AfterDawn logo

Australia kielsi somen alle 16-vuotiailta - laki on täynnä ongelmia

Petteri Pyyny Petteri Pyyny

Viikon kenties kohutuin teknologiaan liittyvä päätös nuijittiin läpi Australiassa, kun maa kielsi kokonaan sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta.

Tokihan some-palveluissa on ollut ikärajoja tähänkin asti: käytännössä kaikki amerikkalaisomistuksessa olevat palvelut kieltävät käyttöehdoissaan palveluidensa käytön alle 13-vuotiailta.

Suomessakin mm. WhatsAppin käyttö on kielletty yksiselitteisesti alle 13-vuotiailta yhtiön käyttöehtojen mukaan. Edes vanhempien lupa ei riitä sen ohitukseen, vaikka esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliittokin väittää sivuillaan muuta. Myös Instagramin ikäraja on Suomessa 13 vuotta.

Mutta toki todellisuus on mitä on ja esimerkiksi WhatsAppia käytetään laajasti jo alakouluikäisten viestinnässä. Ja itse asiassa WhatsAppin ikäraja oli 16v Suomessakin useamman vuoden ajan, kunnes sitä laskettiin 13 vuoteen vuonna 2024.


Australian lain erikoisuus onkin siinä, että lakiin on kirjattu velvollisuus iän vahvasta todistamisesta.

Mutta laissa on myös todella pahoja ongelmia..

Mikä on sosiaalisen median palvelu?

Aivan ensimmäinen kysymys liittyy siihen, mikä lasketaan sosiaalisen median palveluksi. Tähän ei tunnu olevan olemassa oikein mitään selvää vastausta kellään.

Täysin itsestäänselviä tapauksia toki jokainen pystyy luettelemaan: Facebook, Twitter ja Instagram ovat selkeästi sosiaalisen median palveluita.

Mutta heti itsestäänselvyyksien jälkeen päädytään todella harmaalle alueelle. Ovatko viestisovellukset, kuten WhatsApp ja Signal sosiaalisen median palveluita? Esimerkiksi suomalaisissa some-listoissa WhatsApp lasketaan usein sosiaalisen median palveluksi - jostain syystä.

Jos WhatsApp tai Signal laskettaisiin some-palveluksi, olisivatko tekstiviestitkin silloin some-palveluiksi laskettavia - koska niiden käytännön ero on kaventunut vuosi vuodelta, etenkin kun Applen laitteilla tekstiviestit kulkevat yhtiön iMessage-palvelussa ja Androidilla käytössä on nykyisin RCS-viestit, jotka toimivat hyvin samalla tavalla kuin WhatsApp.

Alustavien lausuntojen mukaan Australia olisi rajaamassa viestisovellukset pois lain piiristä, eli niitä voisi käyttää nuoremmatkin kuin 16-vuotiaat. Mutta tässä lipsahdetaan taas määrittelyongelmaan: jos sovelluksessa voi lähettää viestejä - kuten vaikkapa Instagramin yksityisviestit - niin riittääkö se, että palvelu on viestisovellus ja sitä eivät koske samat säännöt?

Vai onko somen määritelmä Australian laissa sittenkin se, että käyttäjä voi julkaista alustalla sisältöä, joka on kaikkien nähtävissä. Ja WhatsAppin tarinat ja kanavathan ovat tietyillä asetuksilla kaikille näkyvissä olevaa sisältöä.

Tavallaan kysymykset tuntuvat lillukanvarsiin tarttumiselta, mutta lakia laativien ihmisten näkökulmasta ne ovat kriittisen tärkeitä: lakia tullaan haastamaan varmasti oikeudessa kaikin mahdollisin tavoin, joten määrittely pitää tehdä aukottomasti.

Pienet alustat

Määrittelyä hankaloittavat myös kaikki muut alustat, joissa ollaan muiden käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa. Internet on täynnä keskustelualueita, alkaen aina jättimäisestä Redditistä ja päätyen vaikkapa AfterDawnin pieniin keskustelualueisiin. Tuohon väliin mahtuisi Suomessa vaikkapa Suomi24, Ylilauta ja vaikkapa Vauva.fi -foorumi.

Koskisivatko lait myös näitä palveluita?

Jos koskevat, se tarkoittaisi käytännössä kaikkien pienten keskustelualueiden kuolemaa Australiassa - ikärajavalvonnan rakentaminen maksaisi todennäköisesti niin paljon rahaa, että pienillä alustoilla ei olisi siihen resursseja.

Videopalveluiden hähmäisyys

Erikoisinta linjausta tuntuu liittyvän videopalveluihin, eli käytännössä kahteen jättiin: TikTokiin ja YouTubeen.

BBC:n mukaan Australian viestintäministeri Michelle Rowland on antanut aiheeseen liittyen todella erikoisen lausunnon.

Ministerin mukaan TikTokilta vaadittaisiin 16 vuoden ikärajaa, mutta YouTubelta ei. Syy tähän on Rowlandin mukaan se, että YouTubea voi käyttää myös ilman käyttäjätunnusta. Tästä seuraa se välitön kysymys, että jos TikTok muuttaa palveluaan Australiassa niin, että sitä voi käyttää halutessaan myös ilman käyttäjätunnusta, poistetaanko siltäkin ikärajavaatimus..?

Miten ikärajaa valvotaan?

Yhdysvalloissa konservatiivien hallussa olevat osavaltiot ovat innolla rynnänneet asettamaan hieman Australiaa vastaavia ikärajavaatimuksia, mutta ainoastaan aikuisviihdesivustoja koskien.

Yhdysvalloissakin on törmätty välittömästi yhteen valtavaan ongelmaan: miten henkilön ikä voidaan varmistaa aukottomasti. Yhdysvalloista puuttuu kokonaan suomalaista Suomi.fi -tunnistautumista vastaava teknologia, jolla periaatteessa ikärajan voisi varmistaa vahvalla tunnistautumisella. Espanjassa otettiin käyttöön "aikuisviihdepassi", joka sekään ei ole aivan ongelmaton ratkaisu.


Mutta Australiassakaan ei ole mitään kansallista ikärajan varmistukseen tarkoitettua yleistä digitaalista alustaa olemassa. Maa on vasta aloittamassa kokeiluja asian suhteen, vaikka laki olisi tarkoitus saada voimaan jo ensi vuonna.

Lisäksi pakotettu Suomi.fi -tyylinen vahva tunnistautuminen rikkoisi ihmisten yksityisyydensuojaa. Tunnistautumisen sijaan pitäisi rakentaa palvelu, joka vain todentaa käyttäjän iän, muttei paljasta palvelulle ihmisen todellista identiteettiä. Erilaisten palveluiden käyttö anonyyminä on yksi ihmisten digitaalisista perusoikeuksista - hyvinä aikoina ja demokratian voidessa hyvin, suojatulla anonymiteetillä ei ole niin isoa merkitystä, mutta ajat tuppaavat muuttumaan aina toisinaan.

Maissa, joissa länsimaista demokratiaa ei ole - kuten vaikkapa Kiinassa - ikärajojen valvonta ja pakotettu tunnistautuminen on helppoa ottaa käyttöön. Mutta Australia on vahva länsimainen demokratia, joten varsin mielenkiintoisen konfliktin ainekset ovat olemassa.

Nyt Australia on sysäämässä ongelman somejättien ongelmaksi: niiden pitää itse keksiä omille alustoilleen tapa käyttäjän iän varmentamiseksi. Jos palvelut eivät varmenna käyttäjiensä ikää, niille voi napsahtaa lähes 30 miljoonan euron sakot.

VPN, epämääräiset verkkopalvelut, ..

Kriitikoiden isoin huoli on se, että Australian nuoriso siirtyy yksinkertaisesti sellaisille alustoille, joita ei kiinnosta lainkaan osallistua Australian lain noudattamiseen. Pahimissa uhkakuvissa nuoriso siirtyy ns. pimeään verkkoon, joka on käytännössä täysin viranomaisten ulottumattomissa.

Lisäksi lakia on äärimmäisen helppo kiertää erilaisten VPN-ratkaisujen avulla, jotka huijaavat palvelua luulemaan, että käyttäjä onkin vaikkapa Yhdysvalloissa. VPN-tekniikkaa käytetään jo nyt laajalti erilaisten maakohtaisten kiertojen ohittamiseksi - ja nuoriso on aina ollut näppärää ohittamaan heitä varten rakennetut estot.


Muu maailma tulee seuraamaan Australian kokeilua varmasti suurella mielenkiinnolla.

KOMMENTOI

Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.

Seuraa! Kirjekuoren symboli
Uutiskirje
Threadsin logo
Threads
Blueskyn logo
Bluesky
Mastodonin logo
Mastodon
Sulje palkki