Suomen kanta EU:n salauksen kieltävään ehdotukseen on kriittinen
Kuten uutisoimme aiemmin tällä viikolla, Suomen eduskunnan oli tarkoitus ottaa tämän viikon perjantaina (13.10.2023) lopullisesti kantaa Euroopan Unionin niin kutsuttuun CSAM-asetukseen.
Kyseinen asetus toteutuessaan nykymuodossa käytännössä kieltäisi vahvan, päästä päähän ulottuvan salauksen koko Euroopassa, kaikissa viestinnän muodoissa. Tavalliselle kuluttajalle kenties tunnetuin esimerkki vahvasta salauksesta ovat pikaviestimet, kuten WhatsApp ja Signal. Vahvasti salatut pikaviestimet ovat mahdottomia murtaa ja viestejä voi lukea vain viestin lähettäjä sekä sen tarkoitettu vastaanottaja.
EU haluaa, että Euroopan viranomaiset pääsisivät murtamaan tämän välin siten, että kaikkea viestintää voitaisiin seurata tekoälyn avulla ja etsiä sieltä epäilyttävää materiaalia, ilman erillistä oikeuden määräystä. Eli salaus pitäisi murtaa - ja rakentaa kaikkea viestintää seuraava massavalvonta.
Suomen kanta
Suomessa asiaan otettiin kantaa perjantaina, kun eduskunnan Suuri valiokunta antoi asiasta päätöksensä. Suuren valiokunnan päätös pohjautuu useilta eri tahoilta kerättyihin asiantuntijalausuntoihin, mukana mm. IT-alan edustajat, perustuslakivaliokunta, jne.
Suuren valiokunnan kanta sitoo Suomen hallitusta, kun hallitus alkaa neuvottelemaan asetuksesta EU:ssa, eli hallituksen on pakko noudattaa valiokunnan ohjeistusta.
Suuren valiokunnan päätös saatiin perjantaina iltapäivällä ja sen voisi tiivistää termiin "varovainen ei".
Valiokunta kehui CSAM-esityksen taustalla olevaa ideaa, eli lasten suojelua verkon vaaroilta:
Suuri valiokunta katsoo, että asetusehdotuksella on erittäin painava tavoite tehokkaasti ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa EU-tason toimin. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU-tasolla syntyy selkeä ja sitova oikeudellinen kehys, jolla voidaan tehostaa hyväksikäytön havaitsemista, ilmoittamista ja poistamista. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta painottaa lapsen edun merkitystä, kun punnitaan ehdotuksen eri osien suhdetta perustuslakiin ja perus- ja ihmisoikeuksiin.
Mutta siihen sitten asetuksen kanssa myötäily pitkälti loppuukin, sillä valiokunta nosti esiin CSAM-esityksen lukuisia ongelmakohtia.
Ensinnäkin valiokunta on sitä mieltä, että päästä päähän salausta ei saa murtaa, sillä se murentaisi tietoturvaa:
Suuri valiokunta katsoo liikenne- ja viestintävaliokunnan tavoin, että jatkoneuvotteluissa on erityisen tärkeä varmistaa, etteivät tunnistamismääräykset johda päästä päähän -salauksen tai muiden vastaavien tietoturvatoimenpiteiden yleiseen heikentämiseen, purkamiseen tai käytön rajoittamiseen ja tätä kautta viestinnän sekä viestinnän palvelujen tietoturvan ja kyberturvallisuuden tason heikkenemiseen.
Lisäksi valiokunta katsoo, että ehdotusta ei voida kannattaa sellaisessa muodossa, että se sallisi massavalvonnan. Valiokunnan mukaan valvontaa pitäisi tehdä ainoastaan tunnistettuihin kohteisiin, eikä siis koko kansan tasolla. Eli valiokunta tyrmäsi ehdotuksen siitä, että kaikkien ihmisten kaikkia viestejä aletaan skannaamaan, josko sieltä löytyisi jotain epäilyttävää.
Eli Suomi ei voi suuren valiokunnan lausunnon pohjalta hyväksyä ehdotusta tällaisenaan.
Miten asia etenee?
EU-maat äänestävät ehdotuksesta lokakuun lopulla. Tuolloin ehdotus menee läpi, mikäli sitä ei vastusta sellainen määrä maita, jotka edustavat yhteensä vähintään 35 prosenttia EU-kansalaisista.
35% määrävähemmistö edustetuista EU-kansalaisista. Neuvoston sivulla on näppärä laskuri: https://t.co/JCZP43ThCX
-- Asko Metsola (@AskoMetsola) October 13, 2023
Tiedossa on, että ainakin Saksa, Itävalta ja Viro vastustavat ehdotusta. Kannattajia on tiedossa selkeästi enemmän, mm. Espanja, Tanska, Unkari ja Irlanti kannattavat komission ehdotusta.
Päätöstä eivät ole vielä tehneet läheskään kaikki maat, sillä päätöstä odotetaan mm. Ranskan, Ruotsin, Belgian, Hollannin ja Portugalin osalta.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT