Suomi ja joukko muita EU-maita haluaa sallia toimittajien salakuuntelun
Kesällä Euroopan Unionin neuvosto, joka edustaa kaikkien EU-maiden hallituksia, julisti ylevästi uuden lakiesityksen, joka vahvistaisi riippumattoman lehdistön asemaa Euroopassa.
European Media Freedom Act nimellä kulkeva lakiesitys vaikuttaa päällisin puolin oikein mainiolta ehdotukselta, jolla varmistettaisiin jatkossa se, että lehdistönvapaudet säilyvät koskemattomina koko Euroopassa.
Lehdistön vapaudesta on noussut merkittävä kiistakapula etenkin Unkarin ajauduttua askel askeleelta kohti diktatuuria - ollen samalla kuitenkin Euroopan Unionin jäsenmaa. Luomalla lainsäädäntöä neljännen valtiomahdin suojaksi, EU toivoo, että mikään maa ei jatkossa pääse lipsahtamaan täysin totalitääriseksi, säilyttämällä ainakin valtaapitävien kättä purevan lehdistön koko Unionin alueella.
Mutta samalla EU-maiden hallitukset leipoivat kuitenkin lakiestiyksen sisään vaivihkaa täysin lakiestiyksen henkeä rikkovan pykälän.
Neuvoston lakiesityksessä on nimittäin pienen pienenä sivulauseena monitulkintainen lause. Kyseinen lakitekstin osa käsittelee lehdistönvapautta ja sitä, että hallituksilla ei ole lakiesityksen mukaan mitään oikeutta puuttua lehdistön toimintaan. Pykälässä käsitellään myös sitä, että lehdistön tietolähteiden salassapito on vapaan lehdistön yksi kriteeri. Myös journalistien salakuuntelu teknisin keinoin kielletään yksiselitteisesti.
Mutta sitten lakitekstin lopussa mainitaan, että toimittajia voidaan vakoilla vapaasti, jos "kansallinen turvallisuus" vaatii sitä. Kansallisen turvallisuuden määritelmää tai sitä, mitkä ovat ne ehdot, että pykälä voidaan sivuuttaa, ei kuvata. Eli käytännössä kyseinen kohta on vapaasti kenen tahansa tulkittavissa omaksi edukseen.
Tähän saakka EU:ssa edes kansalliseen turvallisuuteen liittyvät seikat eivät ole mahdollistaneet EU:n perusoikeuksien rikkomista, vaan niistä on napsahtanut tuomio EU:n tuomioistuimissa.
Kaikkia suurimpia eurooppalaisia uutistoimistoja ja lehtiä edustavat järjestöt laativat aiheesta vetoomuksen, jossa ne vaativat lakiesityksen muuttamista.
Toimittajien tietolähteiden yksityisyyden säilyttäminen on vetoomuksen allekirjoittaneiden tahojen tärkein huoli, sillä nykymuodossaan laki mahdollistaisi lähdesuojan rikkomisen aina silloin, kun joku maa päättää että "kansallinen turvallisuus" vaatii sen rikkomista.
Isoin ongelma lakiesityksen muotoilussa on kuitenkin vakoiluohjelmien käyttö. Useat EU-maat ovat jo ilmaisseet avoimesti kiinnostuksensa vakoiluohjelmien käyttöön, myös lehdistöä kohtaan.
"Isojen poikien" vakoiluohjelmat, kuten pahamaineinen Pegasus, joita myydään vain valtiotoimijoille, pystyvät ilmeisesti ohittamaan kaikkien tunnettujen käyttöjärjestelmien kaikki suojaukset - ja pysymään pitkälti piilossa uhriltaan.
Muutoksista lakiesitykseen äänestetään tämän viikon perjantaina, 15.12.
EU-maista ainoastaan Portugali vastustaa "kansallisen turvallisuuden" lisäpykälää, eli on samoilla linjoilla median ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Aktiivisimmin mahdollisuutta toimittajien vakoiluun ja lähdesuojan murtamiseen ajavat EU Observerin mukaan Ruotsi, Ranska ja Suomi.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT