Teräväpiirtolähetyksiä testataan pian vapautuneilla taajuuksilla?

Analogiselta televisiolta vapautuneita taajuuksia voitaisiin käyttää uusien televisiokanavien lisäksi langattomiin laajakaistapalveluihin ja teräväpiirtotelevision koelähetyksiin, todetaan liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Viestintävirastolta saamassa teknisessä selvityksessä.

Analogisten televisiolähetysten jäljiltä on UHF- ja VHF-taajuuksilla nykyisin paljon vapaata kapasiteettia. VHF-alueesta suuri osa on kokonaan vapaana. Viestintäministeriön selvityksen mukaan siellä voitaisiinkin jo nopealla aikataululla aloittaa esimerkiksi teräväpiirtotelevision koelähetykset, joihin kyseinen taajuusalue soveltuu hyvin.

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriötä kiinnosti UHF-alueen niin sanotun yläkaistan (790-862 MHz) soveltuvuus matkaviestinkäyttöön. Selvityksen mukaan yläkaista soveltuukin paremmin mobiilikäyttöön kuin televisiolähetyksiin, joten sitä voitaisiin mahdollisesti käyttää langattomien laajakaistapalveluiden tarjoamisen.

Yläkaistan osoittamista mobiilikäyttöön puoltaisi myös kasvava matkaviestintaajuuksien tarve. Myös laajakaistaverkon rakentaminen olisi edullista erityisesti harvaan asutuilla alueilla, LVM:n tiedotteessa todetaan.

Yläkaistan täysimittaista hyödyntämistä Suomessa jarruttaa itänaapuri Venäjän taajuuskäyttö, sillä sama taajuusalue on Venäjällä muussa käytössä. Matkaviestintäverkoissa lähetystehot ja antennikorkeudet ovat kuitenkin pienemmät kuin televisioverkoissa, ja myös rajoitteiden oletetaan ajan mittaan vähenevän ja poistuvan.

Vaikka UHF-yläkaista varattaisiinkin matkaviestintäkäyttöön, jäisi muulle UHF-alueelle (470-790 MHz) vielä tilaa yhdelle uudelle valtakunnalliselle televisiokanavanipulle. Tämän lisäksi tilaa olisi alueellisille televisiokanavanipuille, esimerkiksi yhdelle alueelliselle kanavanipulle pääkaupunkiseudulla.

Taajuusalueita allokoidaan nyt uudelleen, kun Suomi siirtyi maanpäällisissä televisioverkoissa kokonaan digitaalisiin lähetyksiin elokuun lopussa 2007. Digitaalinen lähetystekniikka käyttää taajuuksia huomattavasti analogista tekniikkaa tehokkaammin, joten taajuuksia on nyt vapaana muuhun käyttöön.

Suomelle on kansainvälisillä sopimuksilla osoitettu taajuudet kaikkiaan yhdeksään digitaaliseen kanavanippuun. Tällä hetkellä käytössä on vasta neljä kanavanippua televisiolähetyksiin ja yksi kanavanippu mobiilitelevisiolähetyksiin.

Päätöstä taajuuksien hyödyntämisestä joudutaan odottamaan vielä jonkin aikaa, sillä ennen Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksiä lähetetään Viestintäviraston selvitys laajalle lausuntokierrokselle. Kierros päättyy huhtikuun lopussa.

Viestintäministeri Suvi Lindén pitää selvitystä taajuuksien käyttömahdollisuuksista tervetulleena.

"Analogiselta televisiolta vapautuneet taajuudet ovat ominaisuuksiltaan kaikkein halutuimpia. Kun tiedetään, mikä on mahdollista, on aika päättää mitä taajuuksilla halutaan tehdä. Peräänkuulutan nyt kaikilta osapuolilta avointa ja aktiivista keskustelua, jotta tarvittavat ratkaisut voidaan tehdä viivyttelemättä", Lindén korostaa.

Lindén nostaa esiin myös toisen ajankohtaisen taajuuspoliittisen kysymyksen, joka ei liity analogiselta televisiolta vapautuneisiin taajuuksiin. Pohdittavana on myös @450-laajakaistaverkon lisätaajuudet, joiden osalta LVM odottaa Viestintäviraston selvitystä huhtikuun loppuun mennessä.