Suomalaiset käyttävät kiinteitä nettiyhteyksiä hurjan paljon

Traficom on julkaissut uusimman kiinteiden verkkoyhteyksien katsauksensa Suomesta, joka sisältää valtavan määrän mielenkiintoista nippelitietoa kiinteiden nettiyhteyksien saatavuudesta ja käytöstä Suomessa.

Suomessa vähintään 100 Mbit/s kiinteällä tekniikalla toteutetun verkkoyhteyden pystyy kotiinsa saamaan 78 prosenttia kotitalouksista. Luku on vuoden 2023 luku ja se hyppäsi edeltävään vuoteen (2022) viidellä prosenttiyksiköllä, eli verkkoyhteyksien saatavuus on noussut varsin hyvällä tahdilla.

Toki Suomi on edelleen jäljessä muita Pohjoismaita, joissa nopeat, kiinteät verkkoyhteydet yleistyivät jo vuosia ennenkuin Suomessa herättiin valokuituhuumaan. Ruotsissa hurjat 99 prosenttia kotitalouksista pystyy halutessaan saamaan kotiinsa kiinteän, vähintään 100 Mbit/s nettiyhteyden.

Suomessa ongelma on etenkin maaseudulla, sillä taajamissa - joihin lasketaan pienetkin taajamat - vähintään 100 Mbit/s kiinteän verkkoyhteyden pystyy saamaan kotiinsa 88 prosenttia kotitalouksista. Taajamien ulkopuolella luku on vain 33 prosenttia.

Paras saatavuus talotyypeittäin nopeilla nettiyhteyksillä on vähemmän yllättäen kerrostaloissa: 91% kerrostaloasukkaista pystyy saamaan käyttöönsä 100 Mbit/s verkkoyhteyden ja valokuitukin on tarjolla 71 prosenttiin kerrostaloista. Omakotitaloissa vastaavat luvut ovat 62 prosenttia ja 56 prosenttia.

Maakuntien väliset erot ovat hurjat, sillä Ahvenanmaalla valokuitu on saatavilla 98 prosenttiin kotitalouksista. Heikointa valokuidun saatavuus on Päijät-Hämeessä, jossa vain 30 prosenttia kotitalouksista voi halutessaan hankkia itselleen valokuituliittymän. Päijät-Hämeen tilannetta selittänee vahva kaapelimodeemiverkon tarjonta, sillä nopeiden (100 Mbit/s) yhteyksien saatavuudessa Päijät-Hämeen tilanne on selkeästi parempi. Todennäköisesti vahvan kaapelimodeemiverkon peiton vuoksi Päijät-Hämeeseen ei ole rakennettu muun maan tahtiin valokuitutarjontaa.

Elisa suurin valokuidussa

Traficomin mukaan Suomen valokuitumarkkina on pirstoutunut 130 eri yritykselle. Valokuitusaatavuuden tarjoajista suurin vuonna 2024 oli Elisa 23 prosentin markkinaosuudellaan, kakkossijaa piti Finnet-liittouma (20%), kolmanneksi kiilasi Telia 19 prosentin markkinaosuudellaan ja isoista toimijoista DNA oli neljäs 14 prosentin osuudella. Elisaakin isompi osuus kuuluu pienelle toimijalle, eli ryhmälle "muut", joiden markkinaosuus oli viime vuonna 24% koko valokuitusaatavuudesta.

Luvut eivät kuvaa asiakasmäärien jakautumista, vaan sitä, miten eri yhtiöiden valokuituliittymiä olisi tarjolla niitä haluaville kotitalouksille.

Maksuvalmius

Uutena tietona Traficom selvitti sitä, paljonko kotitaloudet olisivat valmiita maksamaan valokuituverkkoon liittymisestä. Kysymys kohdistettiin omakoti-, pari- ja rivitaloasukkaille, joilla ei ole tällä hetkellä valokuituliittymää.

Puolet vastaajista oli valmis maksamaan liittymismaksuna alle 250 euroa. Vastaajista 24% olisi valmis maksamaan 251-500 euroa liittymisestään, 15% taas olisi valmis maksamaan 501-1000 euroa. Vain prosentti vastaajista olisi valmis maksamaan yli 2000 euroa kotinsa liittämiseksi valokuituverkkoon.

Dataa liikkuu valtavasti

Kiinteitä nettiyhteyksiä myös käytetään. Paljon.

kuva: Traficom

Tuoreimpien lukujen mukaan kiinteäiden yhteyksien verkossa siirretään hurjat 104 gigatavua dataa kuukaudessa, asukasta kohden. Traficom huomauttaa, että jotkut kuluttajat sekä erityisesti yritykset nostavat merkittävästi keskiarvoa ylöspäin, sillä kyseessä ei ole pelkästään kotitalouksien datamäärä, vaan kaikki Suomen kiinteiden yhteyksien verkossa siirretyn datan määrä.

• tilasto
• Traficom
• verkkoyhteys
• valokuituverkko