydensuojelulain 13 § mukaisen majoitustoimintaa koskevan ilmoituksen toimintaa valvovalle terveydensuojeluviranomaiselle.

Monissa kaupungeissa Airbnb-kohteet toimivat kuitenkin myös tärkeänä majoituspuskurina. Oulussa esimerkiksi hotellikapasiteetti ei riitä kesän tapahtumien aikana mitenkään turistien tarpeisiin, joten Airbnb-kohteet ovat tuoneet kaivattua joustoa ja mahdollistavat isommat tapahtumat kaupungissa. Samalla Oulu on kuitenkin yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa on asetettu tukeva uhkasakko ammattimaisen Airbnb-toiminnan estämiseksi, ilman taloyhtiön kaavamuutosta hotelliksi.

• Suomi
• Airbnb