Kommentti: Piratismi laski vuosien ajan, mutta on taas nousussa - syypää ovat Netflix ja sen kilpailijat
Maailmanlaajuinen musiikin ja videosisällön piratismi on suorastaan romahtanut vuoden 2011 jälkeen. Tärkeimpänä syynä tähän pidetään Netflixin, Spotifyn ja muiden laillisten kanavien saapumista markkinoille. Mutta nyt laskeva trendi on taas kääntymässä. Piratismin hiljattain tapahtunut nousu on nimenomaan elokuva- ja TV-teollisuuden ongelma, ei niinkään musiikkiteaollisuuden ongelma.
Erilaiset tilastot toki kertovat kukin omaa tarinaansa, mutta Sandvinen uusin raportti netin käytön jakaumasta kertoo, että vanha kunnon BitTorrent-protokolla on nostanut jälleen päätään verkon liikenteessä, etenkin Euroopassa.
Musiikkibisnes vs elokuvat vs TV-sarjat
Musiikin, elokuvien ja TV-sarjojen kulutuskäyttäytyminen poikkeavat kaikki toisistaan erittäin paljon. Elokuvia katsotaan pääsääntöisesti vain kerran, joten elokuvateollisuus haluaa varmistaa sen, että jokainen silmäpari, joka elokuvan katsoo, maksaa siitä jossain muodossa mahdollisimman paljon rahaa. TV-sarjoissa taas koukuttavat sarjat keräävät yleisöä jakso toisensa jälkeen ruudun ääreen, mutta tälläkin alalla harva katsoo samaa jaksoa uusintana - ainakaan aivan saman vuoden aikana.
Musiikkiteollisuus taas on oikeastaan tämän vastakohta: Nirvanan tuotanto on jo neljännesvuosisata sitten tehtyä, mutta ne, jotka bändiin rakastuivat neljännesvuosisata sitten, kuuntelevat todennäköisesti samoja kappaleita viikosta ja vuodesta toiseen. Eli musiikissa raha tehdään samojen kappaleiden toistosta, ei niinkään sen "ensimmäisen ja ainoan kerran" kuluttamiseen käytetyn rahan maksimoinnista.
Tämä ero on merkittävä siksi, että musiikkipalveluissa kuten Spotifyssa, ei yksinoikeustarjonnalla ole merkittävää roolia suurten massojen kalasteluun. Spotifysta tuskin monikaan hyppää Google Musicin käyttäjäksi, jos Ed Sheeran julkaisee seuraavan sinkkunsa ainoastaan Googlen palvelussa.
Tästä päästään varsinaiseen ongelmaan...
Ongelma: Yksinoikeussisällöt
Netflix, HBO, Viaplay, ... kymmenet ja taas kymmenet videopalvelut kilpailevat verisesti asiakkaista ympäri maailmaa. Tässä kisassa on muodostunut tärkeimmäksi valtiksi se, kenellä on minkäkin elokuvan tai sarjan yksinoikeus. Ja tämähän luonnollisesti sopii myös elokuvia ja sarjoja tekeville yhtiöille: kilpahuuto yksinoikeussopimuksiin jopa sarja kerrallaan on arkea lisenssineuvotteluissa.
Mutta kuluttajan kannalta tilanne on ikävä: jos haluat seurata Game of Thronesia ja Stranger Thingsiä, joudut maksamaan kympin kuussa HBO:lle ja kympin kuussa Netflixille. Ja kuitenkin jokaisella kuluttajalla on olemassa vain rajallinen määrä aikaa, joten palveluiden sisältöä tuskin tulee kulutettua tuplasti verrattuna yhden palvelun tilaajaan.
Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että moni maksaa mielellään kympin kuukaudessa mielestään eniten rahalle vastinetta antavalle videopalvelulle - ja hankkii piraattina ne, joita kyseisestä palvelusta ei löydy.
Ratkaisu?
