Opas: Näin valitset sähköpotkulaudan

Sähköpotkulaudat ovat jyränneet suomalaisten sydämiin. Useimmilla ensikokemukset sähköpotkulaudoista ovat tulleet vuokralautojen muodossa. Mutta jos sähköpotkulaudalla haluaa huristella enemmänkin, tulee usein kannattavammaksi ostaa itselleen ikioma skuutti.

Mutta mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun on ostamassa sähköpotkulautaa?

Asiassa on monta sudenkuoppaa, jotka täytyy ymmärtää. Tietysti myös budjetti on yksi merkittävä tekijä, mutta sitäkin tärkeämpiä kriteereitä laudan valinnalle on olemassa. Ja niiden tunnistamiseksi pitää ymmärtää omat tarpeet.

1. Kantama, eli miten pitkälle akku riittää
2. Painorajat
3. Miten helppoa lautaa on kantaa
4. Laudan huippunopeus
5. Vääntö
6. Latausnopeus
7. Etuveto vai takaveto
8. Vakionopeudensäädin
9. Ajettavuus
10. Laatuvaikutelma
11. Turvalaitteet ja lain vaatimukset
12. Arvostelujamme

Sähköpotkulaudan kantama

Ylivoimaisesti tärkein kriteeri skuuttia valittaessa on sen kantama. Eli käytännössä se, miten pitkän matkan sähköpotkulaudalla voi ajaa täydellä akulla.

Valmistajat kertovat kyllä kantaman omissa esitteissään, mutta ilmoitettua lukua tarkasteltaessa pitää muistaa muutama perusoletus.

Valmistajan ilmoittama kantama on yleensä ilmoitettu tilanteessa, jossa käytetään laudan eniten akkua säästävää ajotilaa. Yleensä tämä ajotila kiihdyttää laudan täyteen vauhtiin todella, todella hitaasti. Tähän on tietysti looginen selitys: mitä nopeampi kiihtyvyys, sitä enemmän virtaa vaaditaan.

Toisekseen, ilmoitettu maksimikantama on yleensä laskettu tilanteessa, jossa matkalla ei ole lainkaan ylämäkiä. Ylämäet ovat sähköpotkulaudoille todellinen koetinkivi, sillä ihan fysiikan lakien mukaan ylämäkeen liikkumiseen vaadittava energia on merkittävästi suurempi kuin tasamaalla liikkuessa. Eli ilmoitettu kantama pitää paljon paremmin paikkaansa Pohjanmaan tasaisilla aukeilla kuin vaikkapa Jyväskylän loputtomissa ylämäissä. Pahimmillaan paljon jyrkkiä ylämäkiä sisältävä reitti saattaa puolittaa ilmoitetun kantaman.

Kolmas, kenties jopa tärkein huomionarvoinen seikka on se, että ilmoitettu kantama on yleensä laskettu 60 kg painavalle kuskille. Mikäli kuski painaa lähemmäs 100 kg, kantama tyypillisesti tipahtaa lähes puoleen ilmoitetusta, vaikka reitti olisi tasamaata ja käytössä olisi virransäästötila.

Testasimme painon vaikutusta kantamaan vuonna 2021, kun arvostelimme Segway E22e -sähköpotkulaudan. Kyseisellä laudalla 65kg kuskille kantamaa kertyi yli 20km, 80kg kuskille 15km ja 100kg kuski joutui tyytymään 10km kantamaan.

Pahimmillaan siis ollaan tilanteessa, jossa skuuttia on mainostettu 20km kantamalla, mutta kuski painaakin 100kg, maasto on mäkistä ja kuljettaja tykkää ajella nopealla kiihtyvyydellä - ja kantama romahtaakin jonnekin 5-10km välille.

Sähköpotkulaudan kestävyys

Tämä on myös hyvä pitää mielessä: useimmissa sähköpotkulaudoissa on ilmoitettu laudan rakenteellinen maksimikantavuus. Käytännössä siis valmistaja saattaa kertoa, että yli 100kg painava kuski ei saa ajaa laudalla lainkaan - tai kaikki takuu raukeaa laudalta.

Sähköpotkulaudan kannettavuus

Osa sähköpotkulaudan käyttäjistä käyttää skuuttia monipuolisten työmatkojen kulkemiseen. Näissä tilanteissa skuutti saattaa kulkea osan työmatkasta paikallisjunan tai bussin kyydissä - ja mahdollisesti lauta napataan kainaloon toimistolle tullessa ja kannetaan portaikossa turvaan toimiston sisälle.

Tällöin luonnollisesti sähköpotkulaudan painolla ja käsiteltävyydellä alkaa olemaan paljonkin merkitystä. Valitettavasti skuuteissa isoin osa painosta tulee nimenomaan akkukennoista, joten karkeasti sanottuna: mitä pidempi kantama sähköpotkulaudassa on, sitä painavampi se on.

Malliesimerkkeinä kahdesta ääripäästä voisimme nostaa esiin kaksi arvostelemaamme Segwayn skuuttia: yli 19kg painava Segway Max G30 ja vastaavasti vain noin 10kg painava Segway Air T15e. Kymmenen kilogramman ero painossa alkaa tuntumaan hauiksessa varsin nopeasti, jos lautaa joutuu kantamaan pidempiä matkoja joka päivä.

Huippunopeus

Suomessa sähköpotkulaudan huippunopeus pitää olla rajoitettu 25km/h tasoon. Lauta, jolla voi ajaa nopeampaa, määritellään moottoripyöräksi tai mopoksi - ja se vaatii rekisteröinnin, ajokortin, mahdolliset vakuutukset, tyyppihyväksynnät, jne.

Se ei riitä, että skuutilla ajaa hitaampaa kuin 25km/h. Jo pelkästään se, että skuutilla voisi ajaa yli 25km/h, tekee siitä käytännössä laittoman Suomessa.

Osa sähköpotkulaudoista on rajattu tätäkin hitaammaksi, tyypillisesti sellaiset mallit, joita myydään mm. Saksassa. Saksassa nopeusrajoitus on asetettu 20km/h tasoon ja tietyt Suomessakin myydyt mallit on rajoitettu tuohon nopeuteen.

Vääntö

Väännön kaivaminen esiin sähköpotkulautojen teknisistä tiedoista on yleensä lähes mahdoton tehtävä, sillä valmistajat panttaavat tuota tietoa varsin tehokkaasti. Vääntö tarkoittaa arkielämässä käytännössä sitä, miten hyvin skuutti jaksaa kiivetä jyrkät mäet ylös.

Käytännössä parhaiten väännön saa selville lukemalla sähköpotkulautojen arvosteluja, joissa on tyypillisesti testattu myös ylämäkien ajo-ominaisuuksia. Luonnollisesti näissäkin vaikuttavat merkittävästi se, miten painava kuski on: kevyt kuski saattaa päästä sähköpotkulaudalla helposti jyrkänkin ylämäen ylös, kun taas painavampi kuski voi joutua taluttelemaan jyrkimmät mäet.

Latausnopeus

Useimmille käyttäjistä latausnopeudella ei ole valtavan suurta merkitystä. Mutta jos työpäivä koostuu vaikkapa useissa eri kohteissa piipahtamisesta, sillä alkaa olemaan jo isosti merkitystä.

Mitään supernopeita pikalatausratkaisuja sähköpotkulaudoissa ei vielä toistaiseksi ole ihmeemmin nähty, joten akun latausnopeus on usein verrannollinen sen akun kokoon. Esimerkiksi isolla akulla varustetussa Segway Max G30:ssa akun lataus tyhjästä täyteen kestää huikeat 6 tuntia.

Takaveto vai etuveto

Suurin osa sähköpotkulaudoista on toiminnaltaan etuvetoisia, eli eturenkaasta löytyy myös skuutin ainoa moottori. Joissain laudoissa taas nimenomaan takarengas on vetävä.

Ajettavuuteen vetotapa vaikuttaa jossain määrin, mutta ei merkittävästi. Etuvetoinen lauta on yleensä halvempi valmistaa, joten niitä on luonnollisesti eniten. Etuvetoisissa laudoissa skuutin painopiste on vahvasti etupäässä, sillä usein myös kuljettajan paino jakautuu ajettaessa hieman enemmän eteen. Etuvetoisen ajettavuuden isoin ongelma ovat tiukat mutkat nopeassa vauhdissa, jolloin esiintyy helposti aliohjattavuutta.

Takavetoisissa laudoissa on taas omat ongelmansa: kaupunkiolosuhteissa, joissa on ylitettäviä katujen korotuksia, takavetoinen lauta saattaa lähteä "kuskin alta" helpommin, kun keula nousee hetkellisesti ilmaan noustessa ylemmälle katutasolle. Takavetoinen lauta kuitenkin on ketterämpi kääntymään tiukat mutkat ja kaarteet kuin etuvetoinen.

On olemassa myös kourallinen sähköpotkulautoja, joissa molemmat renkaat ovat vetäviä. Näissä ajettavuus on yleensä parhaiten tasapainossa, mutta kyseiset laudat ovat varsin harvinaisia ja maksavat merkittävästi muita vaihtoehtoja enemmän.

Vakionopeudensäädin

Mielenkiintoinen ja samalla tärkeä seikka skuuttia valitessa on se, löytyykö siitä vakionopeudensäädintä.

Tässä suhteessa ei kannata luottaa kansainvälisiin sivustoihin, sillä vakionopeudensäädin on usein maakohtainen ominaisuus.

Suomessa sähköpotkulaudoissa saa olla vakionopeudensäädin, mutta joissain Euroopan maissa sellainen on kielletty. Tästä johtuen useat Suomessa myytävät skuutit sisältävät yleiseurooppalaisen ohjelmistoversion ja vakionopeudensäädin on poistettu käytöstä. Ja jos se on poistettu käytöstä, sitä ei ilman vippaskonsteja saa käyttöön mitenkään.

Vakionopeudensäädintä ei keskikaupungilla ajellessa tarvita - ja sen käyttö on jopa erittäin vaarallista tiheässä liikenteessä. Mutta jos aiot ajaa skuutilla pitkiä matkoja esim. kotoa töihin tai kouluun ja reitti on suoraa, jopa tylsää kevyen liikenteen väylää, vakionopeudensäädin tulee hyvinkin hyödylliseksi. Käytännössä peukalo puutuu ärsyttävästi, jos skuutin kaasuvipua täytyy painaa pohjassa puolen tunnin ajan, suoraa ja tasaista reittiä porhaltaessa.

Ajettavuus

Laudan mittasuhteet, painon jakauma, tekniikka, elektroniikka, jarrujen toteutustapa ja ohjaustangon korkeus vaikuttavat kaikki laudan ajettavuuteen. Ajettavuutta on käytännössä mahdotonta mitata millään yksittäisellä tekijällä tai luvulla, vaan se on osien summa - joissa myös kuskilla itsellään on iso osuus.

Ajettavuuden suhteen kannattaa tutustua syvempiin arvosteluihin eri laudoista, mielellään saman arvostelijan kirjoittamana, jotta vertailukohdat ovat identtiset. Tässä suhteessa yksittäiset käyttäjäarviot verkkokaupoissa eivät juurikaan palvele tarkoitustaan, sillä useimmilla kauppojen käyttäjäarvioita kirjoittavilla ei ole kokemusta useammista laudoista.

Laatuvaikutelma

Skuuttien rakenteellisessa laadussa on valtavia eroja, jotka selviävät yleensä vain arvosteluja lukemalla. Käytännössä isoimmat valmistajat - Xiaomi ja Ninebot by Segway - valmistavat yleisesti ottaen jämäköitä ja kestävänoloisia sähköpotkulautoja. Vastaavasti taas monet "markettimerkit" saattavat nitistä, natista ja kolista sieltä täältä jo paketista otettaessa - tai viimeistään kesän lopulla.

Tuokaan yleistys ei pidä ihan suoraan paikkaansa sellaisenaan, vaan isoiltakin valmistajilta löytyy hieman luokattomasti koottuja malleja - ja taas erikoisemmilta merkeiltä voi löytyä hyvinkin laadukkaita lautoja.

Mutta tyypillisesti vanha totuus pätee: laatu maksaa.

Turvalaitteet ja laki

Suomessa lainsäädäntö on monelta osin varsin joustava ja rento sähköpotkulautojen osalta. Mutta tietyt säännöt ovat kuitenkin varsin selkeät ja tiukat. Aiemmin jo mainittu vaatimus siitä, että sähköpotkulaudalla ei voi missään tilanteessa pystyä ajamaan yli 25km/h nopeutta on yksi näistä.

Toinen vastaava vaatimus on laudan nimellinen maksimiteho, joka saa Suomessa olla korkeintaan 1000 W. Sitä tehokkaammalla moottorilla varustetut laudat ovat kiellettyjä Suomessa julkisilla teillä - tai ne pitää rekisteröidä mopoiksi, moottoripyöriksi tai muiksi vastaaviksi laitteiksi.

Muut vaatimukset liittyvät turvalaitteisiin ja ne ovat pakollisia - tai muuten sähköpotkulauta on Suomen teillä laiton. Lain vaatimuksista löytyy lisätietoa myös Traficomin sivuilta.

Suomessa sähköpotkulaudassa on pakko olla edessä ajovalo ja takana heijastin - tai mieluummin oikea takavalo. Lisäksi soittokello eli pirikello tai muu äänimerkin päästävä kapistus on oltava laudassa. Etenkin soittokello puuttuu usein harmaatuontina Suomeen tuoduista laudoista - ja sellainen pitää jälkikäteen itse hankkia tai lauta on Suomessa laiton.

Kypärän käyttöä laki ei vaadi, mutta se on tietysti erittäin suositeltavaa.

Arvostelujamme

Olemme arvostelleet nipun sähköpotkulautoja vuosien varrella ja suosittelemmekin lukaisemaan arvostelut läpi, jotta saat paremmin kuvan siitä, miten laudat eroavat toisistaan. Testeistämme löytyy niin ultrakevyitä lautoja, "peruslautoja" kuin lähes tuhannen euron lautojakin.

Mielenkiintoisinta erilaisten skuuttien välillä ovat juurikin niiden erot - vääntö, laatuvaikutelma, ajettavuus, jne.

Vaikka valintasi ei mihinkään arvosteluissa olleeseen lautaan päätyisikään, uskomme, että arvostelut lukemalla saat paremman ymmärryksen siitä, mihin kannattaa skuuttia valittaessa kiinnittää huomiota.

• Ninebot by Segway F25e arvostelu - peruslauta vuodelta 2022
• Ninebot by Segway F40e - arvostelumme Ninebotin huippumallista vuodelta 2022
• Ninebot by Segway Air T15e arvostelu - ultrakevyt sähköpotkulauta
• Segway Max G30 arvostelu - 900 euron huippuskuutti
• Segway ES2 - peruslauta vuodelta 2019
• Segway E22e arvostelu - perusskuutti vuodelta 2021

Jos haluat nopean koosteen videona, olemme parin laudan arvostelut puristaneet myös minuutin pika-arvioiksi TikTokissa:

• Minuutin pika-arvostelussa Segway Max G30
• Videoarvostelussa Segway E22e

• opas
• sähköpotkulauta