Kasettimaksu tekemässä paluun - selvitys ehdottaa maksua kännyköistä ja tietokoneista

Uutisoimme jo viime syksynä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö harkitsee Suomen vihatuimmaksi maksuksikin kuvatun kasettimaksun - eli viralliemmin yksityisen kopioinnin hyvitymaksun - paluuta.

Suomessa perittiin hyvitysmaksua aiemmin mm. tyhjistä CDR-levyistä, tyhjistä DVD-levyistä ja tallentavien digiboksien tallennustilasta. Suomalaiset jälleenmyyjät joutuivat lisäämään hyvitymaksun myymiinsä tuotteisiin ja tulouttamaan kertyneet rahat valtiolle.

Sen jälkeen valtio jakoi rahat eteenpäin tekijänoikeusjärjestöille. Maksua perittiin sillä perusteella, että kuluttajat kopioivat musiikkia, elokuvia ja sarjoja omaan käyttöönsä.

Kasettimaksu lakkautettiin vuoden 2015 alusta ja se korvattiin suoraan valtion budjetista tekijänoikeusjärjestöille maksettavaksi.

Lokakuussa 2024 hallitus kuitenkin pyysi lausuntoja siitä, pitäisi budjettipohjainen maksujärjestelmä lakkauttaa ja ottaa tilalle uusittu hyvitysmaksu.

Lausunnon esittelytekstissä kerrottiin, että uudessa kasettimaksun mallissa kuluttajilta perittäisiin hyvitysmaksua mm. nettiliittymistä, kännyköistä, tietokoneista ja ulkoisista kovalevyistä. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin kuitenkin myös sitä, että nykyisen kaltainen, valtion budjetista maksettava hyvitysmaksujärjestelmä säilytettäisiin.

Nyt lausunnot on annettu ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö Kristiina Harenko on selvittänyt hyvitysmaksun tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Selvityksen pohjalta Harenko - ja näin ollen myös OKM - päätyivät kannattamaan uuden kasettimaksun käyttöönottoa.

Uudessa mallissa OKM teettäisi aika ajoin kopiointitutkimuksia, joilla selvitettäisiin yksityisen kopioinnin yleisyyttä ja mm. niiden jakautumista eri mediatyyppien välillä. Lisäksi esityksen mukaan hyvitysmaksuja alettaisiin tilittämään myös valokuvateosten, kuvataiteen ja kirjallisten teosten tekijöille. Tai siis heitä edustaville tekijänoikeusjärjestöille. Tähän saakka hyvitysmaksua on maksettu vain musiikin ja elokuvien oikeudenhaltijoille.

Hyvitysmaksusta itsessään ei voida luopua, sillä sen taustalla on Euroopan unionin tietoyhteiskuntadirektiivi. Direktiivi vaatii, että oikeudenhaltijat saavat sopivan hyvityksen, kun heidän tekijänoikeuksiensa alaisia tuotteita on laillista kopioida yksityiseen käyttöön.

Selvityksessä (PDF) on puntaroitu erilaisia vaihtoehtoja hyvitysmaksun rahoitukselle ja selvitys on päätynyt suosittelemaan tallennuslaitepohjaista mallia. Selvityksessä todetaan mallin huonoksi puoleksi sen hallinnollinen raskaus, eli se luo kuluja kaupoille maksujen keräämisen ja tilittämisen muodossa ja lisäksi myös valtiolle maksujen perimisen muodossa kaupoilta.

Selvityksen mukaan hyvitysmaksua alettaisiin perimään näistä tuotteista:

• matkapuhelimet
• tietokoneet
• tabletit
• USB-muistitikut
• ulkoiset kovalevyt
• mahdollisesti tallennukseen pystyvät pelikonsolit

Esityksen mukaan maksu perustuisi USB-muistitikuissa ja ulkoisissa kovalevyissä suoraan niiden tallennustilaan tai kiinteään maksuun, joka ei kytkeytyisi tallennustilan määrään. Tietokoneissa, kännyköissä, konsoleissa ja tableteissa kerätyn hyvitysmaksun suuruus ei olisi kytköksissä niiden tallennustilaan, vaan kaikilta laitteilta perittäisiin kiinteä summa, riippumatta sisäisestä tallennustilasta.

Selvitys tarjoaa myös vaihtoehdoksi sitä, että USB-muistitikuista ja ulkoisista kovalevyistä ei perittäisi lainkaan maksua, vaan kaikki hyvitysmaksun vuosittaiset tulot kerättäisiin kännyköiden ja tietokoneiden myynnissä perittävillä maksuilla. Selvitys nostaa esiin esimerkkimaana Tanskan, jossa tietokoneista, kännyköistä ja tableteista peritään kiinteä noin 6,62 euron suuruinen maksu myyntihetkellä.

Lain perusteena ei ole se, käytetäänkö laitetta oikeasti tekijänoikeudella suojattujen materiaalien kopiointiin, vaan se riittää, että laitetta voidaan käyttää kopiointiin.

Maksusta voisi pyytää vapautusta jälkikäteen. Tällöin esimerkiksi yritykset, jotka hankkivat yrityskäyttöön kännyköitä ja tietokoneita, voisivat saada palautuksen laitteista maksamistaan hyvitysmaksuista

Selvityksen mukaan "reilu" hyvitysmaksun taso olisi noin 14-15 miljoonaa euroa vuodessa. Selvitys arvioi, että järjestelmästä syntyisi kuitenkin merkittäviä kuluja, kun se pitäisi rakentaa kauppojen ja maahantuojien tietojärjestelmiin mukaan.

Vaihtoehdoksi laitepohjaiselle maksulle selvitys esittää nettiliittymään kytkettyä pakollista hyvitysmaksua. Selvitys ehdottaa, että sellaiset nettiliittymät, joita käytetään vaikkapa ainoastaan kodin turvajärjestelmien yhteytenä, voisivat saada vapautuksen maksusta. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena selvitys mainitsee selkeästi kevyemmän hallinnollisen taakan - sekä pienemmät hallinnolliset kulut.

• hyvitysmaksu
• kasettimaksu
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• tekijänoikeus