Kellotus
Kellotus-termillä tarkoitetaan laitteen kellotaajuuden kasvattamista (ylikellotus) tai pienentämistä (alikellotus).
Kellotaajuuden kasvattamisella saadaan laitteeseen parempi suorituskyky ja vasteajat pienenevät, mutta vastaavasti virrankulutus ja täten myös laitteen lämmöntuotto kasvavat suuremmaksi. Kasvaneen lämmöntuoton ongelmia saadaan yleensä kierrettyä parantamalla laitteen jäähdytysratkaisuja. Kellotaajuuden kasvattaminen ilman laitevalmistajan erillistä lupaa lopettaa yleensä laitteen takuun, joten jos laite hajoaa kellotuksen seurauksena, ei takuu korvaa laitetta.
Kellotaajuuden pienentäminen vastaavasti heikentää suorituskykyä ja kasvattaa vasteaikoja. Tällöin laitteen virrankulutusta ja täten myös laitteen lämmöntuottoa saadaan laskettua normaaliin verrattuna. Kellotaajuuden pienentäminen ei yleensä vaikuta takuuseen mitenkään.
Yleisimmin kellotus koskee suorittimia, näytönohjaimia ja muisteja.
Kellotaajuuden muutos voi tapahtua manuaalisesti eli käyttäjä muuttaa itse ohjelman tai laitteistomuokkauksen avulla laitteen kellotaajuutta. Dynaamisessa kellotaajuuden muutoksessa laite huolehtii itse omasta kellotaajuudestaan, esim. suorittimen kellotaajuutta lasketaan, kun laite laitetaan virransäästötilaan.
Yleensä laitteella on tietyt fyysiset rajoitukset, jotka asettavat rajat sille, kuinka paljon kellotaajuutta voidaan kasvattaa tai pienentää. Kellotaajuuden kasvaessa liian suureksi laite yleensä toimii väärin tai pahimmassa tapauksessa vahingoittuu pysyvästi. Koska laitteet ovat harvoin identtisiä keskenään, voivat laitteiden kestämät korkeimmat kellotaajuudet vaihdella huomattavasti samojen laitteiden kesken. Täten kellotaajuutta vaihtaessa kannattaa testata laitteen toiminta huolellisesti ja kellotaajuutta kannattaa muuttaa pienin askelin, jotta liian suuret harppaukset eivät vahingoittaisi laitteita.