Musiikkiteollisuus on onnistunut löytämään itselleen tavan toimia: valtaosa musiikista löytyy kaikista palveluista ja hintataso on suurin piirtein sama kaikissa palveluissa. Tämän ansiosta kuluttaja saa itse valita esim. teknisten mieltymystensä mukaan itselleen sopivimman palvelun, olipa se sitten Applen, Googlen, Spotifyn tai jonkun muun. Eikä tietyn bändin saatavuus ole ratkaisevana tekijänä (tokihan tähän löytyy poikkeuksia tietyissä genreissä, mutta iso kuva on kuitenkin tämä).
Videosisältöjen puolella tuskin samaan tullaan pääsemään aivan heti - jos koskaan. Onkin todennäköisempää, että siiloutuminen jatkuu entistä pahempana, kun jokainen videopalvelu haluaa kopioida Netflixin Netflix Originals -konseptia ja sitouttaa tilaajiaan omaan palveluunsa. Mutta hinta tuosta tulee olemaan piratismin kasvu, ei sen kutistuminen.
Saman "haluan maksaa kympin kuussa, mutta haluan kaiken sisällön, riippumatta siitä, kuka sen on tehnyt" -ongelman kanssa toki painivat muutkin mediat. Uutisnarkkareille verkkolehtien siirtyminen pikkuhiljaa maksumuurien taakse aiheuttaa samaa päänvaivaa - kenen sisällöt valitsen ja kenet hylkään. Puhumattakaan urheilufaneja, jotka joutuvat pahimmillaan tilaamaan useita maksukanavapaketteja saadakseen näkyviin kaikkien seuraamiensa lajien lähetykset.
Olisi mielenkiintoista tietää, kasvaisiko kokonaismarkkina, jos kaikki videosisältö lisensoitaisiin kaikkiin videopalveluihin - jolloin kuluttaja vain valitsisi mielestään parhaiten toteutetun palvelun. Mutta tätä tuskin kukaan osaa excel-taulukoissakaan arvioida - ja rohkeutta tuskin kokeiluun riittää, ellemme näe isompaakin piratismin paluuta tulevina vuosina.
-Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy
twitter: @pyyny
12 KOMMENTTIA
klanh1/12
Itsekkin olen miettinyt tätä asiaa jo jonkun aikaa. Netflix nousi suosioon tuomalla ison osan hajautetusta sisällöstä saman katon alle ja vieläpä kohtuu hintaan. Valitettavasti vuosi vuodelta Netflix on vain muuttunut enemmän ja enemmän niiden mediatalojen kaltaiseksi joiden huonoja toimitapoja he yrittivät parantaa.
Toinen iso ongelma mitä et kirjoituksessa maininnut on yleinen linsenssointi maantieteellisesti. Aikoinaan päätin kokeilla Netflixiä, mutta nopeasti kävi selväksi ettei omaan tarpeeseni Netflix Suomen tarjonta vastannut odotuksiani joten kikkailin itseni käsiksi US sisältöön. Tarjonta oli paljon laajempi ja mielestäni hyvä vastike rahalle. Ongelma vain oli siinä että kyseinen kikkailu teki hommasta ihan yhtä laitonta kuin BitTorrentin käyttö, joten päätin lopettaa tilaukseni.
Toivoisin, kuten ilmeisesti sinäkin, että päästäisiin joko yhteen universaaliin järjestelmään tai mielummin useampaan järjestelmään universaalilla sisällöllä. Tällä hetkellä tosin liikumme kauemmas tästä tavoitteesta.
oxygenol2/12
Jatkuvasti nousevat hinnat alkavat kanssa kyrsimään ihmisiä. Netflix alussa maksoi 6,9€/kk, nyt veloitetaan samasta 12€/kk vaikka tarjonta heikentynyt.
dRD3/12
Ongelmahan on juurikin sisällöntuottajien halussa tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Jos vaikka sarjasta X Suomessa Maikkari maksaa enemmän kuin Netflix, silloin sarja voi olla Netflixissä muissa maissa, muttei Suomessa.
Ja tuossa se ongelma verrattuna musabisnekseen juontaa juurikin tuosta, että sillä yhdellä tv-sarjan jaksolla tai leffalla on arvoa sille kuluttajalle vain sen yhden kerran, joten siitä pitää sitten saada mahdollisimman hyvä hinta.
En oikein usko, että tilanne tulee koskaan muuttumaan, ellei sitten tapahdu jotain laillista disruptiota, kuten vaikkapa EU pakottaa sisällö olemaan samaa kaikissa EU-maissa - tai sitä, että jengi lopettaa maksamasta. Jälkimmäiseen en usko, koska maksu-TV on voinut hyvin ja pulskasti jo 40 vuoden ajan, vaikka sisältö onkin pirstoutunut ympäriinsä.
Toki, kilpailijoiden määrä saattaa vähentyä tulevaisuudessa, kun pahin gold rush on ohi, jolloin siiloja on vähemmän. Eli ehkä 2028 "riittää" että maksaa 2 eri firmalle videosisällöstä ja saa silloin käyttöönsä about kaiken :-)
dRD4/12
Taitaa olla kolme syytä tuohon hintojen nousuun:
1) Netflixin oma tuotanto. Sitä ei ollut oikeastaan olemassakaan kun Netflix Suomessa aloitti
2) Tässäkin mainittu kilpailijoiden rynnistys, joka on nostanut hintoja. Netflixin alkuaikoina kun kukaan ei uskonut sen bisnesmalliin, firma sa lisensoitua sisältöä melkein ilmaiseksi.
3) Because they can :-) Eli hintahan on juuri silloin oikea, kun ihmiset ovat sen valmiita maksamaan (kts. Apple, Bugatti, Rolex, ...)
klanh5/12
En ainakaan henkilökohtaisesti allekirjoittaisi tätä näin yksinkertaisessa muodossa. Pikemminkin sanoisin, että musiikissa toistojen määrällä ei ole yhtä suurta suhteellista vaikutusta arvoon kuin sarjoissa ja leffoissa.
Uskoisin, että jossain vaiheessa EU tulee pakottamaan yhtenäiset markkinat sisällön suhteen koska onhan se koko EU:n ydinajatus.
cpenter836/12
Niin no, Suomen mittakaavassa kilpailuvirasto on pitänyt ainakin huolen että palvelut saadaan mahdollisimman hajautetuiksi. Eikös SM-liiga aikoinaan pitänyt antaa jollekin muulle toimijalle kuin Canal Digitalille ettei yksi palveluntuottaja rohmuaisi liikaa soppareita. Tämän jälkeen hinnat tosin ovay vain nousseet joka kerta kun uusi sopimimus on tehty uuden jakelijan kanssa.
-JF-7/12
Päätelmä on väärä. Voit aina katsoa haluamasi sarjat Netflixiltä, lopettaa sen jälkeen tilauksen, ja vaihtaa esim HBO:lle. Tuplamaksua ei tarvitse maksaa. Se on vain hölmöä jos ei tajua niin tehdä. Tilauksen lopetus on tehty todella helpoksi.
Todellinen ongelma on se, että elokuvat ja sarjat, toisin kuin musiikki, tulevat aivan järjettömällä viivellä julkaisuajankohdasta saataville. Jos elokuvat ja sarjat olisivat saatavilla heti julkaisuajankohdasta lähtien. Piratismi niiden osalta vähenisi. Jos sarjaa tai elokuvaa saa odottaa kaksi vuotta sen julkaisuajankohdasta niin ei se ihme ole jos laittomat keinot alkavat kiinnostaa.
Sarjoilla ja elokuvilla tarkoitan tässä palveluun ostettuja sarjoja, ei omaa tuotantoa.
dRD8/12
Itse asiassa rahallinen arvo taitaa olla juurikin musiikissa siinä toistossa. Spotify ja kumppanit maksavat nimenomaan "per toisto" artisteille rahaa, eivätkä maksa könttäsummaa tietyn artistin sisällöstä.
Leffa- ja sarjapuolella taas logiikka on käsittääkseni täysin eri, eli siellä maksetaan könttäsumma tietyistä oikeuksista ja toistojen määrällä ei ole sinänsä arvoa.
Ja näin se taitaa olla myös pitkälti kuluttajan mielestä.
"Olen mä kuullut jo tän uuden Metallican levyn, nyt sen voi mun puolesta poistaa palvelusta" vs "Olen nähnyt jo tän leffan, mun puolesta sen voi jo poistaa palvelusta" :-)
Tuossa tulee ehkä ero sinkun ja perheellisen välillä. Sekä itselläni että monella tutulla, joiden kanssa olen puhunut, Netflix on "perustelkkari" muille perheenjäsenille, mm. lastenohjelmien valikoima on siellä aika hyvällä tolalla.
Tietyn yhden sarjan takia, jota isi haluaisi katsoa, Netflixin tilauksen lopettaminen kuukaudeksikin on vähän hassu ajatus :-)
klanh9/12
Mentiin vähän eri raiteille näköjään. Kun puhuin arvosta argumentoin "arvoa vain yhden kerran" vastaan. Siinä missä musiikin arvo kuuntelijalle vaihtelee toistojen määrästä riippumatta ( trendit, oma pitkäaikainen mieltymys, yms ). Leffoissa ja sarjoissa kuten mainitsit ensimmäinen kerta on tärkein, mutta mielestäni on väärin sanoa ettei seuraavilla kerroilla ole mitään arvoa. Uskoisin että monella ihmisellä on varsinkin lempi leffa jonka mielellään katsoo vaikka kerran vuodessa. Sarjat ovat ajallisesti suurempi investointi joten ehkä niiden kohdalla arvo tippuu nopeammin.
Mitä lisenssointiin tulee uskoisin sinun olevan oikeassa että leffat ja sarjat ovat könttäsummana, tosin väittäisin sen johtuvan kyseisen median historiallisesta jakelu tavasta. Mitä enemmän siirrymme VOD tyyppiseen jakeluun sitä todennäköisempänä pidän että kyseinen käytäntö tulee siirtymään musiikin lisenssoinin suuntaan ihan vain siksi että se skaalautuu paremmin sisällöntuottajien kannalta. Tässä on myös syy miksi Spotify:n on melkein mahdotonta olla tuottava kun taas Netflixille se on suhteellisen helppoa. Musiikin lisenssoinissa uusilla käyttäjillä ei ole merkitystä koska menot kasvavat rinnakkain tulojen kanssa. Kun taas Netflixillä uudet käyttäjät tuovat vain minimaalisesti uusia kuluja mukanaan.
Antsa9210/12
Mut voiko tohon vaikuttaa se EU direktiivi että suoratoistopalveluissa 30 % on oltava eurooppalaista?
satanus11/12
Eihän maksa.
Kahden käyttäjän palvelun hinta on 10,99€/kk.
-JF-12/12
Onhan tuossa pointtinsa, mutta en ihan täysin allekirjoita tuota perustelua. Ihan perheellinen olen minäkin ja palvelun vaihto onnistuu kyllä meillä ihan kivuttomasti.
En ymmärrä sitäkään miten kukaan voi koko vuoden löytää yhdestä palvelusta jotain katsomisen arvoista. Kyllä niitä palveluja kannattaa vaihdella tietyin väliajoin. Kaikki löytää ihan varmasti aina jotain katselun arvoista toisesta palvelusta. Sarjojakin löytyy paljon ristiin eri palveluiden välillä.
Isoimmaksi ongelmaksi koen sen, että ostetut sarjat ja elokuvat tulevat vuoden-kahden viiveellä. Ja jutun otsikkoon palaten näkisin, että ongelma ei ole Netflix ja sen kilpailijat vaan se ahneus vedättää joka formaatista/alueesta eurot taskuun ennen sarjan/elokuvan lanseeraamista striimauspalveluihin.
Mitään faktaa ei ole esittää, mutta hyvin vahvasti epäilen, että esim. Stranger Thingsiä ei löydy piraattilatausten kärjestä, koska se on koko kausi heti ja helposti saatavilla.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT