Testi: Steam-pelikoneet häviävät suorituskyvyssä Windowsille
Muutama vuosi sitten Valve nostatti hypeä Steam Machine -pelikonekonseptilla, joka raudan osalta perustuisi tietokoneista tuttuihin komponentteihin, mutta käyttöjärjestelmänä käytetään Windowsin sijaan Valven omaa SteamOS:ää. Koneiden luvattiin nostavan Linux-pelaamisen uusiin sfääreihin – ehkä jopa ohi vastaavista Windows-järjestelmistä.
Ensimmäiset Steam Machine -koneet tulivat myyntiin viime viikolla, joten Ars Technica päätti testata, miten SteamOS pärjää pelialustana Windows 10:een nähden. Ars Technican testilaitteena oli itse koottu tietokone, joten se ei ole virallinen Steam Machine. Tietokoneen rauta on muutaman vuoden vanhaa, mutta samaa konetta käytettiin sekä Windows 10:llä että SteamOS:llä, joten tulokset ovat vertailukelpoisia.
Suorituskyvyn testaamiseen valittiin Middle-Earth: Shadow of Mordor ja Metro: Last Light Redux, jotka ovat molemmat suhteellisen tuoreita julkaisuja (vuoden 2014 loppupuolelta). Ars Technica otti vielä mukaan Valven omaa Source-pelimoottoria käyttäviä pelejä (Portal, Team Fortress 2, DOTA 2 ja Left 4 Dead 2).
Ars Technican testien päätelmä on, että OpenGL:ään nojautuva SteamOS hukkaa pelikoneen resursseja 10–30 prosenttia verrattuna Windows 10:een. Kaava pätee myös Source-pohjaisten pelien kohdalla – ainoastaan Left 4 Dead 2 ylsi lähes samaan suorituskykyyn Windows 10:llä ja SteamOS:llä.
Syitä suorituskykyerolle lienee useita, mutta yksi niistä lienee se, että pelikehittäjät eivät halua uhrata turhan paljoa resursseja Linux-pelaamiseen. Resurssit suunnataan DirectX:ään ja Windowsiin, jossa rahakin liikkuu. Toisaalta Linuxin ajuritkaan eivät välttämättä kehity samassa tahdissa Windowsin kanssa.
9 KOMMENTTIA
hannibal_pjv1/9
Jep, jep... kestää vielä "hetken" ennenkuin meillä on pilvin pimein linux-pelikoneita...
Sääli... Melkein kaikkea muuta niillä voikin jo tehdä.
LinuxIRCsauna2/9
Vasta julkaistu ja tie on alussa. Gabe Newell tietää kyllä mihin tuuli puhaltaa: pois Windowsista, vaikkakaan prosessi ei ole nopea.
Vulkan on tulossa (DirectX vastine) joka pelittää kaikilla alustoilla (päinvastoin kuin DirectX vain Windowsissa). Joten rahakin makaa pitkässä juoksussa aivan toisaalla kuin Microsoftin näkemyksissä.
lettas3/9
Tässä on se perustavanlaatuinen ongelma että ajetaan käyttöjärjestelmää raudalla joka ei ole optimoitu alustalle. Vähän sama kuin testaisi Applen osx:ää hackintosh raudalla applen certifioiman raudan sijaan. Olisi kiinnostavaa nähdä mitä tapahtuu jos testaa windowsia ja steam os:ää aidolla Steam Machinella.
Sefriol4/9
Alustakattavuus ei valitettavasti takaa yhtään mitään. DirectX tarkoittaa myös Xboxia, joka on vielä yksi merkittävä alusta.
Monet Linux-fanaatikot mainostavat Vulkanin ylivoimaisuutta ja kuinka se tulee pyyhkimään DirectX:llä lattiaa. Ja aika monella mittarilla tämä on tottakin, mutta erot ovat molemmin puolin hyvin pienet.
Mutta loppujen lopuksi tällä ei ole mitään merkitystä, vaan se kuinka ihmiset omaksuvat kyseisen tekniikan. Ongelma on kuitenkin monipuolinen: Näytönohjainvalmistajat ovat yksi osatekijä, mobiilipuoli toinen.
Tuuli puhaltaa pois Windowsista, mutta se ei Linuxiin, vaan mobiiliin ja sitä kautta Androidiin ja iOS:n. Vaikka jotain yhteistä näillä alustoilla onkin. Tällä hetkellä mobiilipelaaminen on kuitenkin PC- ja konsolipelaamisen uhka, koska siellä on helpoin raha.
Kysymys onkin: tuleeko Vulkanista PC-puolella merkittävä tekijä? Ei välttämättä. Konsolipuolella käyttäjiä tulevat olemaan PS ja luultavasti Nintendo.
LinuxIRCsauna5/9
Ei tietenkään välttämättä, niin. Mobiilipelaaminen on totaalisen erilainen todellisuus verrattuna desktop pelaamiseen ja ne eri todellisuudet eivät edes oikeasti kilpaile keskenään; mobiilipelaaminen on aina "ohessa" kun taas "vakava" pelaaminen toteutetaan perinteisesti.
Mutta jos lähdetään sen oletuksen tielle että mobiilipelaaminen syrjäyttää... Androidhan on yksi Linux-jakelu kuten myös Sailfish OS (jossa on nykyään käytännössä täydellinen Android-yhteensopivuus). Vaiko miten käsität Linuxin?
Valve ja Gabe ovat tehneet suuren palveluksen juurikin Linux-pelaamiselle ja olisi hienoa jos alustat voisivat kaikki seisoa samalla viivalla tasavoimin: makunsa kullakin. Vulkan on juurikin askel tuohon suuntaan.
