Mielipide: Ei, Google ja Facebook eivät vie kotimaiselle medialle "kuuluvia" rahoja
Eurooppalaisen median lempiväite on ollut viime vuosina se, että amerikkalaiset jätit Google ja Facebook, vievät kotimaisten medioiden rahat. Ratkaisuksi ollaan ehdotettu niin Google-veroa kuin erilaisia subventiomallejakin.
Väite on itsessään täydellisen järjetön. Tuo "kotimaisen median raha" on mainostajien rahaa ja jokainen mainostaja, niin paikallinen parturikampaamo kuin monikansallinen monialajättikin, pyrkii saamaan mainontaan käyttämälleen rahalle parhaan mahdollisen vastineen. Puhutaan niin sanotusta ROIsta eli return-on-investmentistä, eli suomeksi, voitosta sijoitettua euroa kohden.
Mainonnalla ei ole kotipaikkaa, ei yksinoikeutta eikä minkäänlaista moraalia olla ja pysyä tietyssä mediassa tai edes mediatyypissä. Mainonta menee sinne, missä mainontaan laitettu euro tuottaa eniten euroja takaisin.
Aivan vastaavasti voisimme täällä AfterDawnissa voivotella miten Radio Classic vie meidän meidän rahamme myymällä mainostilaa potentiaalisesti samoille mainostajille jotka voisivat meilläkin mainostaa.
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että sekä Google että Facebook ovat luoneet työkalut mainostajille, joiden avulla mainontaa voi tehdä huokeasti, helposti ja ennenkaikkea mitattavasti. Se, että kotimaiset mediajätit kuten Sanoma tai Alma, eivät ole pystyneet tuomaan vastaavia työkaluja mainostajille (tai ainakaan saamaan mainostajia käyttämään niitä) ei ole kenenkään muun kuin kyseisten yritysten oma vika. Ei Googlen vika, eikä todellakaan mainostajien vika.
Jos Parturi-Pirjo pystyy toteuttamaan 50 euron mainoskampanjan Googlessa tai Facebookissa ilman minkäänlaista mainostoimistoa tai syvällisempää ymmärrystä mainosalasta, kertoo se vain, että työkalut on toteutettu paremmin kuin mitä aiemmin on osattu tehdä.
Se, että paperiset aikakauslehdet eivät vedä enää mainostajia, vaan siirtävät eurojaan verkkoon, kertoo vain ja ainoastaan siitä, että verkossa samalla mainosrahalla saadaan mitattavasti parempi hyöty irti. Onko kyse siitä, että aikakauslehdessä mainostaminen on liian kallista vai siitä, että aikakauslehden mainonnan tehoa ei osata mitata? Kuka tietää, mutta kilpaileva media - eli verkko - selkeästi tarjoaa jotain etua, jota aikakauslehti ei pysty tarjoamaan.
Se kolmas, ehkä tärkein syy sille, miksi mainonta siirtyy verkkoon, ovat kuluttajat. Jos kuluttajat lukevat artikkelit mieluummin verkosta kuin paperilta, kertoo se siitä, että verkko tarjoaa jotain jota paperi ei. Se, onko kyse käytännöllisyydestä vai ilmaisuudesta, on epärelevanttia - tärkeintä on, että kyseessä on aivan tavallinen, kahden teknologian välinen kilpailutilanne. Aivan samoin kuin television ja sanomalehtien välinen kilpailu tai radion ja aikakauslehtien välinen taistelu. Kuluttajat valitsevat.
Mediatalot omistavat valtavan määrän sisältöä - jos ne eivät osaa paketoida sitä pakettiin, josta joko kuluttajat tai mainostajat olisivat valmiita maksamaan "tarpeeksi", kertoo lähinnä siitä, että mediatalon ja ostajan (oli kyseessä sitten mainostaja tai kuluttaja) käsitys "oikeasta hinnasta" ei kohtaa. Ja jollakulla muulla taas kohtaa.
Mainonta tuskin pitkässä juoksussa euromääräisesti tulee laskemaan, vaan pikemminkin nousemaan, kuten se on pitkässä trendissä aina tehnyt. Se, että mainoseurot eivät enää jakaudu samalla tavalla, on vain osa evoluutiota. Jotkut häviävät, jotkut voittavat.
Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy
twitter: @pyyny
8 KOMMENTTIA
hessuri1/8
Kirjoittaja on enimmäkseen oikeassa, mutta unohtaa tarkoituksella sen, että Google ei maksa voitoistaan veroja,ei meille eikä juuri muillekaan, joten sillä epäreilu kilpailuetu verrattuna kotimaisiin kilpailijoihin.
Kiva Googlelle ja osittain Pirjollekin, mutta minä tarvitsen myös muita rehellisiä veronmaksajia. En pysty maksamaan kaikkea itse.
user_org (vahvistamaton)2/8
Google kerää merkittävän siivun mainosmarkkinoista, ja pitää siitä osan, vaikka osan tilittää mainospeikoille.
Tuolla toki merkitystä, mutta ei se ole niiden juju, vaan se on siellä toisessa päässä. Massiivinen tieto kohteista ja sen analysiontikyky.
Sitä voi ihmetellä miten se on sallittua ja vielä enemmän ihemtellä miksi sen mukaan menee entistä useampi taho, kyse toki mm. Googlen halitsevasta asemasta.
Radio Classic vertaus ei oikein avautunut.
Paikallisten lehtitalojen yksivaltiuden murtuminen on monessa mielessä tervetullut juttu, se ei tarkoita että sen siirtyminen jenkkeihin olisi riemunaihe.
ArtoJJ (vahvistamaton)3/8
Kyllä se vaan niin on, että nuo Googlet ja Facebookit vievät nykyään siivun perinteellisesti Suomen sisällä pyörineestä rahamäärästä, joka monesta syystä pitäisi edelleenkin pysyä Suomessa eikä valua Piilaaksoon. Vaikkapa sellainen pikku juttu, kuten median työllisyystilanne varmaan olisi parempi kuin nyt on.
Koska valtavirta tälläkin alalla polarisoituu globaalisti vielä nykytilanteestakin, eikä lokaalisti sille saada kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, niin Google ja Facebook -vero on kyllä mainio ajatus.
dRD4/8
Joo, Google ja FB eivät maksa voitoistaan verojaan Suomeen (tai oikeastaan mihinkään muuallekaan). Toki kaikki muut verot ne tilittävät kiltisti oikein, oli kyseessä sitten ALVit tai työntekijöidensä palkoista maksetut verot.
Eli se, että Pirjon Parturi saa Pirjon mielestä parempaa ja laadukkaampaa mainostilaa rahallaan Googlesta kuin kotimaisesta mediasta, on syy, että Googlea pitäisi verottaa?
Entäs jos mainonta siirtyykin ensi vuonna vaikka Pinterestiin - myös Googlesta - kun Pinterest avaa uuden, sikatehokkaan ja edullisen mainostustavan? Pinterest-vero? Tai jos Sanoma vihdoin keksiikin jonkin superhienon mainosformaatin ja kerääkin yhtäkkiä 90% Suomen mainosrahasta? Sanoma-vero? jne...
Lumikki5/8
Nykyään on jostain syystä lisääntynyt teoreettiseen taloushäviöön tapahtuva matemaattinen jossittelu. Kyseessä siis sellaiset tapaukset jossa joku muu aiheuttaa toiminnallaan sen että joku toinen ei saa jostain asiasta rahaa, mikä heidän omasta mielestä kuluu heille.
Kyseessä on siis sama kuin laskisi kaikki kilpailijan saamiset omaksi häviöksi ja kuvittelisi että on oikeutettu samaan korvausta siitä toisten harjoittamasta liiketoiminnasta.
Mitä tulee siihen että rahat eivät jää Suomeen niin miettikää sitä seuraavaksi kun ostatte tavaroita eli vaikka sen älykännykän, eli minne ne rahat oikein valuavat.
Ongelma on koko yhteiskunnan nykyisissä rakenteissa ja tilanne tulee vain pahentumaan vuosien myötä. Me emme ole lamassa, vaan me olemme näkemässä nykyisen hyvinvointi yhteiskunta järjestelmien romahtamisen. Tämä näkyy jo valtion ja kuntien taloustilanteiden jatkuva kiristyminen, jossa tapahtuu palveluiden karsimista ja niiden muuttumista maksulliseksi, jolloin tulevaisuudessa vain etuoikeutetut saavat palveluita.
Syy tähän on ihmisten eriarvoisuus, ajattelumalli missä ahneus, itsekkyyys ja oman edun tavoittelu on viety mahdollismman pitkälle. Yhtiöt toimii juuri näillä arvomaailmoilla, mutta yhteiskunta ei voi toimia tuolla mallilla. Koska sen vastuulla on muutkin kansalaiset kuin ne etuoikeutetut ihmiset. Yritykset ajattelee vain itseään, eikä se kanna vastuuta kaikista muista kansalaisita, se sysää tässä sen vastuu valtiolle.
Valtio ei voi toimia ilman verotuloja joiden väheneminen johtuu yhtiöiden toiminnan tehostamisesta. Työtekokkuus, halpatyövoima, robotit, automaatiot, palveluiden keskittäminen jne, johtaa kaikki työvoiman vähenemiseen ja sitä kautta valtion verotulojen vähenemiseen. Joka taas johtaa palveluiden vähenemiseen ja paineeseen tehdä palveluista maksullisia. Joka taas tarkoittaa että "heitteille" jätetään köyhät joilla ei ole enää sen jälkeen varaa yhteiskunnan palveluihin. Kun taas syntyy suurta köyhyyttä niin yhtiöt joutuvat kiristämään vyötään, koska ostovoima on vähentynyt. Yksi biljonääri ei ostaa 10 000 älykännykkää. Kyse on väistämättömästä tapahtumasta jota ei ihmisten nykyisillä aseteilla pysty vältää mitenkään. Tuho on tulossa, kyse on vain koska.
Mitä tällä kaikella on tekemistä asian kanssa. Isot yhtiöt kasvaa isomaksi ja ne kerää voitonsa omaan kassaansa, jolloin jopa valtio jäävät pieniksi niiden rinnalla. Eikä se raha ole valtiolla tai kansalla, vaan se makaa isoissa yhtiöissä. Kyse on juuri eriarvoisuuden lisääntymisestä eli "rikkaus" keskittyy ja ulkopuolella alkaa ongelmat.
Tässä uutisessa on kyse ihan siitä mistä mainitsin, kyse on ilmiön seurauksista. Kun joku taho ei enää saa rahaa kun se on keskittynyt jonnekin isoon yritykseen/tahoon niin pyritään keksimään/jossitelemaan verotusta sen toisen asioista, jotta itse saataisiin elinmahdollisuudet.
user_org (vahvistamaton)6/8
Niin no, kai tuotakin, usein kai ilman tuot viimeist' lausetta.
Jos joku kilpailia vie asiakkaat, niin jos heikomalle jäänyt kilpailia kertoo että hävisi kilpailussa, niin mitä sitten, oli ehkä huonompi ja niin homman kuuluu toimia.
Jos joku toimija vie jonkn virman (maksavat) asiakkaat, niin jos häviölle jäänyt kokee että menetys on tapahtunut toisen epäreilulla toiminnalla, niin se oma juttunsa ja välttämättä oikein. Tosin monesti kyse siitä että häviölle jäänyt ei vaan ola pärjännyt muuttuneessa tilanteessa ja se taasen ihan oikein.
Uutisen mielipide oli laaja, mutta perustelu aika kapea.
Myös kotimamista sisällön tuotantoa hyödyttää Googlen mainosmyynti systeemi. Kun sisällön tuottaja voi myydä mainostilaa edullisen kustannuksin, niin siitä mainosrahasta jää enemmän siihen varsinaiseen businekseen.
Tuo vie työpaikkoja lähinnä niiltä mainospaikka myyjiltä, jos tonnin työn saa nyt vitosella, niin kuka haluaa tukea ?
Google vieä mainosrahoja suoraan pois kotimaasta niissä tapauksissa joissa raha käytetään sen omissa palveluissa näkymiseen. Googlen palvelut taasen monesti käyttää kuitekin muiden tuottamaa sisältöä, maksamatta siitä. Sen asema on jopa niin määrävä että sisällön tuottajat joutuvat maksamaan siitä että Google näyttää heidän sisältöä.
Googleen verrattuna FaceBook onkin sitten, miten sanoisi, "ikävämpi tapaus".
zipzap7/8
Aika onneton periaate. Mitä kun google jää vanhaksi tekniikaksi, maksetaanko silloin googlellekin 'hyvitysmaksua' menetetystä tulosta?
user_org (vahvistamaton)8/8
Jos Google menettää merkityksen, niin tuskin sille kukaan maksaa, ellei Google ala kiristään keräämillään tiedoilla.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT