Miksi Ylen HD-kanavat häviävät monelta antennitaloudelta?
Digita muistutti eilen lehdistötiedotteen muodossa, että Ylen HD-kanavat siirtyvät sen antenniverkossa kanavanippuun H, jonka myötä monet isojen kaupunkien ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet menettävät mahdollisuuden* katsoa kanavia, vaikka televisioon olisikin kahlittu yhteensopiva digiboksi.
Kanavanipun vaihto herättää tietysti kysymyksen "miksi". Kanavat ovat näkyneet hyvin kattavammassa D-kanavanipussa, joten miksi Ylen teräväpiirtokanavat pitää siirtää suppeampaan kanavanippuun (D-nippu palvelee 85 prosenttia suomalaisista, kun taas isojen kaupunkien ympärillä näkyvän H:n peittoalueella elää 60 prosenttia väestöstä).
Kuten yleensäkin elämässä, kyse on rahasta. Ylen hallintoneuvoston linjauksen mukaan se ei aio rahoittaa Yle-verolla HD-kanavien jakelua, koska verkkojen osalta niitä ei pystytä tarjoamaan kaikille suomalaisille. Tästä syystä Yle on päätynyt "tarjoamaan kanavansa" ilmaiseksi antenniverkko-operaattoreille. DNA:lle järjestely passasi ja se alkoi esittää Ylen HD-kanavia antennissa vuosi sitten Sotšin talviolympialaisten aikaan.
Digitalle malli oli vaikeampi pala nieltäväksi, koska se ei halua antaa verkkoaan kanavayhtiöille ilmaiskäyttöön. Digitan ajattelun mukaan jos se välittää Ylen HD-kanavat ilmaiseksi, joutuu se perimään siitä aiheutuvat kustannukset muilta asiakkailta.
Lopulta Digitakin päätti ottaa Ylen HD -kanavat valikoimiinsa Sotšin talviolympialaisten avajaispäivänä. Sopimus oli ilmeisesti vuoden mittainen, sillä tämän vuoden helmikuussa Digita ja Yle ilmoittivat HD-kanavien jakelun jatkuvan vielä vuoden 2015 ajan. Kanavat kuitenkin siirrettäisiin 1. huhtikuuta kanavanipusta D kanavanippuun H. Digitan varatoimitusjohtaja Jussi Lehtosen mukaan Ylen kanavien kapasiteetti D-nipussa on varattu toiselle toimijalle.
Mikäli Digita ja Yle eivät pääse vuoden loppuun mennessä sopuun, ei Ylen HD-kanavien esitys jatku enää Digitan verkossa tammikuussa 2016.
* Olettaen, että katolta löytyy UHF-antenni. DNA:n antenniverkko peittää osittain samoja alueita kuin Digitan D-kanavanippukin, joten Ylen HD-kanavien katselu onnistuu paikoin jatkossa DNA:n verkossa, mutta silloin tarvitaan VHF-antenni.
Alla olevat peittoaluekartat ylhäältä alas: Digitan verkon kanavanippu D (jossa Ylen HD-kanavat näkyvät nyt); Digitan verkon kanavanippu H (jossa Ylen HD-kanavat näkyvät 1. huhtikuuta lähtien); DNA:n verkko (jossa Ylen HD-kanavat myös näkyvät).
11 KOMMENTTIA
Lumikki1/11
Digita tekee saman virheen mitä Viasat teki satelliitti puolella, suomalaisten kanavien suhteen. Luulee että vain rahalla on merkitystä asioissa. Kuluttajan palvelun ja tuotteiden valintoihin ja näkökulmiin ei vaikuta yrityksen sisäiset liiketaloudelliset asiat. Vaikka se liiketalous olisi kuinka tärkeää yritykselle itselle, ilman kuluttajaa ei ole mitään liiketaloutta. Pitää ymmärtää mitä kuluttaja haluaa ja tarvitsee.
Itse olen sitä mieltä että Yle on oikeassa, ei kannata maksaa Digitalle mitään asiasta joka on yrityksen toiminnalle tärkeää muutenkin. Kysymys on siitä että molemmat hyötyy siitä että Ylen kanavat jaetaan. Joten kyse ei ole pelkästään siitä että Yle maksaisi Digitalle, vaan yhtähyvin voisi sanoa että kyse on siitä että Digita maksaa Ylelle. Joten kumpikaan ei maksa toisilleen, vaan molemmat maksaa vain omat kulunsa.
Datanen2/11
Ei näin. Ylen pitäisi mieluummin uudistaa ohjelmistoaan ja tuoda tarjolle laadukkaita sarjoja+ laajentaa HD näkyvyyttä. Nyt tuntuu siltä että Yle veron maksamisella ei saa niin paljon hyötyä kuin ennen tätä näkyvyysalueen muuttamista.
Kevyt1233/11
Ei Ylen kannata maksaa HD kanavista mitään Digitalle kun kanavat ei näy edes koko suomessa menee osan veronmaksajien rahoista hukkaan kun eivät näe HD kanavia.
pentsu4/11
Pikku tarkennuksena nyt vielä että kyse on digitan touhuista, ei ylen.
Lumikki5/11
Koitan kerran selittää asiaa sinulle, koska tiedän että jos et sitä sillä ymmärrä niin et tule koskaan sitä ymmärtämään.
Kuten jo sanoin, rahalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa josta puhuin. Kyse on siitä kuinka tärkeitä Suomen peruskanavat ovat suomalaisille. Kun on kilpailija joka jakaa kyseiset kanavat mutta itse aikoo ehkä olla niitä jakamatta tulevaisuudessa. Niin voi käydä niin että niiden kanavien puute siirtää asiakkaita kilpailijalle. Eli kun perustassa on puuteita niin se voi muuttaa tasapainoa.
Viasat tilanne on selvästi pahempi kuin Digitan mutta hieman samasta virheestä on kyse eli aliarvioidaan suomalaisten peruskanavien merkitystä suomalaisille. Digita pärjää jonkin aikaa koska sillä on suomalaiset SD-kanavat, mutta vain sen aikaa. Kun ihmiset siirtyy yhä enemmän HD:lle niin he joutuvat asentamaan DNA:lle yhteensopivia antenneja nähdäkseen ne Ylen HD-kanavat. Vaikka molempia jakelijoita voi käyttää yhtäaikaa niin käyttääkö kaikki, kun suurin osa katsoo vain ilmaisia kanavia. Missä ne ilmaiset HD-kanavat oikein ovat.
Ymmärrätkö minä en puhu rahasta vaan miten kuluttajat ehkä reakoivat asioihin. Sitä tarkoitin tuolla että Digita tekee saman virheen kuin Viasat.
DeNiWar6/11
YLE:n ei tarvitse pätkänvertaa välittää katsovatko tai näkevätkö kansalaiset edes sen kanavia, koska kansalainen ei voi "äänestää jaloillaan" ja lopettaa tilausta vaan saa maksaa YLE:n kanavista vaikka ei niitä näkisikään ja YLE:lle virtaa rahaa tasaisena virtana ilman että mikään tai kukaan siihen voisi vaikuttaa joten voivat aivan huoletta olla maksamatta jakelijalle ja viis veisata näkeekö kanavia kukaan.
Toisin on viasatilla ja muilla katsojilta kuukausimaksua laskuttavien ohjelmatarjoajien kohdalla, heiltä romahtaa tulot jos kansalainen ei näe kanavaa eikä siksi osta heidän kanavapakettiaan. Heille se on kuolemaksi jos kanava ei näy eikä kanavapaketti käy kaupaksi.
Lumikki7/11
Tuo pitää paikansa Ylen osalta. Mutta puhuin että kuluttajan tekemisillä on merkitystä Digitan asioihin, en Ylen. Ylen tekemisiin ei vaikuta paljon mikään, johtuen vero pohjaisesta rahoituksesta. Eli katsojien käyttäytyminen ei vaikuta Yleen. Mutta katsojien ja asiakkaiden tekemiset vaikuttaa kaikkiin liiketalouspohjaisiin jakelija yrityksiin.
Jakelijalle merkitsee se ketkä ostaa heiltä kanavakapasiittia jakeluun eli jakelijan asiakkaita. Mutta se joka heiltä sitä ostaa katsoo että onko jakelijan antenniverkolla katselijoita. Eli kun arvioi vaikka että 35% katsoo maksukanavia ja 65% vain ilmaisia kanavia antenniverkossa niin missä ne katselijat ovat jos ilmaiset asiat siirtyy pikkuhiljaa DNA:lle. Myös mainospohjaiset kanava asiakkaat saavat tulonsa pitkälti katsojamäärän mukaan. Digitan liiketalous ei ole riippuvainen pelkästää heidän maksavista asiakkaista vaan myös epäsuorasti kanavien katsojien määrästä. Joten on lyhyt näköistä ajatella että kun katsojat siirtyy Ylen HD kanavien perässä DNA verkkoon että se ei tiputa katsojien määrää Digitan verkossa. Digita ja DNA käyttää eri antenneja kuluttajan näkökulmasta. Joten kanava muutokset vaikuttaa näihin fyysisellä tasolla.
Oli kyse Digitasta, DNA:sta, Viasatista tai Canal Digitalista niin se mikä aina on merkitsevää on katsojien määrä, joka on joko suoraan tai epäsuoraan verrannollinen maksaviin asiakkaisiin. Joten se mistä jakelukanavasta ne katsojan katselee asioita vaikuttaa yritysten liiketalouteen. Kyse on kuluttajien käyttäytymisestä eli miten he reakoivat kanavien muutoksiin.
Viasatin tilanteessa oli kyse muustakin kuin suomalaisten kanavien katoamisesta. Esimerkiksi HD-kanavien sitomisesta vain heidän omiin laitteisiin, koska ne laitteet eivät välttämättä täytä kuluttajan tarpeita, koska ne ovat tehty täyttämään yrityksen ja viihdeteollisuuden omia tarpeita. Näillä kaikkilla on aina vaikutusta kuluttajan käyttäytymiseen eli mitä he tekevät asian kanssa. Usein tämä on se akilleenpää liiketalousajattelijoille, jotka ajattelee liikaa tarpeitaan yrityksen näkökulmasta. Kun myös se kuluttajan näkökulma ja tarpeet vaikuttaa siihen yrittäjän liiketalouteen. Eikä kuluttaja välitä jostain yrityksen sisäisestä liiketaloudesta tai heidän tarpeista, kuluttaja välittää vain siitä mitä he itse saavat vastineeksi asioille eli täyttyykö kuluttajan tarpeet.
Tarkoitukseni on sanoa sama mitä aikaisemmin sanoin eli älkää aliarvioiko suomalaisten peruskanavien merkitystä suomalaisille. Se katselija voi jossain vaiheessa vaihtaa jakelijaa juuri niiden takia. Katselijoiden tekemiset korreloituu myöhemmin kaikkiin muihin asioihin, mukaanlukien jakelija yritysten liiketalouteen.
Lumikki8/11
Hyvin todennäköisesti tai se voi olla myös sitä että Ylen pari ensimmäistä HD-kanavaa on niitä must carry kanavia.
Olen samaa mieltä että ei ne kuluttajat lähde niitä antenneja poistamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta ne lähtee kyllä lisäämään niitä VHF-antenneja jos haluavat nähdä ne Ylen HD-kanavat. Mutta mehän puhuimme pitkän aikavalin muutoksista koska kyllä ne SD-kanavatkin on siellä Digitalla vielä ainakin 10-vuotta. Kuten on myös pitkän aikavälin muutos se että ihmiset siirtyy kokonaan HD-vastaanottimiin.
Lumikki9/11
Tarkoitan jakeluluvan velvollisuuksia Must Carry kanavia kohtaan.
Kenellä muulla on koko Suomen kattava UHF-jakeluverkko? Siis kysymys ei ole pelkästään luvasta vaan kuka pystyy ja omista ne UHF-jakeluverkon.
Tottakai, mutta kuten sanoit niin yksi kanavanippu pitää olla DVB-T ihan yhteensopivuuden takia. Koska kuluttajille on luvattu että DVB-T vastaanottimilla pärjää vielä ehkä vuoteen 2027 asti.
olegbelov10/11
Kysymys kuuluu: "käyttääkö joku vielä televisiota"? Itse en ole moista vekoitita vuosikausiin edes nähnyt :D.
DeNiWar11/11
Se että sinä et käytä ei tarkoita että kukaan ei käyttäisi, paitsi narsistisessa ajatusmaailmassa jossa itse on maailman napa ja kaikkien muiden pitäisi olla samanlaisia.
Sokeakaan ei ole nähnyt moniakaan asioita maailmassa mutta kuitenkin niitä asioita käyttää valtaosa tai kaikki maailman ihmisistä. Samoin perinteistä televisiota käyttää edelleen suurin osa televisio-ohjelmien katsojista, nettitv on vielä marginaalia eikä nykyinen internet-kaista edes riittäisi jos edes puolet televisionkäyttäjistä siirtyisi nettiin.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT