HS: Laajakaistayhteyksien miniminopeus pysyy yhdessä megassa vielä vuosia
Helsingin Sanomat uutisoi yleispalveluliittymien vähittäisnopeuden pysyvän yhdessä megassa todennäköisesti vielä vuosikymmenen loppuun. Nykyinen vähimmäisnopeus on ollut voimassa jo yli neljä vuotta.
Viestintäministeriön aikomuksena on ollut nostaa vähimmäisnopeutta tämän hallituskauden aikana, mutta asia on siirretty tulevaisuuteen.
Liittymänopeuden nosto ajankohtaistuu siinä vaiheessa, kun 4G-verkot kattavat suuren osan Suomesta, eli tämän vuosikymmenen loppupuolella.Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) HS.fi:ssa
Nopeiden langattomien 4G-verkkojen pitäisi tavoittaa lähes kaikki suomalaiset vuoteen 2019 mennessä. Nopeiden 4G-verkkojen rakentaminen puolestaan helpottuu vuoden 2017 alusta, kun 700 megahertsin taajuusalue saadaan käyttöön.
Yleispalveluliittymä edellyttää hyvää, toimintavarmaa ja tasaista laatua, mikä ei kaikissa mobiiliverkoissa aina toteudu yhtä hyvin kuin kiinteissä verkoissa. Liittymän nopeutta ei voi nostaa liian nopeasti tasolle, jolla sitä ei voida kaikissa olosuhteissa taata.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) HS.fi:ssa
Yhden megan liittymä maksaa tällä hetkellä keskimäärin 32 euroa ja kahdeksan megan liittymä 37 euroa. Kuntaliitto onkin moittinut yleispalveluliittymien hinnoittelua ja kertoo vähimmäisnopeuden jämähtämisen yhteen megaan syövän alueellista tasa-arvoa. Lisäksi yhdellä megalla ei liiton mukaan pääse kaikkiin keskeisiin kansalaisten tarvitsemiin palveluihin. HS:n mukaan yli puolet suomalaisista eivät ole tietoisia yleispalveluliittymästä, sillä operaattorit eivät ole juuri mainostaneet niitä.
Yleispalvelun vähimmäisnopeus voi nousta ratkaisevaan rooliin, jos operaattorit toteavat, että tietylle alueelle ei kannata investoidaKuntaliiton erityisasiantuntija Simo Tanner HS.fi:ssa
HS:n mukaan yleispalveluliittymien hinnat saattavat laskea ensi vuonna. Viestintäviraston aikomuksena on selvittää tarkemmin alueet, joilla on puutteita verkkoyhteyksien saatavuudessa.
37 KOMMENTTIA
qwerty831/37
Suomen piti olla yksi netinkäytön edellä kävijöistä. Taisi ollakin kärkipäässä jossain välissä. Ei olla enää. Taitaa kaikki naapurimaat jo nauraa meidän yhteyksille.
Vilperi132/37
Kyllä sen ehdottoman minimin pitäisi olla 5mbs. Eihän tuolla yhden megan netillä voi oikeastaan tehdä mitään muuta kuin perusselailua jos edes sitäkään.
raiku923/37
Varsinkin jos taloudessa on 3 tietokonetta...
Netinkäytöstä ei tule yhtään mitään.
jorgga4/37
Myös tämä 20 megainen (entinen 24 meganen, jota kait kukaan ei enää tarjoa) kyykkää kun iptv laitetaan päälle. Pilvipalveluita hankala kuvitella käyttävänsä megan upilla, kun yhden valokuvan siirtyminen kestää usean minuutin. Edes Helsingissä ei ole mahdollista saada kuitua kaikkialle. VDSL on myös kiven alla.
Vilperi135/37
Hei osaisitko sanoa minkälaisen vekottimen minun kannattaa hankkia tähän koneeseen. Käytössä on tällä hetkellä Soneralta tullut Thomson tg789vn. Kyseessä on siis valokuitu liittymä 50mbs ja teoreettinen max nopeus on se 100mbps(siis 50 mbs tällä hetkellä liittymässä). Pitääkö tähän hankkia reititin, modeemi vai mikä? Ja mitä eroa on adsl/vdsl/1/2 jne?
Lumikki6/37
Mikä vika yhden megan yhteydessä on?
Onhan se hieman hidas mutta jos ei tarvitse enempää. Miksi halutaan PAKOTTAA ihmiset nopeisiin yhteyksiin vain siksi että jotkut ihmiset haluaa nopeita yhteyksiä. Itselläni on 15€ 6Mbits yhteys enkä minä tarvitse nopeampaa. Hieman toimintavarmempana minulle riittäisi kyllä noin 2-4Mbits yhteys.
Ymmärrän kyllä että jotkut haluaa nopeita yhteyksi kun sillekin on tarpeita, mutta minä haluan HALVAN, en nopean.
dRD7/37
Kukaanhan ei pakota -- Saunalahdelta saa käsittääkseni edelleen kuukausilaskuun ilmaiseksi (vaikka eivät sitä juuri mainostakaan) 256kbps nettiyhteyden. Kysymys onkin yleispalveluliittymästä eli liittymästä, joka on pakko olla minimissään kaikkien kansalaisten saatavilla. Hitaampiakin SAA olla tarjolla, mutta vähintään tuota nopeutta on pakko olla kaikille tarjolla.
Tosiasia on, että jatkuvasti kasvava nettiyhteyksien nopeus on mahdollistanut palveluita -- ja tehnyt niistä arkipäivää isolle osalle väestöä -- joita ei olisi ollut mielekästä toteuttaa vielä vuosituhannen vaihteessa. Ihan lähtien vaikka ajatuksesta, että mailit luetaan pääosin selaimella, eikä enää ladata offline-lukumahdollisuutta varten erilliseen mailiclienttiin. Puhumattakaan pilvistorageista, IPTV:stä ja ihan Youtubesta. Kaikki niitä eivät halua, mutta Suomessa on säädetty yleispalveluvelvoite siksi, että kaikilla kansalaisilla niihin olisi -- edes rahalla -- mahdollisuus, halutessaan. 1Mbps ei vain enää IMHO oikein noihin riitä.
Vilperi138/37
Idea tässä onkin, että miniminopeus nousisi ja hinnat pysyisivät edelleen samana.
qwerty839/37
Kuten jo mainittua, niin nyt ei ole missään nimessä kysymys käyttäjien pakottamisella. Tässä on kyse _valtion_ pakottamisesta siihen, että kaikille voidaan tarjota nopeudella X yhteys jos hän niin haluaa.
Ei tätä kukaan kyseenalaistakaan. Varmaan monille riittäisi tuo.
Niin siis ne halvat yhteydet jäisi ns. optioksi. Ei kaikille tyrkytetä väkisin tyyliin satamegaista valokuitua.
LigHtX10/37
Niin no tuo nyt riippuu hyvinkin paljon siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Toki suotavaa olisi että miniminopeuden nosto ei vaikuttaisi kuluttajahintoihin, mutta pelkäänpä pahoin. Kaupungeissa, joissa infra on parempi, saa kyllä sekä hyvän että halvan liittymän samaan aikaan. Itselläni pääkaupunkiseudulla Saunalahden 50M liittymä ja maksaa sen 13,90 € kuussa.
mjk11/37
Suomessa on vielä paljon alueita joissa edes 3G ei toimi...tuo 1 mega on lähinnä vitsi.
7520G12/37
1M netillä voi katsella youtube videoita 480p tarkkuudella, lueskella uutisia joskin kuvien lataaminen vie muutaman sekuntin, tehdä verkkomaksuja ja pelata melkein mitä tahansa peliä netin kautta. Itse maksan 20e/kk kiinteästä 8/1M liittymästä ja toimii kuin rasvattu myös fullhd videoita ladatessa tai oikeastaan missä tahansa.
hiphei7913/37
täs meidän talos o jopa ilmanen 2megan yhteys... itsellä 350meganen 29.90€/kk joten eip tuo paha ole
mjk14/37
Tuolla pärjää mainiosti :p. itsellä firmanpuolesta valokaapeli ja toimii hienosti, tosin välillä vähän "jämähtää".
3rd_party15/37
"Lisäksi yhdellä megalla ei liiton mukaan pääse kaikkiin keskeisiin kansalaisten tarvitsemiin palveluihin."
Mitähän ovat keskeiset kansalaisten tarvitsemat palvelut, jotka eivät megan liittymällä pyöri? Jos nyt äkikseltään ajatellaan niitä palveluita, joita kansalaiset tarvitsevat ja jotka julkisen sektorin on järjestettävä, niin eipä tule mieleen yhtäkään joka ei megan liittymällä pyörisi.
Eri asia on sitten, mitä kansalaiset haluavat, ja mitä elinkeinoelämä haluaa, niin niiden kohdallahan asia on ihan toisenlainen. Mutta kyseenalaistan onko julkisen sektorin tehtävä rahoittaa näitä palveluita.
DeNiWar16/37
Sen ihmeen ko näkis että suomessa ei nostettaisi hintaa k.o tilanteessa ! :D
Miniminopeus nousee, samalla nostetaan hintaa ja ihmisten on pakko maksaa jos haluaa minkäänlaista nettiä. Vanhoille asiakkaille saatetaan antaa mahdollisuus samaan hintaan tai pitää entinen nopeus hintoineen.
... tai soitellaan vähänväliä kyllästymiseen asti että osta nyt tämä nopeampi eikä maksa kuin xx€ enemmän ja saat sitäjasitä vielä kaupanpäälle vaikket tarvitsisikaan.
Ja ainoa julkinen palvelu jota megan yhteydellä ei pystyisi käyttämään lienee tulossa oleva televisioverkon lopettaminen ja siirtyminen ainoastaan netti-tv jakeluun jota YLE suuressa viisaudessaan suunnittelee. Saadaanpahan taas maksaa lisää jos haluaa katsoa televisiotakaan tulevaisuudessa.
Raha-asiat, virastoasiat ja kaikki keskeiset peruspalvelut joihin tukirahoilla kituuttava tai pienituloinen välttämättä nettiä tarvitsee ja virastoista jopa vaaditaan, toimii moitteetta 256kbps yhteydelläkin.
johtaja5917/37
Jos nyt ensin saisi 3G verkon valtakunnalliseksi (ilman suunta-antennia), niin siitä olisi hyvä lähteä liikkeelle.
dRD18/37
Pelaako Yle Areena 1Mbps:llä? Se nyt noin äkkiseltään tulee mieleen yhteiskunnan toimittamana palveluna, joka toimii aika nihkeästi hitailla yhteyksillä.
qwerty8319/37
Tuohon voisi vielä lisätä sen, että mikäli kehitys jatkaa samaan malliin, niin netinkäytön kaistatarve tulee varmasti nousemaan. Jos kyseistä 1megan linjaa halutaan pitää vielä 2020, niin se tulee todennäköisesti olemaan hyvin riittämätön. Itse ainakin oletan, että esim. tiedonsiirron salaukset tulee kuormittamaan verkkoa tulevaisuudessa enemmän. Ei toki mitään verrattuna videotoistoihin yms. mutta silti en pitäisi lainkaan mahdottomana, että perus pankkiyhteydet yms. alkaisi olemaan alamitoitettuja 2020 vuonna. Puhumattakaan mistään multimediatoistosta. Itseasiassa muistaakseni verohallinnon tai jonkin muun virallisen laitoksen sivuilla oli jo kaavakkeiden täyttöpohjien täyttöön ohjeet varsin hyvälaatuisena videona. Nämä pitää jokaisen myös pysytä katsomaan tulevaisuudessa. Uskoisin että video-ohjeet tulee lisääntymään myös lukuisissa palveluissa tulevaisuudessa.
Kelataan ei niin valtavan kauas taakse ISDN-aikaan. Pärjäisikö sillä nykypäivänä kukaan? Väitän että sen varassa on täyttä tuskaa tehdä edes pankkiasioita.
Aika vaan menee nopeasti, mutta samalla myös tekniikka kehittyy nopeasti.
Lumikki20/37
Tuskin sille 1Mbits riittää käytännössä. Se on lähinnä valinnainen palvelu eli sitäkin voi käyttää Ylen ohjelmien katseluu, mutta yhtähyvin voi käyttää muitakin jakelukanavia.
Siis on eri asia mitä eri ihmiset haluaa käyttää, kuin se mitä oikeasti jokainen katsoo itselleen tärkeäksi palveluksi.
Kannattaa muistaa että meidän ihmisten tarpeet netin suhteen voi olla hyvinkin erillaisia. Se mikä itselle tuntuu tärkeältä voi olla ihan turha jollekin toiselle ihmiselle. Itse tunnen vielä ihmisiä joilla ei ole tietokonetta tai älykännykkää eli he eivät käytä nettiä lähes olenkaan.
Jotenkin tuntuu että nämä yhteiskunnan nopeus touhut on enemmän "ylpeyden" aihe kuin koko Suomen kansan tarvetta. On hieno että mahdollistetaan kaikille mitä he voivat tarvita, mutta se ei ole sama kuin että kaikki Suomessa haluaa nopeat yhteydet. Kaikki ylimääräinen maksaa aina enemmän, ihan kuten äly ominaisuudet TV:ssä nostaa TV:n hintaa. Tarvitsi niitä ominaisuuksia tai ei. Ihan samalla tavalla korkeampi nettinopeus heijastuu hintaan.
Se että teknologia kehittyy ja sen mukana mahdollisuudet on todella hienoa. Mutta kannattaa aina muistaa se ei tarḱoita että kaikki tarvitsee noita uuden teknologian mahdollisuuksia. Meillä kun niin erillaisia arvomaailmoja ja elintapoja, me emme ole samanlaisia. Monet uuden teknologian mahdollisuudet ovat kivoja, mutta tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä.
3rd_party21/37
Näyttäisi Areenan teknisen tuen mukaan toimivan. 2Mbps on suositus, mutta 1Mbps riittää.
Toisaalta Yle on muutenkin mielenkiintoinen tapaus. Ylen TV-kanavathan eivät tällä hetkellä näy ihan koko Suomessa, vaikka niiden kaiketi pitäisi tavoittaa kaikki Suomessa asuvat.
RekookeR22/37
Tuo 5 megaa / 29e kuukaudessa on aika turha, koska nykyäänkin saa jo 3Gnä 21 megaa 13e/kk.
1 megan kiinteä maksaa nyt tuon 29e / kk, joten nopeuden nousu ei paljoa auta kun liittymä on noin törkeen kallis.
dRD23/37
Pointtina tuossa yleispalveluliittymässä onkin olla se "edes tämä on olemassa" -liittymä paikkakunnille/paikkoihin, jossa yksinkertaisesti ei ole/eikä tule ikinä olemaankaan taloudellisesti kannattavaa rakentaa kilpailevaa laajakaistainfraa. Suomen väestön maantieteellistä jakaumaa kun katselee, sitä pintaa on aika paljon.
Jenkeissähän on sellaisia Suomen kokoisia alueita, jossa ainoa saatavilla oleva nettiyhteys on kuparilla toteutettu 56kbps modeemi.
Zeitsei24/37
Mitä on tapahtunut kehitykselle? 1995 -> 2005 yhteys nousi 56kbps modeemista vähintään 1mbps laajakaistaan maanlaajauisesti. Ja 2005 -> 2015 ei mitään edistystä hinnoissa tai nopeudessa.
dRD25/37
Taitaa olla se, että DSL:n tilalle/rinnalle tulleet teknologiat pelaavat (==ovat järkevästi toteutettavissa) lähinnä kasvukeskuksissa, eli kaapelimodeemit ja kuituyhteydet. DSL toimi puhelinverkon päällä, joka oli saatavilla aikoinaan joka niemeen ja notkoon, mutta kuitua ei ole järkevää vetää kuin tiiviisti asuttuihin keskittymiin ja kaapelitelevisioverkon suhteen pitkälti sama homma.
Maaseudun ja pienempien taajamien suhteen kiinteissä yhteyksissä homma pysähtyi DSL-yhteyksien saavutettua tietyn ylärajan (joka on taloudellisesti järkevä toteuttaa) ja siellä kehitys onkin ollut lähinnä mobiilipuolen verkoissa.
jartar26/37
Ei kaikki tarvitse sisävessaa tai saunaakaan ja putkista tuleva lämmin vesi on sellaista luksusta että sitä tarvitsee vaan "kaupunkilaiset". Saivarrella voi loputtomiin sillä mikään ei ole kaikkien kannalta tarpeellista.
Varmaa kuitenkin on, että megan yhteys ei riitä keskeisiin kansalaisten tarvitsemiin palveluihin. Yleisellä taholla asia on näin eikä se muuksi muutu vaikka joku mummo asuisi tunturilla ilman sähköjä.
Yle areena on selvä kun mietitään keskeisiä kansalaisten tarvitsemia palveluita. Viihde arvon vuoksi sinne voisi nostaa myös youtuben. Järjetöntä on ajatella, että parempilaatuisten videoiden katselu ei suomessa välttämättä onnistu edes rahalla.
Lumikki27/37
Huvittavaa lukea tämä.
Siis Youtube on minulla palomuurilla estettynä, että en edes vahingossakaan eksyisi kyseiseen palveluun. Yle Arenaa en ole koskaan tarvinut, kun harvoin tarvitsen edes koko Ylen lähetyksiä. Minulla kyllä näkyy ne, mutta satelliitin kautta.
Siinä olen samaa mieltä että se ei ole hyvä asia että jos haluaa katsella netin läpi mediaa paremmalla laadulla niin ei saa edes yhteyksiä siihen.
Kumma juttu että kun huomautetaan että kaikki ei olekkaan samaa mieltä niin sitten vedotaan "vähemmistön" saivarteluun. Jotenkin huvittaa että aina luullaan että se oma näkökanta on se enemmistö. Itse veikkaan että ne joilla ei ole nettiä on vähemmistö ja ne jotka tarvii yli 10Mbits yhteyden on myös vähemmistö.
daim0n28/37
Eihän 1Mbps paha ole, sehän on sama kun palveluntarjoajan mainostama 8MB/s ;P
Tryndamer29/37
Päivittäisivät edes mastoja, kun ei edes 3G:nä tule yhteyksiä, vaikka asuu niinkin etelässä kuin kanta-hämeessä niin ei saada tietyillä alueilla edes 3G yhteyttä. Pakko sitten maksaa 10mb netistä 50e/kk, kun ei mitään muuta saa, ja alkaa alle 10mb nopeus olla naurettava kun koneita taloudessa yli kolme. 1mb nettikin latautuu niin hitaasti ettei perus selailustakaan/ videoiden/ kuvien katselusta tule mitään.
Lumikki30/37
Kyllä perus netti surffailu onnistuu megan nopeudella ihan hyvin. Vaikka 2-4 megasella se sujuukin paljon mukavammin.
Ongelma on lähinnä se että nykyään netti sivut on niin huonosti suunniteltuja ja ihmiset ovat tottuneet että se sivu latautuu hetkessä. Kyllä noita netti sivuja surffailtiin 10 kertaa pienemmilläkin nopeuksilla ihan mukavasti, mutta silloin ne sivut oli aivan helvetisti paremmin optimoituja. Kuvien katselu on taas vähän sama kuin webin eli jos ne ihmiset vaivaituisi optimoimaan kuvia niin kyllä ne megasella tulisi ihan hyvin. Kyse on liiallisesta aktiivisen koodin käytöstä (java-script, flash, jne...) joka on jossain kolmannen osapuolen palveluissa ja kuvista jotka ei ole kunnolla optimoitu.
Hieman sama asia tietokone ohjelmissa eli kun on muistia, tehoa ja levytilaa niin aletaan tehdä huonosti optimoituja ohjelmia. Aikoinana käyttöjärjestelmä vei 10 kertaa vähemmän tilaa levyltä kuin nykyään.
Online median katseluun megan netti on ainakin minusta liian hidas. Alkaa media tökkimään nopeuden puutteiden takia.
jartar31/37
Kukaan ei ole mistään koskaan samaa mieltä.
Itse lähtisin siitä, että suomalaisilla pitäisi olla MAHDOLLISUUS saada netti, millä netin perustoimintojen käyttö onnistuisi. Siihen kuuluu mielestäni areena, ruutu ja katsomo sekä youtube. Tämä on täysin eri asia, että kaikilla pitäisi olla tällainen netti.
Pistän vielä paremmaksi. Käytän kännykällä nettiä 256 kbps liittymällä ja saan sillä kyllä tarvitsemani sivut auki silloin kun en ole kotona. Ihan hyvin on kuitenkin melkoista liioittelua megan liittymällä jos tarkoitus on katsoa vähänkin parempilaatuista videota.
dRD32/37
Alalla 16 vuotta työskennelleenä pakko tarttua tähän, vaikka onkin täysin off-topic:
Päinvastoin, vasta viimeisen 2-4 vuoden aikana verkkosivujen rendautumisnopeus on tullut kriittiseksi osaksi verkkosivujen suunnittelua. Sitä ennen sivut tehtiin miten tehtiin ja tyypillisesti esim. kaikki sivun kuvat piti odottaa latautuneeksi, ennenkuin sivusta näkyi yhtään mitään.
Nyt, juurikin kiitos niiden ulkopuolelta ladattavien, jatkuvasti kehittyvien JavaScript-kirjastojen, kaikki modernit sivustot suunnitellaan niin, että sisältöä pystyy lukemaan alle 2 sekunnissa sivun latautumisen aloittamisesta. Tuohon on päästy juurikin JS:n kautta ns. lazyloadeja käyttämällä, yhteisiä, samoista osoitteista ladattavia kirjastoja käyttämällä (cachettuvat selaimeen valmiiksi, kun kaikki käyttävät samoja) ja Flashista ollaan pikkuhiljaa pääsemässä kokonaan eroon.
Samalla myös sivut alkavat muokkautumaan responsiivisiksi, eli sama sivu, kaikkine toimintoineen, on käytettävissä, oli päätelaite mikä tahansa. Takana ovat ne ajat, jolloin riitti, että testasi sivuston 800x600, 1024x768 ja 1280x1024 resoilla -- nyt, kiitos fiksun suunnittelun, tuota testausta ei enää edes tarvitse tehdä, kun saitit suunnitellaan rakenteellisesti järkevästi.
Keskiverto uutissivusto vuodelta 2004 on niin hirveää kuraa teknisesti, semanttisesti ja rakenteellisesti, että melkein huonoinkin vähänkään nykypäivän isompi uutissivusto on paremmin toteutettu ja rendautuu nopeammin.
Toki, sivujen megatavuissa mitattava koko on näennäisesti kasvanut, mutta
a) valtaosa skripteistä on kaikilla samoja ja niitä ei tarvitse oikeasti ladata
b) kuvat ladataan lähes järkiään lazyloadilla, eli kuvien rendautumista ei tarvitse odotella, ennenkuin sivu on jo luettavissa
Nyt ollaan myös astumassa vielä fiksumpaan tekniseen suunnitteluun, kun sivustoilta katoaa kokonaan backend-koodi -- PHP, J2EE, ColdFusion, Rudy, jne siirtyvät taka-alalle ja saiteista alkaa tulemaan vain yksi näkymä taustalla olevaan APIin. Tyypillisesti "seuraavan sukupolven" saitti on Angularilla tai vastaavalla toteutettu ratkaisu, jossa selain tekee kaiken logiikan ja esim. hakee uutiset API:sta ja rendaa ne selaimessa näkyvään esityslogiikkaan. Tällöin samaa taustalogiikkaa käytetään sellaisenaan niin sivuilla, mobiilisovelluksissa kuin vaikkapa julkisissa ohjelmointirajapinnoissa. Tuohon ei ole Suomessa vielä siirtynyt kukaan, mutta esim. Twitter ja Facebook toimivat käytännössä jo noin.
Lumikki33/37
Ja minä taas tartun tähän.
Se että sivu piti latautua kokonaan aiheutti juuri se että ne sivut oli suunniteltu kevyiksi ja hyvin. Siis siinä on dataa vähemmän kuin nykyisissä sivuissa. Joten tuo että ne "kuvat ja muut" latautuu myöhemmin ei tee siitä sivusta oikeastaan nopeampaa, vaan datan kokonaismäärä ratkaisee asian. Siinä olen samaa mieltä että alkuaikoina monet sivut olivat myös huonosti tehtyjä, mutta ei ne uudet web-tekniikat ole sivuja parantaneet. Kyllä se hyvä web-sivu on teknisesti, suunnitelmallisesti, ulkoasultaan ja toimivuudeltaan tekijästä kiinni ja on aina ollut.
Tarkoitukseni on sanoa se että sivun nopeus lasketaan osittain latautuneesta sivusta ei tee siitä nopeampaa, vaan siitä hetkestä kun kaikki asiat ovat latautuneet. Joten tuollainen näennäinen uuden tekniikkojen korostaminen ei ole välttämättä tae paremmuudesta.
Siis jätin eriävän mielipiteen sinun mielipiteeseen web-sivujen suunnittelusta.
Uskon että monet ovat huomanneetkun joskus web-sivu ei tahdo joskus millään latautua loppuun. Tämä on tyypillistä kun osa asioista sijaitsee kolmannen osapuolen palveluissa.
Itse ratkaisin ongelman vain blokkaamalla turhat asiat pois. Koska niitä ne jälkikäteen ladattavat yleensä on. Turhaa roskaa.
jartar34/37
Ei tarvi käyttää mitään muuta kuin hieman järkeä niin ilman mitään muisteluakin tietää, että nettisivujen suunnittelu on yleisesti ottane parantunut merkittävästi viime vuosina. Kiitos mobiililaitteiden. Tabletit ja älykännyt ovat todellakin muuttaneet maailmaa.
dRD35/37
Ja kiitos myös Googlen -> saitit saavat nykyisin rangaistuksen kehnompana sijoittumisena hakutuloksissa, jos saitti ei aukea ripeästi.
user@org (vahvistamaton)36/37
Muutaman vuoden aikana joitain mokia on korjattu, tosin kokemukseen vaikuttaa myös se että asiakas päässä on tehot kasvaneet. teho tarve edelleen suuri. Se että jossain joku korjannut, niin toisaalla taasen lisätty tauhkaa ympärinettiä, + ne sosiaalisen median "vakiot", jota ei voi pitää keventäjänä.
No silloin ollut pielessä jotain peruslaatuista.
Tänä päivänä kuvien lisäksi tuntuu olevan entistä enemmän sälää jota valuu pikku hiljaa ja sivua saada kuosiin ennenkuin kaikki.
Ei tavatonta että yksittäinen web sivun sisältö saattaa vaatia lataamista usealta palvelimelta, joista lukuisat saattavat olla täysin vieraita. johin sivun tekijällä ei kontrollia, ja ilmeisesti ei hajua, koska eipä paljo asiasta sivuilla hiiskus esim reksiteriselosteessa.
Eikä aina edes vahdi sitä että sivut toimisi ilman niiden sallimista tai tukea.
Lisäksi osa niistä voi aiheuttaa verkkoliikennettä (jo prosessorikuormaa) jatkuvasti, vaikka sivu olisi jo kokonaan ladattu.
No testa kannattaa edelleen.
Jossain välissä tuli muotiin tehdä jäykkiä sivuja, johtu kai siitä että touhuun tuli tekijöitä "paperi" puolelta. Sitä tietenkin edelleen.
Nykyäänkin tuntuu että testamiinen jäänyt vähän siihen, omassa ympäristössä toimii.
No on ns www sivujen ajatuskin ja käyttökohteet laajentuneet.
user@org (vahvistamaton)37/37
Jos sivulla tekstin lisäksi muuta sisältöä, esim kuvia ja kaikki sisältö pitää ladata ensin kokonaan, niin kyllä se on tekijän päänaukomista lataajalle. tai sitten välinpitämättömyyttä.
Selaimellakkin on osansa, ja voi vaatia kokosivun lataamista. eli sekin pitää huomioida
Kokonaisuus ratkaisee. toki pieni tavumäärä plussaa, jos sisälöstä ei tarvi tenkiä.
Tärkeää on että eräitä avain asioita saadaan nopeasti, sen jälkeen se varsinainen ydinasia (Tarvittaessa alkaa näyttää sitä mukaan kun tulee), sitten vähän tapauksen mukaan muut. Käyttäjälle myös mahdollisuus keskyttää lataus.
Osa sivuista ei lopeta koskaan.
Se kauanako menee että asiakas saa sen mitä hakee, Ladattavan tavumääräinen koko on vain yksi juttu.
Laajakaista yhtetyksillä ja tehokkailla koneilla kaikki mokatkaan ei tunnu.
Mutta jos tehokas konekkin puuttuu, niin se miten sivu toteutettu voi ratkaista paljon enemmän kuin yhteys, jos yhteyskin heikko niin...
Jos Youtube toimisi sillä periaatteella että koko sisältö pitää lada kokonaan, ennen kuin näytetää edes sivun otsikkoa, niin ei hyvä, vaikka kokonais datamäärä olisi vähän pienempi.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT