5 miljoonaa euroa ei riitä – Tämän takia hyvitysmaksu uudistuu
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut virallista tietoa kulisseissa hiljaa valmistellusta hyvitysmaksu-uudistuksesta, jossa korvaus yksityisestä kopioinnista maksettaisiin suoraan valtion budjetista eikä tallennusmedioiden myynnin kautta.
OKM toteaa hyvitysmaksun määrän olleen vielä viime vuosikymmenellä suunnilleen 12 miljoonaa euroa, mutta tilityssummat ovat laskeneet nopeasti vuosi toisensa perään. Vuonna 2013 hyvitysmaksua tilitettiin alle seitsemän miljoonaa euroa ja tämän vuoden tilitysten odotetaan jäävän enää viiteen miljoonaan euroon. OKM haluaakin laittaa stopin hyvitysmaksun alenemiselle ja yli kaksinkertaistaa sen suuruuden ensi vuonna muuttamalla maksun budjettirahotteiseksi.
Hyvitysmaksu eli vanha kasettimaksu on tekijänoikeuksien haltijoille maksettava korvaus julkistetettujen teosten yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta. Maksua on maksettu muun muassa CD- ja DVD-levyistä sekä tallentavista digibokseista.
OKM mainitsee perusteluissaan:
Hyvitysmaksukertymän aleneminen tälle tasolle vaikuttaa kielteisesti luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiin, eikä kertymää voida pitää suuruudeltaan kohtuullisena hyvityksenä yksityisestä kopioinnista, jonka vuosina 2011--2013 ei kuitenkaan osoitettu vähentyneen. Edellytyksiä hyvitysmaksun laitekannan laajentamiseen tai maksun korottamiseen ei ole ollut.
Yksityiseen kopiointiin käytettävien laitteiden kirjo on monipuolistunut ja teosten kopiointi on siirtynyt perinteisistä, lähes yksinomaan tallentamiseen ja kopiointiin soveltuvista tallennusalustoista ja -laitteista sellaisiin laitteisiin, joita voidaan kopioimisen tai tallentamisen lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin.Kun valtio lainsäädännössään sallii yksityisen kappaleen valmistamisen tekijänoikeuden rajoituksena ja tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää tällaisessa tapauksessa hyvityksen järjestämistä tekijöille, eikä hyvitystä pystytä riittävästi keräämään osana tallennusalustojen myyntihintaa, on perusteltua, että valtio suorittaa yksityisen kopioinnin hyvityksen verovaroista.
Verovaroin rahoitettavan hyvitysmaksun suuruudeksi ehdotetaan ensi ja sitä seuraavaksi vuodeksi 11 miljoonaa euroa, eli kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Vuodesta 2017 eteenpäin hyvitysmaksun suuruutta aletaan määrittää "puolueettomien tutkimustulosten" avulla.
38 KOMMENTTIA
Zunter1/38
Jos kerta valtio tätä rahoittaa niin eikö sitten voitaisi luopua kuluttajille aiheutuvasta maksusta? (tarkennus: siis jos ostan esimerkiksi kaupasta niitä DVD-levyjä.)
teppoI2/38
Tämä on tarkoituskin.
jartar3/38
OKM on täynnä idiootteja. Kopiointi on vähentynyt koska ihmiset käyttävät suoratoistopalveluita. Ei kopiointi ole mihinkään siirtynyt.
Kuinkahan monta Koskenkorva-pulloa on juotu, että on kehdattu antaa tämä lausunto? Ihmiset vähentävät kopiointia kun eivät näe sille tarvetta. Kun tästä syystä tulot tippuu niin tuplataan hyvitysmaksut ja muutetaan se budjettirahotteiseksi. Teosto mafialle rahaa ja rahat pois vaikka vanhuksilta ja lapsilta. Suomi nousuun!
Jännä juttu, että tuota summaa ei NYT määritetä puolueettomien tutkimusten mukaan.
Itse uutisesta tulee mieleen mafia meininki. Ei suomessa valtio rahoita muitakaan aloja, kun tekniikan kehityksen vuoksi tulot pienenee.
jhakkarainen4/38
Toisin sanoen tallennusalustojen myynti on laskenut, mikä tarkoittaa juurikin sitä, että kopiointia ei harrasteta samassa määrin kuin aikaisemmin. Perusteita nostolle ei siis ole vaan päinvaistoin!
On meidän päättäjät kyllä yksiä lampaita, jotka kulkevat sokeasti mafian nuorassa!
jhakkarainen5/38
Muutenkin luonnoksesta käy ilmi, että siinä ei ole sen koommin määritelty, mikä on kohtuullista. Lähtötilanteessa hyvitys määritellään 11 miljoonaan euroon, joka on hyvitysmaksukertymän huipputasoa vuosilta 2004-2008, jonka jälkeen kertymä on lähtenyt alenemaan. Kun mikään ei riitä! Teostomafia saa siis itse määritellä, että "noo, meille riittää nyt 11 miljoonaa, mutta katsotaan ensi vuonna, olisiko kohtuullinen hyvitys jo 13 miljoonaa". Tällaisten hyvitysten täytyisi perustua faktaan, ei mutu-tuntumaan tai yksipuoliseen lausuntoon, että "kopioinnin ei ole osoitettu vähentyneen". Mikä instanssi tällaisia lausuntoja voi tehdä, koska se on yhtä todennettavissa yhtä hyvin kuin radiota kuuntelevan yleisön määrä: vain arvailemalla.
Luonnoksesta löytyy myös kohta:
Jos tämä "suora lisensiointi" on kiertoilmaisu suoratoistopalveluille, on tämä arvio pelkkää paskaa ja kenen muun hyväksi kuin Teosto-mafian!
Zeitsei6/38
[teosten kopiointi on siirtynyt] sellaisiin laitteisiin, joita voidaan kopioimisen tai tallentamisen lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin
Eikö ongelma olekaan siinä, että esim. musiikin kuuntelu on siirtynty Spotifyihin ja YouTubeen. Mutta ei kopiointi ole näihin siirtynyt, koska nämä palvelut eivät edes tarjoa kopiointimahdolliuutta.
Sama juttu Areenassa ja Katsomossa: Kopioin ottaminen on teknisesti estetty tai erikseen kielletty. Silti hyvitysmaksua perustellaan yksityisellä kopioinnilla.
Summa summarum: Lisää miljoonia tarvitaan siksi, koska köhtyminen ei ole kivaa.
daim0n7/38
Sanotaan missä
jepsis..
pähkinä8/38
Pääseekös tästä avaamaan päätään muaalla kuin nörttifoorumeilla? Sormet jo syyhyää...
Lumikki9/38
Yhteiskunnallisia palveluita vähenee koko ajan kun valtioilla ja kunnilla ei ole rahaa ylläpitää niitä.
Mutta kulttuurin luovan työntekijöille vaan yritetään taata se varma tulolähde suoraan verosta vaikka muilla aloilla ihmisiä joutuu työttömäksi. Mikä ihmeen turvatyöpaikka se luovan työn tekijän asema oikein on, kun muut joutuu kouluttautumaan muihin ammattehin, kun työt alalta loppuvat.
Ei tässä suututa se että yritetään parantaa luovan työntekijöiden asemaa, vaan se että aina kun on kyse heistä niin päättäjät tekee ihan älyttömiä päätöksiä joissa ei ole mitään järkeä. On se törkeää että meiltä kansalta pitää VARASTAA rahaa luovien alan työntekijöille samalla kun me muut ihmiset saadaan kärsiä muiden alojen huonoista ja jopa kuolevista työllisyystilanteista.
Hyvitysmaksu on jo vanhentunut käsite koska tekijäoikeudenomistajat ovat tappaneet lähes koko omaan käyttöön tapahtuvan kopiointi mahdollisuuden teknillisillä toimenpiteillä ja lain voimalla. Kerrotaanko näistä asioista kyseisille virastoille eli päättäjille. Ei tietenkään, he saava tekijäoikeusloppaajilta valheellista yksipuolista tietoa.
TO-Mafia on kyllä korruptoinut tietyt valtion virastot todella pahasti. Oikein hävettää olla suomalainen, kun tälläista korruptiota tapahtuu.
Synomi10/38
Naula lisää laivaan, joka on kohta valmis seilaamaan pois Suomesta :)
Tekijänoikeusjärjestöt ovat aina tuntuneet erittäin itsekkäiltä, ja ikinään ei mitään kunnioitusta niitä kohtaan ole ollut. Jos jokaisen suomalaisen pitää maksaa TO-järjestöjen virheistä pysyä kehityksen mukavan, niin eipä se käy päinsä. Ylipäätänsä, miksi Suomessa pitää yrittää kaikki integroida valtioon, kuten Alko, VR, tämä jne. Sehän estää kilpailun syntymistä ja nostaa hintoja sekä mahdollistaa korruption.
Suomalaisille ei juuri ikinä tulee mitään hyviä uutisia valtion päätöksistä, tuntuu että kaikki uudet pykälät ja päätökset tulee vaan tekemään suomalaisten työstä vaikeampaa ja lisäämään veroja. Olisi tervetullutta, jos joskus helpotettaisiin kansalaisten oloa, kuten laskettaisiin verotusta, joka lisäisi ostovoimaa, mutta eipä tunnu semmoista tapahtuvan, ainakaan ennen kuin päättäjät ottavat kokonaan uuden suunnan. Toistaiseksi pitää miettiä miksi haluaisin vielä asua Suomessa.
RekookeR11/38
...
coocie9812/38
Kyllähän tällainen oli sinällään selvää kun hyvitysmaksusta alettiin puhumaan kulttuurin apurahana. Kyse ei ole enää kopioinnista vaan ihan yleisestä tuesta. On kuitenkin kieroa, että kopioinnin haitoista koostuvaa maksua yritetään sanaleikeillä muuttaa tukirahaksi. Kutsukaa sitä vain suoraan tulonsiirroksi josta emme saa mitään takaisin, näin rehellisiä suomalaisia kun ollaan.
jartar13/38
Eikä tässä olisi mitään pahaa jos summa pysyisi kohtuullisena ja rahat annettaisiin KÖYHILLE tahoille mitkä siitä oikeasti hyötyisi.
poisheitto (vahvistamaton)14/38
Noh, jos alkaa miettimään asiaa siltä kantilta että joku 11-12 miljoonaa vuodessa on abouttiarallaa 2-3e per suomalainen vuodessa niin no big deal, kunhan vain kasettimaksu saadaan sitten mäkeen suomalaisten kauppojen hinnoista. Eri asia meneekö se mihinkään järkevään tarkoitukseen, mutta pikkurahahan tuo isossa kuvassa. Mutta se, että kaikenmaailman tallentavissa digibokseissa ja levyissä on teostoveroa ties miten paljon on vaan meinannu sitä, että rahat valuu saksaan tai viroon tai johonkin missä moista hömpötysbonusta ei hinnassa ole, ehkä saadaan tällä toiminnalla rahaa jäämään edes hiukkasen enemmän Suomeen
knyrkki15/38
Tekniikka ja audiovisuaalisen viihteen kulutus kehittyy. Teosto ei pysy mukana vaan haluaa pitää vanhan mallin mukaiset tulot luomatta itse mitään uutta. Jos musiikin ja elokuvan tekijät eivät kehitä mitään uuttta, kuolkoon se osa teollisuudesta kun uudet nousevat.
Pitäisikö valtion maksaa paperiteollisuudelle korvausta jotta tulot pysyisivät huippuvuosien suuruisina, vaikka painopaperin kulutus kenties vähenee sähköisen median vallatessa alaa.
user_org (vahvistamaton)16/38
Uutisessa ei tuota oleellista sanottu, mutta siinä ministeriön prujussa.
Eli ns kasettimaksu poistuu.
Hyvitysmaksu menee vain osasta mediaa, ei kaikesta mitä käytetään kopiointiin.
Eli käytettyjä medioita on tullut lisää joista ei kaikista mene maksu ja osasta medioita menee vähemmän kuin vanhoista perinteisistä.
Lisäksi osa mediasta hankitaan suoraan ulkomailta ilman että niistä on tilitetty hyvitysmaksua.
Teosto luovantyöntekijöiden etujärjestö, se on ollut vanhakantainen jakelun kehittämiseen, mutta tämä uutinen ei kai siihen liitymitenkään.
coocie9817/38
Hieman sanakikkailua minun mielestäni. Hyvitysmaksu nimenomaan otetaan kaikesta mediasta jota käytetään pääsääntöisesti kopiointiin. Tämän jälkeen siihen lisättiin vielä USB-tikut. Sellaiset yleiskoneet kuin tietokoneet, älypyhelimet ja printterit ovat jääneet maksun ulkopuolelle koska ne eivät mahdu lain määritelmään. Nyt, väite, että näitä käytetään merkittävästi musiikin kopiointiin kuulostaa minun korvaan keinotekoiselta, koska streemauksessa ei kopioida tiedostoja esim. tietokoneen ja kännykän välillä. Jos tällainen väite tehdään, niin väitteelle voisi myös yrittää hakea tukea reaalimaailmasta, esim. puolueettomalla tutkimuksella. Tätä on muistakaakseni yritettykin tehdä, mutta ei olla voitu osoittaa, että näitä laitteita käytetään merkittävästi musiikin kopiointiin kun streemaus on jo niin suosittua.
Eli jos väitetään, että kopiointi on kasvanut 5 - 7 miljoonaa, niin minä tarvitsen ainakin itse enemmän kuin poliitikon ja Teoston sanan nielläkseni väitteen. Sellainen väite taas, että älypuhelimista, tietokoneista ja printtereistä pitäisi lähtökohtaisesti antaa muusikoille rahaa ei mahdu minun oikeustajuun. Voisivat suoraan vain kieltää henkilökohtaisen kopioimisen. Loppuisi tämäkin ongelma.
Tässä ehkä palataan siihen mistä kirjoitin aikaisemmin. Tuota maksun korotusta ei voi perustella kopioinnin lisääntymisellä. Sitä voi perustella halulla tukea kulttuuria. Näin positiivisesti ajateltuna, ihan kiva kun ei pidä enää maksaa hyvitysmaksua itse.
user_org (vahvistamaton)18/38
Ei sana kikkailua, aijempi kirjoittaja väittä hyvitymaksun keräyksen suuruuden olevan yksiin yksityisen kopioinnin kanssa, mutta kun se ei mittaa kopiointi.
Totta että otetaan mediasta jota käytetään merkittävästi kopiointiin.
Mutta ei esim mainitsemiasi tietokoneiden sisäisi massamusiteja, massamuisti komponentteja, puhelimia, pilvipalveluita tabletteja jne. Lisäksi hyvitysmaksu kiertymää ei synny tuonnista josta ei ole tilitetty ko maksuja.
Kannattaa myös humioida että ns kertakirjoitettavan median käyttö on vähentynyt , eli sn CD-R levyn sijaan käytetään uudelleen kirjoitettavia nopeita medioita. Jälkimmäisistä peritään silti pienempää maksua muisti-yksikkö kohti, vaikka se olisi liki yksinomaan kopiointiavarten.
Kuka väittää että on kasvanut ja missä yksikössä ? ja kasvanut mihin verrattuna ?
Ihan mutuna uskon että ns piratismin huipuvuisista lukumäärä voi olla jopa laskenut, mutta lukumäärän voi olla edelleen suuri, vs aikaan ennen nyky medioita.
Ilman määränarviointia on kyllä aika vaikea summia määritellä ja virkamiesten luulisi tai ainakin pitäisi pitää maksajan puolia.
Tarkempi tutkiminen voi toki tuoda esiin isomman kopiointi määrtä kuin se millaisiin hyvitysmaksuihin on päästy. Tätä riskiä perustelen sillä että on nykyään 1000 kappaleesta tekee kopion pienemmällä vaivalla ja ajalla kuin aikanaan yhden C-kasetti tai CD audio kopion jossa vajaa 20 kappaletta.
1000 kappaletta saa myös mahtuu halvempaan mediaan kuin aikanaan se kelvollinen c-kasetti tai CD audio aihio. Eli niitä kopsuja voi tehdä ihan vain varmuudenvuoksi.
user_org (vahvistamaton)19/38
Tällä tarkoitan sitä että kopioita kohti keskimääräisen hyvityksen ei varmaankan tarvitse olla sitä luokkaa kuin joskus aikoinaan.
Nykyään myös on tarjolla teoksia joissa lisenssiin kuuluu lupa tehdä useampikopio, jos niissä maksut ok hoidettu, niin niistä ei mitää hyvitystä pitäisi vaatia.
Vaikeampia on tapaukset joissa käyttäjälle luvataan oikeus, mutta tosiallisesti sitä ei kuitenkaan olisi voinut antaa.
Esim tekijä tehnyt sopimuksen jonkin suomalaisen järjestönkanssa muusta, jolloin tämä järjestö vaatii kuitenkin kopioista hyvitystä.
Lumikki20/38
Tekijäoikeusomistajat eivät voi tai oikeastaa, tahdo kieltää omaan käyttöön tapahtuvaa kopiointia.
Syy siihen on yksinkertaisesti raha.
Koska yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia ei oikeasti kukaan pysty valvomaan, jos asia kiellettäisiin, ainoa asia joka muuttuisi on se että tekijäoikeusomistajilla ei olisi minkäänlaista tekosyytä pyytää hyvitysmaksua yksityisestä kopioinnista, koska sen perusta olisi tuohottu lain kiellolla. Tästä syystä omaan käyttöön kopiointi sallitaan tekijäoikeuslaissa ja samalla tekijäoikeusomistajat yrittää teknisillä toimenpiteillä (DRM, CI+, jne) estää sen yksityisen kopioinnin mahdollisuus. Näin saadaan omaan käyttöön tapahtuvaa kopiointia vähennettyä mahdollisimman paljon, siinä toivossa että ihmiset ostaisi suuremmalla rahalla sitä "viihdettä". Näin sallimalla yksityinen kopiointi saadaan tekosyy hyvitysmaksulle eli ilmaiselle rahan keruulle asiasta jota ei oikeasti voi valvoa lailla määräyksellä. Koska jotta laki voisi toimia tehokkaasti sille pitää olla joku valvontamenetelmä, eikä lain valvonta ulotu ihmisten yksityisyyden sisälle kovinkaan hyvin. On mahdotonta tietää mitä 5 miljoonaa ihmistä tekee kotonaan joka hetki.
Kyse on siis tekijäoikeusomistajien rahan saannin maksimaalisesta opimoinnista. Kyse ei ole oikeudenmukaisuudesta eli miten asiat pitäisi olla, vaan keino päästä rahastamaan ihmisten yksityisyydessä tapahtuvista asioista. Kyse on hieman samasta kuin että kilpailijan toiminta on tappiota jollekkin. Samalla tavalla tekijäoikeusomistajat laskee että ihmisten yksityisyydessä tapahtuva toiminta tuottaa heille tapiota. Hyvitysmaksu on siis keino rahastaa asiasta jota ei oikeasti pystytä valvomaan. Mutta nykyisillä hyvitysmaksu keinoilla ja estotoimenpiteillä asia on kontrolloitavissa ja ennen kaikkea rahastettavissa.
Hyvitysmaksussa ei ole kyse oikeudenmukaisuudesta vaan näkökulma eroista ja rahastamisesta. Koska oikeudemukaisuus riippuu näkökulmasta. Katsotaanko asiaa liiketaloullisista tekijäonoikeuden omistajan vai kansalaisten hyvinvoinista yhteiskunnassa näkökulmasta. Nämä kaksi näkökulmaa ovat täysin ristiriidassa keskenään.
Hieman selitän näitä näkökulma eroja.
Toinen näistä perustuu vapauteen eli kansalaisella pitäisi olla yksityisyydessä oikeus nauttia hyvinvoinnista ilman että muut ulkopuoliset tahot siihen puuttuvat, kunhan se tapahtuu muita häiritsemättä. Näin ollen kansalainen voi kyseenalaistaa onko kenellään oikeus puuttua ihmisten yksityisyydessä tapahtuvaan toimintaan mainitsemissani raja-arvoissa.
Tekijäoikeudenomistajat taas ovat äärimmäiseen kapitallisteen ajatteluun tukeutuvia tahoja jotka uskovat että heillä on oikeus tehdä liiketaloudellista voittoa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Joka taas heidän mielestä tarkoittaa että kuluttajat eivät ole oikeutettuja käyttämään hyväkseen heidän tuotteiden ideoita, tuotteita jne edes yksityisyydessä silloin kun se vaikuttaa heidän liiketaloudellisiin voittoihin eli heidän hyvinvointiin.
Ongelma näissä molemmissa on se että mihin vetää raja. Kuinka paljon vapautta kansalaiselle pitää myöntää yksityisyyteen joka voi jopa vahingoittaa liiketalouden perusteita ja kuinka paljon haittaa jonkun yksittäisen tahon liiketaloudelliset edun tavoittelut saa tehdä yhteiskunnalle eli näille kansalaisten hyvinvoinnille heidän yksityisyydessä.
Tuo on vaikeasti vastattava, mutta jos rajoja ei määritellä ja kompromissia ei löydy niin se on ikuinen ratkaisematon suo. Molemmat näkökulmat äärimäisyyksiin vietynä aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle.
Itse olen sitä mieltä että ihmisten yksityisyys tulisi olla loukkaamaton asia niin kauan kuin asia pysyy ihmisen yksityisyydessä. Mutta jos se asia tulee sieltä yksityisyydestä ulos niin että se häritsee muita ihmisiä tai muiden liiketaloutta niin se ei saisi minusta olla sallittua. Kuitenkaan millään taholla ei saisi olla oikeutta päästä ihmisten yksityisyyden sisälle hankaloittamaan kansalaisten yleistä hyvinvointia vain jonkun yksittäisen tahon taloullisen edun tavoittelun vuoksi.
Tekijäoikeusomistajien ongelma on että he tekevät tekoja jotka vahingoittaa koko yhteiskunnan hyvinvointia, pelkästään heidän oman yksityisen hyvinvoinnin takia. Hieman sama kuin piraatit vahingoittaa taas tekijäoikeuksien omistajien hyvinvointia piraatin omaksi eduksi. Molemmat tahot toimivat väärin, koska niiden seurauksena se laillisen kunniallisen kansalaisen hyvinvointi vahingoittuu. Näistä pahempi on tekijäoikeudenomistaja koska vahinko joka tapahtuu kohdistuu kaikkiin kansalaisin. Kun taas piraattien vahinko kohdistuu vain tekijäoikeuden omistajiin eli pieneen vähemmistöön. En silti hyväksy kummankaan toimia.
jartar21/38
Sehän olisikin mielenkiintoista jos ulkomaalta tilatuista tuotteista pitäisi maksaa hyvitystä suomeen. Jos tilaan kännyn ulkomailta niin mille kaupalle pitää maksaa korvaukset myynnin pienenemisestä.
Niin, että luotetaan sokeasti virkamiehiin. On niin rehellisiä ja aina ajattelevat kansan parasta :D
Nykyinen suoratoistopalveluiden suosio kertoo ilman tutkimistakin sen, että laillisesta lähteestä kopiointi on vähentynyt merkittävästi. Kuka kopioi kirjaston cd-levyjä?
user_org (vahvistamaton)22/38
En pitäisi ihmeenä jos sellainen systeemi olisi.
Osassa valmiste veroissa niin on.
Kännyköistä ei mene hyvitysmaksua, eli ei tarvi maksaa.
Jatkossa ilmeisesti ei mene muistakaan medioista.
Joten numeroita ja mihin verrattuna ?
Lainaajat ?
Sitten c-kasettien ja CD kopioinnin jälkeen on tullut se MP3 tallentaminen, ja jonkin aikaan digitaallisten kopioiden musiikki myynti.
Sen uskon että CD ja DVD aihioihin kopioiminen suosiota laskee , mm sentakia että nykyään käytetyissä soittalaitteissa ei enään välttämättä ole optista-asemaa lainkaan. ja uudet media käytettävämpiä.
Luurit vaihtuu parinvuoden välein, vaikka sitä suoratoistoa osa niissä käyttää, niin niihin laitteisiin edelleen kopioidaan musiikkia.
Läppärit ja tabletit, vaihtuu myös kohtuu tiheään ja kyllä osa niihin edeleen kopioi MP3sia. Eihän niissä nykyään välttämättä edes ole DVD asemia.
Eli se missä aijemmin tehtiin vaivalla yksi kasetti tai cd kopio ja sitä käytettiin vuosia eri soittimissa, niin nykyään tehdään uusi kopio uudenlaitteen myötä, siitä tullut niin ruutinia että tuskin kaikki edes tiedostaa.
Satoja, osalla tuhansia kappeleita voikopioitua automaattisesti. Kuinka moni vanha pappa kopio vastaavia määriä C-kasettaja tai CD levyjä kymmenessä vuodessa ?
Edelleen ihmisillä on käytössä tallentavia digiboxeja ihan viikottaisessa tai jopa päivittäisessä tallennus käytössä. Vaikka suoratoisto nettipalveluita.
kaisersoze15123/38
12 - 13 miljoonaa kerättiin vain ja ainoastaa tallentavien digiboksien myynnillä, jota tapahtui merkittävästi enenmmän digisiirtymän aikana kuin nyt. Fakta perustuu tilastoihin, joita mm. Ficom / muut alan yhteisöt pitävät yllä. Kuten monta kertaa ylläkin on jo todettu, katsominen on siirtynyt muualle ja nyt pitäisi Teoston kultavuodet yrittää pitää yllä maksujen nostolla. ..no, eihän se Teosto niistä kuin 36e alv.0 jokaisesta yli 750 gb kovalevystä, joka tuodaan digiboksien mukana maahan. Töttöröö, herätkää Teosto ja nielkää tappionne.
jartar24/38
Ei EU-alueelta tilattaessa makseta veroja.
Pointti oli siinä, että muilla kaupan aloilla, emme maksa "hyvitysmaksua" suomalaisille yrityksille, jos tilaan ulkomailta.
Asut ilmeisesti tynnyrissä kun et ole huomannut että laillisesta lähteestä kopioiminen on vähentynyt dramaattisesti spotifyn, youtuben jne. takia.
Joiden määrä vähenee vuosi vuodelta.
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/perustilastot.aspx
Itse en tunne ketään kuka kopioisi musiikkia kirjastosta. Tunnetko sinä?
Ei sitä kukaan kielläkkään. Se kuitenkin vähenee, eikä ole noiden laitteiden päätarkoitus.
Ja lähinnä tämäkin on myyjän etu. Jos ostettuja kappaleita ei voisi käyttää uudessa laitteessa niin myyminen vähenisi dramaattisesti. Hyvitysmaksulla on ideana kattaa kopioinnista johtuvat tappiot. Ostettujen kappaleiden siirto uuten kännykkään ei aiheuta tappioita kenellekkään.
No jos kuitenkin puhutaan laillisen lähteen musiikista niin vähenemään päin ollaan menossa.
Lumikki25/38
Toisen ihmisen mielipiteitä harvoin pystyy muuttamaan, etenkin jos henkilö ei ole valmis hyväksymään sitä asiaa että omat luulot asiasta voivat olla virheellisiä. Joten emme voi muuta kuin hyväksyä että jokaisella on oikeus omiin eriäviin mielipiteisiin, oli ne millaisia tahansa.
Kyse hyvitysmaksu asiassa on yksinkertaisesti siitä että kopiointi on nykyään usein teknisesti estetty ja tekninen kehitys on muuttanut media käyttötapoja. Esimerkiksi Spofity, Netflix, Youtube, pilvipalvelut jne.. Voisi jopa sanoa että piratismismi aiheutti muutoksen ihmisten median käyttötavoissa, jopa lailliselle puolle. Vaikka se muutos on edelleen hitaasti käynnissä.
Tekijäoikeusomistajien ongelma on sama mikä se on ollut aina. He elävät edelleen vanhoissa arvomaailmoissa, vanhoissa liiketalousmalleissa ja ovat yksinkertaisesti kykenemättömiä hyväksymään että maailma heidän ympärillä muuttuu jatkuvasti. Ongelma on myös se että he luulevat että heidän omat liiketaloudelliset tarpeet on joku oikeus rikkoa ihmisten perustuslaillisia käsitteitä.
Paperipohjainen media on muuttunut pitkälti digitaaliseksi internet pohjaiseksi. Joka on johtanut paperilehtien menekin romahtamiseen, samalla tavalla kuin kännykät ovat pitkälti korvanneet lankapuhelimet tässä muuttuvassa maailmassa. Joten myös digitaalisessa mediassa itsessään tapahtuu painopisteiden muutoksia, riippuen saatavuuksista, hinnoista ja toimivuuksista. Jotka ovat johtaneet hyvitysmaksuisten kopioiden käytön romahtamiseen. Kyse ei siis ole enää mistään digitaalisuuden lisääntymisestä vaan digitaalisen median käyttötapojen muutoksesta.
Yksi pääongelma tässä keskutelussa on ollut myös se että jos ei päästä yksimielisyyteen hyvitysmaksun perustasta eli mistä sitä voi periä. Esimerkiksi maksullisesta palvelusta tallennettu HDTV elokuva joka on kopiosuojattu. Niin aika vaikea sitä on keskustella hyvitysmaksun perimisestä. Jos joku luulee että kaikesta tallenteista saa ottaa hyvitysmaksua riippumatta onko siitä jo tekijäoikeudet maksettu vai ei tai onko se materiaali edes kopioitavissa. Eli käsite mikä on hyvitysmaksun alaista kopiointia on täysin kadoksissa. Eli jos perusta ei ole hyväksyttävissä kaikille samana niin eihän koko keskustelulle ole mitään pohjaa.
Mutta kuten tavallista tekijäoikeusomistajilla on ollut tapana periä tekijäoikeusmaksuja useampaan kertaan samasta tuotteesta. Jopa tuotteista joihin heillä ei ole tekijäoikeutta niin he perivät niistä hyvitysmaksuja. Joka on jo aika rikollista toimintaa. Mutta eihän mikään laki oikeasti takaa oikeudenmukaisuutta, laki vain määrää mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tarkoitan että tekijäoikeudenomistajat eivät oikeasti välitä hyvitysmaksun oikeudenmukaisuudesta vaan ainoastaan siitä että he itse saavan mahdollimman paljon RAHAA. He eivät myöskään väilitä minkälaista haittaa heidän toimet tuottavat yhteiskunnan kansalaisten hyvinvoinnille tai niille teollisuusaloille joihin heidän hyvitysmaksu on liitetty.
user_org (vahvistamaton)26/38
Digiboxin käyttöikä esim 5 vuotta, talennusta tuntipäivässä, niin 700GB boxilla hyvitysmaksu tekee alle kaksenttiä tunti, halpaa kuin mitäkin, vaikka kyse mediasta jota ei juuri muuhunkäytetä.
Se on halpaa vaikka vertaisi nauhamedian ja optisenmedian hyvitysmaksuihin.
Aikoinaan yksityisen kopioinnin mediat olivat ne joista hyvitysmaksu meni, ja ne olivat hankittu kotimaasta, joten jonkinlainen yhteys kopiointiin oli.
Nykyään mediaa hankitaan enemmän ulkomailta ja paljon kopioinnissa käytettyä suomestakin hankittu amediaa joista ei hyvitysmaksua makseta. Esim. iPhone, iPad , niihin, kumpaakin jo käyttöönoton yhtydessä saatetaan kopioida >satuntia musiikkia, ei kaikki, mutta vertaa massaa, kuinka moni kasettiaikaan tai edes audio CD aikaan kopio tuollaista määrää ?
user_org (vahvistamaton)27/38
No ei. päinvastoin.
Hyvitysmaksusta on kyse siitä lain sallimman yksityisen kopioinnin hyvittämisestä , ei siis kopioinnin estämistä.
Uudet talennusmediat ovat tosiaan hyvitysmaksun kannalta ongelma, enään ei toimi vanha idea että kerätään maksu tallennusmedian mukana.
Tallennusmediat ovat monikäyttöisiä, ja halppoja, jolloin median hinnassa vaikeampi kohdistaa, lisäksi tullut ns virtuaalimediat, pilvitallennuspalvelut, jotka usein ulkomailla.
Spotify, Netflix, Youtube on oma juttunsa, tallennus mahdollisuus voi osassa olla, mutta ne lähinnä sitä sisällön tarjontaa.
Mutta on palveluita joihin voi pilveen tallentaa , ja voivat olla hyvinkin automatisoituja ja käyttäjälle ei välttämättä edes itsestään selvää mitä kaikkea tapahtuu.
Ei väliä onko maksullinen palvleu vai ei, ei väliä onko HD, SD vai joku muu.
Lakisalliin yksityisen kopioinnin jos sen takia ei joudu murtamaan vahvaa suoajusta. jos sen luvatta murrat ja kopiot olet lain rikkoja.
Jos sen HDTV lähetyksen lainsallimana tallenneta, niin se on juuri sitä mitä hyvitysmaks hyvitellään.
Jos timpuri tekee vajan, se veloittaa tyypillisesti ajan ja osaamisensa mukaan. Koko tehty juttu siirtyy asiakkaalle. Asiakkas hommanut työmaan ja ainekset.
Jos sävellyksiä myytäisiin samaan tapaan, olisi yksi sävellus, tehtäsiin asiakkaan luona, tekiä siellä punkkupullon kanssa touhuisi sitten päiviä, viikkoja, valmis työ olisi kerrallaan vain yhdellä, kustannukset olisi sitten aivan toista kun kopiossa. Jos kyse sävellyksestä jonka haluaisi miljoonat, niin monesti eniten maksava saisi ja muut jäisi ilman, seuraava omistajan vaihto voisi olla vieläkin isomman rahan vaativa.
No eihän se noin mene, sävellyksistä kaupataan kopioita, esitys oikeuksia jne, jolloin massoilla mahkua päästä siitä nauttiin, kotonaan jne.
Uskon että jatkossa myös fyysisiä esineitä kaupataan samaan tyyliin.
Lumikki28/38
Poimin tämän lauseen kun se kuvaa hyvin ongelmaa. Et tunnu kyseenalaistavan sitä olenkaan että tulisiko näistä medioista kerätä sitä hyvitysmaksua. Sinä vain oletat että Tekijäoikeustaholla on joku oikeus kerätä näistä medioista hyvitysmaksua.
PS: Tekijäoikeuslaissa ei muuten lue että kaikki tekijäoikeuden alaiset tallennukset ovat hyvitysmaksun piirissä. Tekijäoikeuslaissa lukee että kuluttajalla on oikeus kopioida tekijäoikeuden alaista materiaali omana käyttöön jos sitä ei ole vahvasti suojattu. Hyvitysmaksua siis peritään tekijäoikeudenalaisesta materiaalista jota voi kopioida, koska niistä mahdollisista kopiosta ei ole maksettu tekijäoikeusmaksua.
Hyvitysmaksua EI SAISI periä sellaisesta materiaalista joka on vahvasti suojattu kopiointi vastaan (tällöin sitä ei edes saa lain mukaan kopioida) tai se materiaali ei ole tekijäoikeuden alaista. Huomaa että esimerkiksi stream media joka on kopiosuojattua ei kuulu hyvitysmaksun piiriin, esimerkiksi Netflix. Hyvitysmaksua ei myöskään saisi periä talleenteesta jota ei voi kopioida ja kuluttaja on siitä jo maksanut tekijäoikeusmaksun, esimerkiksi kopiosuojattu ostettu elokuva (DVD, Blu-ray, digitaalinen kopiosuojattu verkkomyynti).
Vaikea sanoa tapahtuuko näin, mutta jos näin tapahtuisi niin se olisi meidän sivystysyhteiskunnan loppu.
user_org (vahvistamaton)29/38
En olettanut, vaan päinvastoin.
Uusien tallennusmedioinkanssa on ongelma kerätä sitä hyvitysmaksua, koska niitä käytetään moneen muuhunkin käyttöön, jolloin maksu ei kohdistuisi yksinomaan kopiointikäyttöön. Toinen ongelma se että mahdollisen maksunkin periminen olisi vaikeaa ja asettaisi myyjät eriarvoiseen asemaan.
Ei, ei tienkään kaikki. Hyvitysmaksu on sitä laintarkoittamaan ja sallimaan yksityistä kopiointia varten.
Laki kieltää tehokkaan suojan kirtämisen, jos ei tarvi kiertää niin saa kopioida.
Hyvitysmaksu nykyään kerätään mediasta jota käytetää kopiointiin.
Kohtuullista hyvitystä miettiessä pitää huomioida kuinka paljon teknistä kopiointisuojausta on käytetty.
Jatkossa jos hyvitysmaksun kerääminen lopetataan mediasta, tuollakaan ole enään väliä miettiessä jonkin median hyvitymaksun suuruutta.
Varmaan vaikuttaa, se kuinkapaljon vaikuttaa riippuu siitä kuinka tekijöiden oikeusia kyetään suojeleen myös muussakin kuin ääni ja kuvateoksissa. Eli ei välttämättä loppu.
Lumikki30/38
Totta mutta osa niistä uusista medioista on sellaista että niissä ei ole hyvitysmaksun perustaa eli mistä sitä keräisi. Vanhoissa media tekniikoissa ja formaateissa on kopiointi mahdollisuus, mutta uusimmissa sitä ei enää yleensä ole.
Lisään vielä tähän selvennykseksi että sitä kerätään mediasta johon sitä mediaa kopioidaan. Riippumatta siitä onko se kopioitu asia edes hyvitysmaksun alaista mediaa.
Niinhän sitä pitäisi ja vielä ennakoida mikä tulee olemaan tulevaisuudessa teknisen kopiosuojausten käyttö. Ainakin mihin nykyinen suunta antaa viitteitä niin lähes kaikki tekijäoikeuksien alaiset uudet media järjestelmät näyttää olevan kopiosuojattuja. Josta johtuen koko hyvitysmaksu alkaa menettää koko perustansa, jos tekijäoikeuden omistajat eivät muuta suhtautumistaa asiaan eli DRM:n käyttöön. Eikä tämä tunnu mahdolliselta koska he tuntuvat pelkäävän väärinkäyttöjä enemmän kuin sitä että asiat eivät toimi maksaville kuluttajille.
Ehkä näin mutta ei sille verollekkaan ole mitään perustaa jos koko hyvitysmaksun perusta on kuollut teknisten suojausten eli DRM takia. Tällöin viihdeteollisuus joutuu ottamaan koko rahansa tuotteidensa myynnistä kuten kaikki muutkin teollisuudenalat tekee.
Tarkoitan että sinä puhut tekijöiden suojelemiselta kansan toimilta, kun taas minä kysyn että kuka suojelee kansaa tekijäoikeuksien toimilta.
Eli siltä että tekijäoikeuksien nimissä tunkeudutaan ihmisten yksityisyyksien sisälle ja poistetaan ihmisten vapaus tehdä yksityisyydessä asioita jotka eivät oikeasti kuullu muille ihmisille. Nykyään yritysten on tapana käyttää teorettisia taloudellisia häviöitä tekosyynnä rahastaa ihmisten yksityisistä toimista, joita se ei edes oikeasti voi valvoa. Kyse on myös siitä että onko yrityksellä oikeus tunkeutua ihmisten yksityisyyden sisälle pelkästää omien taloudellisten voittojen maksimoinnin takia. Minusta tämä on ratkaiseva kysymys kun puhutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista. Kyse on ihan ihmisten perusoikeuksista vastaan yritysten liiketaloudelliset tarpeet. Jos katsotaan että yristysten liiketaloudelliset tarpeet ylittää ihmisten yksityisyyden eli kotirauhan niin silloin me olemme todella hukassa ja vaarallisella tiellä. Koska tällöin alamme määrätä että mitä asioita ihmiset saa tehdä kotona omassa yksityisyydessään, perustuen puhtaasti yksityisten yritysten liiketaloudellisiin tarpeisiin. Tähän asti laki puuttuu ihmisten yksityisiin asioihin kotona vain äärimmäisissä tapauksissa joissa ihmishenki on kyseessä. Mutta tekijäoikeuskäsite tekee koko asiasta taloudellisen vain ja ainostaan vähemistön tarpeita palvellen, koko muun kansan hyvinvoinnin kustannuksella.
user_org (vahvistamaton)31/38
Varmaan osassa, en nyt kuitenkaan sellaisiin tuossa viitannut.
Vuosien saatossa on ollut tallennusmedioita ja tekniikoita joissa on ollut kopioinninesto. Esim CD, ja mm jotkin digitaalisista musiikkisoittimista.
Nykyään mediat ei juurikaan ota kantaa mitä sisältöä niihin kopioi.
Jos oikein ymmärsin kommenttisi niin totta.
Jos käytät hyvitysmaksun piirissä olevaa mediaa sellaiseen, niin siitä ei tarvitse maksaa hyvitysmaksua tai jo maksetusta vai hakea palautusta (ainakin on voinut, ja jotain perustetta ja vaivaa vaatinut).
Tämä uutisenmuutosta tehdään aivan selvästi Tuon ja sen takia että määrällisesti paljon tallennusmediaa joista ei kerätä hyvitysmaksua ja jota kuitenkin käytetään paljon yksityiseenkopintiin.
Eli median mukana kerättävä maksu ei enään yhtä suoraviivaista kuin aikoinaan.
Verovarosita hyvitysmaksua maksettaessa "kärsii" tallennusmediat joissa kopiointisuojauksia vs kantaaottamaton hyvitysmaksun piirissä ollut.
Tilitetyn hyvitysmkasun suuruuteen vaikuttaa muutoksen jälkeen tutkittu ns todellinen yksityinenkopiointi, jos vähenee lähelle nollaa, ei enään tarvetta maksella hyvityksiä. Tekijöiden kannalta tietenkin unelma tilanne.
Yksityisen kopioinnin nopeaan loppumiseen en kuitenkaan usko. pidemmällä tähtäimellä pidän mahdollisena että musiikin ja elokuvien osalta _voi_ vähentyä merkityksettömäksi , tai ehkä kuitenkin jonnekkin alkuaikojen tasolle.
Melkein tuntuu että uusien myötä vähentyneet, esim ns digitaalisissa musiikki soittimissa on nykyään järjestäin mahdollisuus kopioida , jos niissä vain muistia on.
Nykyään tallennusmediat ei juuri ota kantaa mitä sinne kopioidaan. Kovalevyt, muistitikut, puolijohde massamuistit muistit jne. eivät yski jos sinne kopsaa musaa. CDn suojauskin on nykyään merkityksetön, kun data CD aihoille voidaan tallentaa musaa, videota liki mitä vain dataa.
Pilvipalvelutkin nilee monesti melkein mitä vain, osa tunnistaa kyllä esim musiikin ja videot, mutta kelpuuttaa ne edes yrittämättä estää.
Mietit ehkä jotain Elisavihteen kaltaista laitetta, mutta itse laitteessa ei ole tallennusmediaa, ja taasen varsinaisessa palvelussa kopiointi ei ole yksityistä kopiointia, kyse enemminkin suoratoisto palvelusta.
Jos mietit Youtubea, niin sinne voi talentaa, mutta ei ensisijaisesti yksityiseen käyttöön, vaan julkiseen jakamiseen, joka sekään ei ole yksityistä kopintia. Eli en kumpaakaan laskenut uusiksi tallennusmedioiksi.
Se on kuitenkin aika mahdollista että fyysisesten esineiden valmistaminen tulee muuttumaan radikaalisti.
Se voi vaikuttaa suuresti nykyisenkaltaisen ns pohjoismaisen hyvinvointivaltio jatkuvuuteen.
Ja kyllä se vaikuttaa ns nykyisen sivistyneen yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Lumikki32/38
Totta, esimerkiksi 3D-tulostimen tulo koteihin. Jolloin fyysisiä asioita valmistetaan yhtä helposti kuin digitaalisia.
Mutta sama kysymys kuuluu tässäkin, kuka huolehtii KOKO yhteiskunnan kansan hyvinvoinnista, myös niiden ihmisten jotka eivät ole näitä etuoikeutettuja tekijöitä. Jos tehdään lakeja ja järjestelmiä vain itsekkäistä oman edun tavoittelun näkökulmista kaikkien muiden kansalaisten kustannuksella niin sillä on vakavat seuraukset kaikkien kansalaisten hyvinvointiin yhteiskunnassa kun teknologia kehittyy tarpeeksi pitkälle. Digitaalinen viihde on päässyt tässä asiassa kuin koira veräjästä, koska viihteen merkitys ihmisten peruselämän tarpeisiin on hyvin pieni. Mutta joidenkin fyysisten tuotteiden merkitys voi olla yhteiskunnan hyvinvoinnille katastrofaalinen jos asioita ei tehdä oikein eli koko yhteiskunnan hyvinvointia ajatelleen. On naivia kuvitella että jotkut tekijäoikeudenomistajien itsekkäät ahneet liiketaloudelliset ajattelumallit ovat joku tulevaisuus, sillä niillä ei ole yhteiskunnallisesti minkäänlaista tulevaisuuutta.
user_org (vahvistamaton)33/38
Sanotaan että meidän nykyinen hyvointi on perustunut mm. osaamiseen, koulutukseen, ja sen hyödyntämiseen. eli teemme sitä. Jos menetämme sen arvon, niin mitä jää jäljelle ?
Muutenkin on täysi työ pärjätä, mutta jos tekijöiden työlle ei ole suojaa, niin lirissä ollaan, heidän varassa jotka kaivat maasta tai kasvattavat raaka-ainetta "tulostimiin". Tosin miksi maksaa kasvattajile ja mainareille, jos ei kehittäjillekkään.
Se varmaan yksinäköntä tavoitteesta ja hidastaisi pelättyä kehitystäkin.
Lumikki34/38
Tottakai kaikista pitää huolehtia, myös tekijöistä, mutta ei koskaan koko muun kansan hyvinvoinnin kustannuksella. Yhteiskunta muuttuu mutta se vaatii että me ihmiset myös muutumme tai muuten me vain toistamme samaa historiaa eli kun kansaa sorretaan riittävästi syntyy vallankumous sota joka aloittaa kiertokulun uudestaan. Ihminen tulisi opi että yhteiskunnan hyvinvointi pitää saavuttaa kaikille sen kansalaisille, eikä vain joillekin etuoikeututulle vähemmistölle. Koska ilman koko kansan hyvinvointia mikään ei tule toimimaan pitemmällä tähtäimellä.
Kyse ei ole teknologian pelosta vaan teknologian kehtyksenkiertoa nopeuttavasta väistämättömästä seurauksesta. Ilman että yhteiskunnalliset rakenteet ovat valmiita uusiin teknologioihin mikään ei tule toimimaan. Jopa tekijät korvautuu jossain vaiheessa kun teknologia kehittyy riittävästi ja AI alkaa tehdä jopa heidän osuuden. Kaikesta ihmisen työstä tulee käsitteenä "obsolite". Kyse on yhteiskunnallisesta rakenteista eli soveltuuko ne uuden teknologian kehitykseen niin että se tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia vai tuhoaako se yhteiskunnan hyvinvoinnin ja johtaa sotaan.
user_org (vahvistamaton)35/38
Alkaa tuleen mieleen haikailu jonkin Neuvostoliitti systeemin perään, ne kokeili kymmeniä vuosia, ja ei nekään kauniit ajatukset ei oikein siinä toteutuksessa toimeent. Ja joillain sielläkin oli sitten reilusti enemmän.
Tehdään yhdessä ilman muita kannustimia toimii joissain pienissä yhteisöissä, no niissäkin tuppaa olemaan niin että jollain on enemmän.
Kannustimien olemassa ole ei tarkota että niiden pitisi olla yhteisönkannalta huonot.
Lumikki36/38
Kyse ei ole jostain valtion omistamasta sosialismista vaan siitä että teknoginen kehitys ajaa ohi nykyiset yhteiskunnalliset rakenteet. Eli ihmisen työstä tulee käsitteenä vanhanaikainen koska sitä ei enää tarvita kun "robotit, teköälyt, automaatiot" tekevät kaiken tarvittavan työn. Kyse on miten se hyvinvointi jakautuu yhteiskunnassa. Jos pyrimme luomaa äärimmäiseen eriarvoisuuteen eliitti ihmisten ja köyhien paratiisin niin sillä ei pitemmän päälle ole koskaan tulevaisuutta. Jo ihmiskunnan historia osoittaa sen, kaikineen vallankumous sotineen.
Olemme kuitenkin siirtyneet aika kauas varsinaisesta uutisen aiheesta, joten eikö tämä jo riitä.
user_org (vahvistamaton)37/38
Niin me (suomalaiset) hyvinvointi ja kilpaulu kyky ei ole perustunut valmistamiseen enään vähäänaikaan, vaan siihen suunnitteluun. Se mitä meilä valmistamme on lähinnä sitä mitä olemme suunnittelleet. (no joo, no ainakin se hyvinvointi osa)
Jos valmistamisen tarjoama suoja ja tekeminen katoaa, niin millä sitä hyvinvointia ajattelit tänne luoda ?
Jäljelle jäisi lähinnä havupuut ja maaperän arvotavara.
Jos viestilläsi olet huolissasi vietnamilaisen hikipajan työntekijöistä, niin se on loppu sen myötä, ne tuskin saisi juuri mitään vaikka tekijänsuoja olisi toimiva.
Esineissä on jo isommasta kyse kuin sävellyksissä. Hyvä tyä vaatii muutakin kuin kunnon pöllyt.
Lumikki38/38
Oikea kysymys ei ole tämä.
Vaan että mitä teet kun kaikki työ katoaa, myös suunnittelu? Miten aiot taata kaikkien ihmisten hyvinvoinnin, jos perusta on vain suojella jäljellä olevia tekijöitä? Koska jopa se tekijöiden joukko supistuu joka päivä aina vain pienemmäksi, johtuen teknologisesta kehityksestä. Ajattele asioiden seurauksia eikä vain tämän päivän tilannetta.
Minulla ei ole ratkaisua maailman asioihin, mutta sen tiedän että ahneella itsekkyydellä joka lisää eriarvoisuutta sitä ei ratkaista, koska se äärimmäinen eriarvoisuus on syy miksi olemme ongelmissa. Raha keskittyy yhä nopeammassa määrin isoihin yhtiöihin. Eikä itsenäiset yhtiöt huolehdi yhteiskunnan KOKO kansasta, se on valtion tehtävä. Mutta valtio ei siihen pysty jos sillä ei ole rahaa joka tulee yhteiskunnan kansalasten työstä. Enää ei riitä että suojellaan jäljellä olevaa työtä vaan pitää ajatella miten saammme ylläpidettyä koko kansan hyvinvointia myös silloin kun VALTIOLLA ei ole riittävästi työtä tekeviä ihmisiä.
Ajatus että suojellaan vain jäljellä olevia tekijöitä ei ole mikään ratkaisu, kun valtiolla on koko kansa huolehdittavana.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT