Suomen eduskunta otti aikalisän Unkarin ajaman viestiliikenteen sensuurilain osalta

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomen hallitus on kääntämässä kelkkansa aiempaan nähden kiistellyssä hankkeessa, joka murtaisi osittain viestiliikenteen yksityisyydensuojan.

Taustalla on puolisentoista vuotta sitten julkisuuteen noussut, erittäin kiistanalainen hanke, jossa osa Euroopan Unionin jäsenmaista haluaisi kieltää vahvasti salatun viestiliikenteen Euroopassa.

Lakiesitys kulkee nimillä CSAM ja Chat Control, jotka kuvastavat sekä lakihankkeen syitä että sitä, mihin se kohdistuisi.

Alkuperäinen ehdotus oli radikaali ja olisi antanut Euroopan viranomaisille käytännössä vapat kädet seurata kaikkea Euroopassa tapahtuvaa viestiliikennettä, kieltämällä vahvan salauksen. Vaatimus olisi koskenut kaikkia viestinnän muotoja, salatusta sähköpostista pikaviestimiin, kuten WhatsAppiin ja Signaliin.

Vielä isompi kohu nousi, kun paljastui, että Europol haluaisi itselleen ja muille viranomaisille täysin vapaan pääsyn kaikkeen viestiliikenteeseen. Europol haaveilee mallista, jossa se saisi käsiinsä kaikki viestit, vaikka ihmisiä ei epäiltäisi yhtään mistään - täysin ilman tuomioistuimen päätöstä ja "kaiken varalta" talteen säilytettäväksi.

Lakiesityksellä on vahva kannatus useissa maissa, mutta sitä vastutettiin tiukasti mm. Alankomaissa. Suomikin päätti vastustaa lakiesitystä. Kun näytti siltä, että hanke ei etene, sen eteneminen pistettiin toistaiseksi jäihin.

Mutta nyt se on putkahtanut uudestaan esiin, muokattuna ja Unkarin vahvasti eteenpäin ajamana.

Helsingin Sanomien mukaan Suomen hallitus olisi asettumassa kannattamaan Unkarin uutta esitystä. Suomen muuttunut kanta saattaa riittää lain läpimenoon, sillä viimeksi lakiesityksen vastustajia oli vain juuri ja juuri sen verran, että esitys olisi kaatunut, mikäli se olisi viety EU-maiden äänestettäväksi.

Muuttunut esitys: lähetettävien viestien skannaus

Uutta esityksessä on se, että viestiliikennettä ei seurattaisi, vaan se estettäisiin. Unkarin ehdotuksessa kaikkien viestisovellusten pitäisi tarkistaa ennen viestin lähettämistä viestin sisältö.

Tarkistus käytännössä tarkoittaisi viestin liitteenä olevia kuvia, joista tehtäisiin ns. hash-tarkistusluku. Tuota tarkistuslukua verrattaisiin verkossa sijaitsevaan viranomaisten tietokantaan ja jos kuva paljastuu kielletyksi, sen lähetys estettäisiin kokonaan ja siitä lähetettäisiin tieto palveluntarjoajalle.

Ongelmalliseksi tällaisen esitetyn mallin tekee se, että vastaavaa järjestelmää ei ole vielä olemassakaan.

Lähimpänä tällaista tunnistavaa teknologiaa voidaan pitää YouTuben teknologiaa, joka tunnistaa videoissa käytetyt, tekijänoikeudella suojatut musiikkikappaleet.

Lisäksi tunnistamista ei saisi tehdä, ellei jonkinlainen viranomaisten tekemä riskikartoitus päättäisi siitä. Varsinaista rikosepäilyä viestiliikenteen tarkistaminen ei kuitenkaan vaatisi. Teknologiaa ei käytettäisi esityksen mukaan lainkaan tekstien tai äänen tunnistamiseen, vaan ainoastaan kuvien ja videon tunnistamiseen.

Eduskunnan suuri valiokunta ei hyväksynyt esitystä

Lisäys 9.10.2024: Tilanne kuitenkin muuttui keskiviikkona 9.10.2024, kun eduskunnan suuri valiokunta päättikin siirtää asian käsittelyä myöhemmäksi. Valiokunta ei siis päätynyt kannattamaan eikä vastustamaan Unkarin ajamaa asetusta, vaan päätti että se ei voi vielä päättää asiasta.

Ylen saamien tietojen mukaan hallituksen kanta ei saanut suuren valiokunnan tukea, vaan suuri valiokunta palautti asian aiheeseen kytkeytyvien valiokuntien uudelleenkäsiteltäväksi. Eli käytännössä suuri valiokunta haluaa vielä lisää mielipiteitä, ennenkuin se suostuu ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen.

Kantaa ottaa ainakin liikenne- ja viestintävaliokunta.

Isoin ongelma esityksessä

Isoin ongelma koko ideassa on ehdottomasti se, että se murtaa periaatteellisen yksilön yksityisyydensuojan.

Lakiesitystä perustellaan - tietysti - "Ajatelkaa edes lapsia!" -argumentilla, jolla erilaisia sensuurin muotoja on ajettu läpi ennenkin.

Malliesimerkki löytyy kotimaastamme, jossa otettiin käyttöön verkkosivujen valtiollinen sensuuri vuonna 2018. Sensuuri nuijittiin läpi lapsipornon levittämisen ehkäisyllä, kuten tässäkin tapauksessa on käymässä.

Mutta kun vauhtiin on päästy, on hommaa helppo laajentaa: Suomi laajensi lapsipornon estämiseksi luotua sensuurimekanismia lähes välittömästi ja sensuurilistalle päätyivät myös piraattisivustot.

Ja heti samana vuonna väläyteltiin jo ensimmäistä kertaa ulkomaisten nettikasinoiden estämistä jo kertaalleen luodun sensuurimekanismin avulla.

Lakiesitystä ajaa voimakkaasti Unkari, jonka sijoitus demokratiaindekseissä on laskenut kuin lehmän häntä maata hallitsevan Viktor Orbanin kaudella.

Eli kun mekanismi on tehty, on kiusaus sen käytön laajentamiseksi hyvin, hyvin matala. Suomessa tuskin olisi saatu sananvapauden perusoikeuksia tallovaa sensuurilakia läpi, jos perusteluina oltaisiin käytetty nettikasinoita. Mutta lasten suojelulla laki oli helppo runnoa läpi - ja sen jälkeen vaivihkaa laajentaa sensuurimekanismin käyttöä uusiin kohteisiin.

Toinen iso ongelma: Rikolliset eivät välitä

Kenties merkittävin muuttuja koko lakiesityksen hölmöydessä on se, että rikolliset voivat vaihtaa koska tahansa sellaiseen viestisovellukseen, josta skannaustoiminto puuttuu kokonaan.

Maailmassa on satoja, ellei tuhansia salattua viestiliikennettä tarjoavia viestisovelluksia. Niistä iso osa on vahvasti salattuja, siten, että niiden viestiliikennettä on täysin mahdoton murtaa. Nykyisin mm. WhatsApp ja Signal kuuluvat tällaisiin.

Jos lakiesitys menee läpi, kunniallisten kansalaisten käyttämät viestisovellukset pistetään seurantaan - ja rikolliset vain vaihtavat uusiin viestisovelluksiin.

Lisäksi on hyvin epätodennäköistä, että vaikkapa Yhdysvalloissa jaeltavaan WhatsAppin tai Signalin versioon leivottaisiin sisään EU:n skannausmekanismeja, joten rikollisille riittäisi se, että he käyttävät amerikkalaisille tarkoitettua versiota WhatsAppista - ja viestit kulkisivat ohi EU:n suodattimien, tutulla sovelluksella.

Merkittävä osa tärkeimmistä salausalgoritmeista on julkaistu avoimena lähdekoodina, joten täysin uusien - EU:n tahtoa kiertävien - vahvasti salattujen viestisovellusten rakentaminen on kohtuullisen yksinkertaista. Samoin on tarjolla kokonaisia valmiita avoimen lähdekoodin viestisovelluksia, joista kuka tahansa voi poistaa EU:n suodattimet suoraan lähdekoodista ja kääntää "puhtaan" version omaan käyttöönsä.

Tästä kulmasta on puhunut julkisesti mm. Signalin edustaja. Signal on myös kertonut vetäytyvänsä kokonaan Euroopasta, jos muutettukaan asetus tulee voimaan.

• yksityisyys
• sensuuri
• nettisensuuri
• CSAM
• Euroopan Unioni
• Suomi