Lumikki6/9
En nyt ota kantaa varsinaiseen asiaan koska teknologia kehittyy eteenpäin pikku hiljaa.
Mutta on huvittavaa lukea että joku vertaa PC-pelaamista ja mobiili pelaamista kuin ne olisivat jotenkin sama asia.
PS: Android ei ole linux-jakeluversio, Android on ihan oma asiansa. Linux jakeluversio on muutakin kuin Linux-kernel. Eikä Androidissa ole oikeastaan muuta Linuxia kuin kernel.
syrtek667/9
https://en.wikipedia.org/wiki/Android_%28operating_system%29
Tuolla kerrotun mukaan esim Linux Foundation laskee Androidin linux jakeluksi samoin jotkut muutkin. Turvallisinta on puhua kuitenkin Androidista MobileOS:senä joka pohjautuu Linux kerneliin. Joka sitä paitsi huolehtii laitteiston ja sovelluksien välisestä keskustelusta.
Edit: Vulkanin varsinainen tarkoitus on yhdistää OpenGL ja OpenGL ES rajapinnat yhteen saman yksinkertaisen APIn taakse. Samalla kertaa tapetaan kaikki OpenGL:n valmistajat kohtaiset extensionit joista on haittaa kaikille osapuolille.
edit 2167: otsikko on täyttä huuhaata koska ei ole testattu muuta kuin SteamOS jakelua ja Windows 10. Testaukselle ei voi laittaa kovinkaan suurta arvoa koska erilaiset pelien asetukset vaikuttavat suuntaan ja toiseen fps nopeuteen
Lumikki8/9
"Turvallisinta on puhua kuitenkin Androidista MobileOS:senä joka pohjautuu Linux kerneliin. Joka sitä paitsi huolehtii laitteiston ja sovelluksien välisestä keskustelusta."
Menee pikkasen ohi uutisen asian, mutta...
Ensinnäkin Androidista voisi puhua Mobile OS:na joka käyttää hyväkseen linuxin kerneliä. Se että pohjautuuko Android Linuxiin tai sen kerneliin on hieman eri asia. Jos ajatellaan arkkitehtuurista rakennetta.
Toiseksi Kernel tarjoaa käyttöjärjestelmälle ohjelmisto rajapinnan laitteistoon. Mutta kernel ei riitä yksinään tarjoamaan rajapintaa yleensä suoraan itse solveluksille. Käyttöjärjestelmä ja sen ympäristö on se joka tarjoaa rajapinnat sovelluksille. Eli Kernel on vain käyttöjärjestelmän ydin joka hoitaa yhteensopivuuden laitteiston fyysisiin asioihin. Sen sijaan sovellukset tarvitsee paljon muitakin asioita kuin kernelin toimiakseen.
Jonka takia esimerkiksi Linux ohjelma ei toimi Androidissa, koska sen käyttöjärjestelmän ympäristö on sille täysin väärä ja puutteelinen. Android käyttää ihan omaa käyttöjärjestelmäympäristöä joka ei ole Linuxin kanssa täysin yhteensopiva. Se Linux kernel ei tee siitä Linux yhteensopivaa, vaan tarvitaan paljon muutakin.
LinuxIRCsauna9/9
Samat ohjelmat eivät toimi eri Windows versioidenkaan kanssa ja "tviikkaus" ei ole aidosti mahdollista näiden suljetun koodin johdosta. Media yleisesti sivuuttaa tämän asian Windowsin kohdalla mutta Androidin ollessa valon alla, kerrotaan yhteensopimattomuusongelmista "puhtaampien" linux-jakeluiden suhteen.
Google on itse muovannut linux-ulottuvuuden Androidissaan sellaiseksi kuin se on. Edelleenkin voidaan puhua samasta maailmasta. Google voi tarvittaessa "avata takaisinpäin" Androidiaan lähtökohtaista Linux-kerneliä kohti. Linux käyttöjärjestelmien kuten jakeluiden Ubuntu, Mint ja Fedora noste pitävät moisen option luonnollisesti relevanttina.
Työn alla ja tarjolla on myös "googleton android" elikäs CyanogenMod sekä "työpöytä Android" jakelu Android-X86 joka tarjoaa tulevassa kaikenlaisten Android-sovellusten käytön siis pöytäkoneessa.
Linux itsessään kernelinä voidaan muuten myös nähdä (asia on päivänselvä pitkän linjan unix-parroille) itsenäisenä käyttöjärjestelmänä aivan perinteisen ja yksinkertaisen määritelmän mukaan: kyseessä on järjestelmä joka saattaa laitteet, raudan valjastettua käytettäväksi.
Kerneli käsittelee laitteistoliitäntöjä, muisti-allokaation, prosessorin vuoronnuksen jne. Se ylläpitää näitä itsessään sekä myös lisäohjelmistojen puolesta.
Vain koska järjestelmä on _jatkettavissa_ ja muut ohjelmistot voivat tulla osaksi tuota järjestelmää, ei se lakkauta kerneliä olemasta kantakäyttöjärjstelmä.
Moni argumentoi sitten asian BIOS:iin, joka on käynnistyksessä. Mutta muistetaanpa esim. Amiga, jossa ei ollut BIOS:ia; 80-luvun moniajo, muistin allokaatio, laitteistoajureita ajava, graafisen käyttöliittymän omaava tietokone (Workbench voitiin käynnistää, ja ohjelmat sen kautta tai ilman). Hyvinkin nyky päälinjojen mukaisesti.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT