EU-oikeus: Tekijänoikeudet pysyvät, vaikka ne voisi kiertää VPN:llä
Uutisoimme pari vuotta sitten hyvin erikoisesta oikeusjutusta Euroopassa.
Oikeusjuttu saattoi vaikuttaa nopeasti pohdittuna hyvin yksinkertaiselta, mutta sen vaikutusten arveltiin olevan jo silloin valtavat, sillä oikeusjuttu määrittelisi pitkälti sen, miten tekijänoikeuksien suoja määritellään digitaalisessa ajassa.
Kyseessä on siis Alankomaissa käyty oikeusjuttu, joka nivoutuu tiukasti yhteen maailman tunnetuimmista kirjoista: toisen maailmansodan aikana natsien tuhoamisleirillä kuolleen hollantilaisen tytön Anne Frankin kirjoittamaan päiväkirjaan.
Kirja julkaistiin alun perin suomeksi nimellä Nuoren tytön päiväkirja, mutta se tunnetaan nykyisin yleisesti vain yksinkertaisesti nimellä Päiväkirja.
Kysymys on tuon päiväkirjan tekijänoikeuksista. Ja eri valtioiden lainsäädännöistä.
Päiväkirjan ensimmäiset versiot julkaistiin jo vuonna 1947, Anne Frankin isän toimesta. Hänelle siirtyivät päiväkirjan tekijänoikeudet, koska Anne Frankin koko muu perhe kuoli joko sodassa, natsien tuhoamisleireillä tai sairauksiin.
Isä puolestaan siirsi sittemmin tekijänoikeudet Sveitsiin perustetulle Anne Frankin säätiölle.
Tekijänoikeudet ja niiden vanheneminen
Euroopassa tekijänoikeudet raukeavat yleisesti ottaen 70 vuotta viimeisen teoksen tekijän kuoleman jälkeen. Eli koska Anne Frank kuoli natsien käsissä vuonna 1945, hänen päiväkirjojensa tekijänoikeudet raukesivat vuoden 2016 alusta.
Kirjasta julkaistiinkin Anne Frankin säätiöstä riippumattomia versioita heti vuonna 2016 - ainakin Ranskassa sekä Alankomaissa.
Mutta sveitsiläinen säätiö on sitä mieltä, että teoksen tekijänoikeuksien laskenta-aika pitäisi aloittaa vasta vuodesta 1983, jolloin säätiö julkaisi päiväkirjoista ensimmäistä kertaa version, joka sisälsi päiväkirjan kaikki maininnat. Eli säätiön mukaan Päiväkirjan tekijänoikeudet raukeaisivat vasta vuoden 2053 jälkeen.
VPN ja maantiede
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että Anne Frankin säätiö on linjannut, että heidän mielestään tuo pidempi tekijänoikeuden suoja-aika koskee vain Alankomaita. Muissa maissa säätiö siis hyväksyy sen, että tekijänoikeudet ovat rauenneet jo vuoden 2016 alusta alkaen.
Tätä linjausta noudattaakseen mm. hollantilainen julkaisija Anne Frank Stichting on julkaissut päiväkirjan verkossa, mutta estänyt siihen pääsyn Alankomaista käsin. Eli noudattaen säätiön tahtotilaa.
Mutta..
Säätiö on sitä mieltä, että maantieteelliset, tekniset rajoitukset eivät ole riittäviä estämään hollantilaisia käyttäjiä pääsemästä käsiksi tuohon - säätiön mielestä Alankomaissa luvattomaan - verkkoversioon päiväkirjasta.
Anne Frankin säätiön mukaan esimerkiksi VPN-yhteyksillä maantieteellisten rajoitusten kiertäminen on sen verran helppoa, että tekijänoikeuksien suoja ei säily halutulla tavalla.
Pyyntö oikeudelle
Juttu päätyi lopulta Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen, joka päätti, että se ei voi ottaa kantaa asiaan yksin.
Alankomaiden korkein oikeus pyysikin Euroopan unionin tuomioistuimelta linjaukset juttuun liittyen.
Tärkein kysymys oli se, riittävätkö tekniset maantieteelliset esteet takaamaan sen, että tekijänoikeus pysyy tavallaan tietyn maan sisällä - vaikka estot voisikin periaatteessa kiertää VPN-yhteyksien avulla.
Kysymys kuulostaa pieneltä, mutta sen merkitys on valtava. Malliesimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa jalkapallo-otteluiden televisiointioikeuksia, jotka myydään yleensä maakohtaisesti.
Eli ongelmaksi tulee tämä: ajatellaan tilannetta, jossa vaikkapa Espanjan liigan ottelu vaatii Espanjassa maksutelevisiopaketin tilauksen, mutta ottelu näkyy Suomessa Ylen kanavilta ilmaiseksi. Jos espanjalainen katselija voi VPN-yhteyden avulla huijatakin Ylen maantieteellisiä estoja ja katsoa ottelun Ylen verkkolähetyksestä, rikkooko Yle tällöin jalkapallo-ottelun tekijänoikeuksia?
EU-oikeuden tuomio
Heinäkuun alussa 2026 Euroopan unionin tuomioistuin antoi asiassa vihdoin päätöksensä ja oikeus kallistui päiväkirjat Hollannissa julkaisseen tahon kannalle.
Eli oikeuden mukaan tekijänoikeudella suojatun teoksen saa julkaista jossain maassa, myös ilmaiseksi, vaikka sen tekijänoikeudet olisivat edelleen voimassa toisessa EU-jäsenmaassa.
Oikeus kuitenkin vaatii tällaisissa tapauksissa sitä, että pääsy on pyritty estämään teknisesti mahdollisimman tehokkaasti niistä maista, joista teokseen ei pitäisi päästä (ainakaan kyseisen julkaisijan julkaisemana).
Käytännössä oikeuden päätös varmistaa sen, että maantieteellisillä rajoituksilla voi jatkossakin julkaista sisältöä maakohtaisesti - vaikka sisältöön voi teoriassa päästäkin käsiksi myös kyseisen maan ulkopuolelta.
Toki painotus on siinä, että maakohtaisten rajoitusten estojen pitää olla varsin tehokkaita ja moderneja - mutta aukottomia niiden ei tarvitse olla, koska se olisi teknisesti mahdotonta toteuttaa.
Oikeuden ratkaisu sanasta sanaan:
Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että teosta, joka on tullut vapaasti käytettäväksi tietyissä jäsenvaltioissa mutta jota suojataan edelleen tekijänoikeudella toisessa jäsenvaltiossa ja joka on julkaistu maksutta internetsivustolla, jolla sovelletaan maarajoitustoimenpidettä, jolla pyritään siihen, että internetin käyttäjiä, jotka vierailevat sivustolla kyseisestä jäsenvaltiosta käsin, estetään pääsemästä sivustolle, ei "välitetä yleisölle" mainitussa jäsenvaltiossa kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, kun kyseinen estotoimenpide on direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tehokas sikäli kuin se on "uusinta teknologiaa", vaikka kyseiset internetin käyttäjät voivat kiertää sen käyttämällä virtuaalista yksityisverkkoa (virtual private network (VPN)) tai vastaavaa palvelua.
Samalla oikeusistuin vapautti myös VPN-palveluiden tarjoajat vastuusta siitä, että niiden tarjoamien palveluiden avulla kierretään maantieteellisiä estoja.
VPN-yhteyksiä tarjoavien firmojen vastuuseen oikeus antoi seuraavan ratkaisun:
Direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun sellaisen teoksen julkaiseminen internetsivustolla, joka on tullut vapaasti käytettäväksi tietyissä jäsenvaltioissa mutta jota suojataan edelleen tekijänoikeudella toisessa jäsenvaltiossa, on kyseisessä jäsenvaltiossa "yleisölle välittämistä", koska kyseisellä sivustolla käyttöön otettu maarajoitustoimenpide ei ole mainitun direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla "tehokas", tällainen välittäminen johtuu henkilöstä, joka on julkaissut teoksen kyseisellä sivustolla, eikä virtuaalisen yksityisverkon (virtual private network (VPN)) tai vastaavan palvelun tarjoajasta, joka on mahdollistanut sen, että palvelun käyttäjä on kiertänyt kyseisen tehottoman toimenpiteen.
KOMMENTOI
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.