Kommentti: Hajautetutkin palvelut tarvitsevat rahaa

Mekin uutisoimme hiljattain siitä, miten hajautettu, avoimen lähdekoodin sosiaalinen media Pixelfed on kasvamassa vauhdilla - ja haastamassa omalta osaltaan Instagramin yksinvaltaa kuvasomeissa.

Pixelfedin suosion taustalla on osittain leipiintyminen sen emoyhtiön Metan linjauksiin, kuten Metan päätökseen lakkauttaa faktantarkistus omistamissaan palveluissa. Se tuskin on ainoa syy, sillä Instagramiin liittyen on kuulunut verkossa kritiikkiä jo useamman vuoden ajan.

Instagramin kuvavirta on nykyisin algoritmin suosittelemia sisältöjä ja mainoksia yhdistelevä kaaos, jossa käyttäjän itsensä seuraamilla tileillä ei ole juurikaan merkitystä. Monille Instagramin ainoa käyttötapa onkin nykyisin sen tarinat-osion läpikelaaminen, koska siellä ei näy muita kuin seurattujen tilien päivityksiä. Ainakaan toistaiseksi. Metan tuntien tämä lienee seuraava osa-alue, joka muutetaan sekin algoritmien temmellyskentäksi.

Tähän saumaan oli siis varsin helppo iskeä, tarjoamalla sosiaalista mediaa, jossa ei ole mainoksia, ei algoritmia ja näet vain ja ainoastaan seuraamiesi tilien sisällöt. Lisäbonuksena tietysti lupaus siitä, että omistat tietosi itse ja voit vaihtaa hajautetussa palvelussa toiselle instanssille koska tahansa, jos vaikkapa alustan moderointikäytännöt alkavat ärsyttämään.

Aivan valtavaksi hitiksi Pixelfed ei kuitenkaan noussut, vaikka kasvu olikin kovaa. Tällä hetkellä hajautetun verkon käyttäjätilien määrä pyörii puolen miljoonan paremmalla puolen. Instagramilla on puolestaan noin 2 miljardia rekisteröitynyttä käyttäjää, eli Pixelfed ei ole edes promilleluvuilla Metan palveluun nähden.

Mutta Pixelfedin nopea suosion kasvu todisti kuitenkin samalla yhden seikan, jota hajautetuista järjestelmistä ja avoimesta lähdekoodista keskusteltaessa usein ylenkatsotaan.

Vapauskin tarvitsee rahaa.

Pixelfed on kuviin ja videoon keskittynyt sosiaalisen median palvelu, joka tekee siitä jo lähtökohtaisesti eksponentiaalisesti "raskaamman" kuin tyypilliset, pääosin tekstiin nojaavat sosiaalisen median palvelut ovat. Ja tämä on näkynyt.

Ylivoimaisesti yleisin kritiikki Pixelfediä kohtaan viime viikkoina on ollut se, että palvelu on "älyttömän hidas". Ei siis hidas, vaan raivostuttavan hidas.

Hitauden taustalla on ollut puhtaasti se, että suosituimmat Pixelfed-palvelimet ovat olleet totaalisen jumissa, kun yhtäkkiä käyttäjämäärät ovat hypänneet dramaattisesti ylöspäin. Vaikka Metan kaltaisille teknologiajäteille esimerkiksi sadantuhannen uuden käyttäjän liittyminen kertarysäyksellä ei ole mikään ongelma - tai tuskin edes havaittavissa oleva muutos - on se todellinen ongelma ilmaiseksi, ilman tuloja pyörivälle vapaaehtoisuuteen pohjautuvalle palvelimelle.

"Vaihda nopeammalle palvelimelle - tämä on hajautettu!", huutaa mäen takaa pieni ääni.

Näin toki kommentoidaan ongelmaan useinkin. Mutta jos kaikki käyttäjät vain vaihtavat aina uudelle, vähemmän kuormittuneelle palvelimelle, on seuraavallakin palvelimella hyvin pian täsmälleen sama ongelma edessä. Lisäksi ActivityPubiin pohjautuva federoimalla hajautettu palvelu toimii parhaiten, jos olet käyttäjänä suosituimmalla palvelimella.

Käytännössä Pixelfedin ongelmat nostavat esiin sen ruman tosiasian, että kaikkeen tarvitaan rahaa. Avoimen lähdekoodien projekteissa riittää "pelkästään" se, että ihmiset uhraavat niille aikaansa ja energiaansa. Mutta verkkopalveluiden ylläpitoon pelkkä ihmisten lahjoittama aika ei enää riitä, vaan verkkopalvelut vaativat laskentatehoa, palvelinkapasiteettia - ja vaikkapa visuaalisen sosiaalisen median tapauksessa, valtavasti nopeaa kaistaa.

Tuo kaikki maksaa.

Usein hajautettujen palveluiden palvelimet ovat yhden tavallisen ihmisen ylläpitämiä ja omistamia, jossa hän huolehtii instanssin ylläpidosta ja maksaa omasta pussistaan kaikki kulut. Tämä toimiikin hyvin pienessä mittakaavassa mainiosti, eli kun käyttäjiä palvelimella on ehkä satoja, korkeintaan muutamia tuhansia.

Mutta vähänkään isommassa skaalassa aletaan puhumaan tuhansista ja kymmenistä tuhansista euroista kuukaudessa, jota pitää kaataa pelkästään verkkoinfrastruktuurin ylläpitämiseen. Harvalla meistä on sijoittaa näin paljoa rahaa rakkaaseen harrastukseensa, vaikka kaiken aikansa siihen uhraisikin.

Hyvä esimerkki kustannusten mittakaavasta on tietysti Wikipedia, jonka verkkosivuston hosting-kulut ovat yli kolme miljoonaa dollaria vuodessa. Summa ei sisällä lainkaan ylläpitoon vaadittavan ihmistyön hintaa, joka puolestaan pyörii kymmenissä miljoonissa dollareissa vuositasolla. Wikipedia on kuitenkin onnistunut keräämään itselleen sotakassan lahjoitusten muodossa, jonka ansiosta sen toiminta on nykyisin varsin vakaalla pohjalla.

Uusille, olemassa olevia jättimäisiä verkkopalveluita haastaville, avoimen lähdekoodin projekteille kustannusrakenteen raskaus näyttää tulevan aika ajoin yllätyksenä. Silloin tulee vastaan myös kipeitä kysymyksiä siitä, mistä pakollinen verkkoinfraan vaadittava raha pitäisi repäistä.

Käyttäjien lahjoitukset ovat olleet tähän saakka se yleisin malli. Toinen hyvin tyypillinen rahoitusmuoto ovat olleet yrityssponsorit, eli vaikkapa verkkopalveluita tarjoavat ISP:t, jotka mainosmielessä antavat verkkokapasiteettiaan Pixelfedin tai Mastodonin kaltaisten projektien käyttöön.

Isoihin ongelmiin alettaisiin törmäämään siinä vaiheessa, jos jokin vapaaehtoistyöhön ja hyvään tahtoon pohjautuvista palveluista alkaisi kasvamaan räjähdysmäisellä tahdilla. Sillä tasolla siis, että jokin yksittäinen Pixelfed-instanssi tai Mastodon-instanssi saisikin hetkessä vaikkapa sata miljoonaa uutta käyttäjää. Tällöin myös ylläpitoon vaadittavan rahan määrä kasvaisi hetkessä niin isoksi, että projektin olisi pakko miettiä rahoitusmallinsa kuntoon - ja nopeasti. Firmasponsoreiden mielenkiinto voi loppua hyvinkin pian, kun kustannukset eivät ole enää vain joitain tonneja kuukaudessa. Ja käyttäjiltä tulevat lahjoitukset tuppaavat toimimaan vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat jo todenneet palvelun hyväksi, pidemmällä aikajänteellä.

Toivomme ehdottomasti kaikkea hyvää hajautetuille palveluille ja uskomme, että niissä on tulevaisuus. Nykyinen, harvojen käsiin keskittynyt sosiaalinen media on jo viime vuosina todistettu isoksi ongelmaksi, jopa demokratian toimivuuden näkökulmasta.

Mutta projektien pitäisi pohtia valmiiksi rahoitussuunnitelma ja toimintamalli, joiden mukaan toimitaan siinä skenaariossa, kun yhtäkkiä koko maailma päättääkin kertaheitolla siirtyä niiden käyttäjiksi.

• mielipide
• Pixelfed
• Mastodon
• sosiaalinen media