Kuinka paljon hittibiisillä tienaa Suomessa? Anssi Kela kertoo
Viime vuoden lopulla Anssi Kela yllätti monet paljastamalla kuinka paljon suomalainen artisti voi tienata Spotify-kuuntelun kautta hittibiisin avulla. Nyt Kela on avannut tilinauhansa loputkin tiedot ja kertoo paljonko Levoton tyttö -kappale toi rahaa hänelle viime vuoden aikana.
Kappaleen noin 1,3 miljoonaa Spotify-soittoa tuotti Kelalle yhteensä 4400 euroa. Reilu 3000 euroa tuli levy-yhtiön maksamina rojalteina ja noin 1300 euroa tuli Teoston tilittäminä tekijänoikeuskorvauksina. Kuuntelukertaa kohden Kela tienaa Spotifysta noin 0,0035 euroa, mikä on hänen mukaansa enemmän kuin useimmilla muill artisteilla, koska hän on kappaleensa ainoa tekijä ja lisäksi hänen artistisopimuksessa on tavallista korkeampi rojaltiprosentti.
Suoratoisto tuotti Kelalle enemmän kuin perinteisempi digimyynti, eli lataukset iTunes Storesta ja muista verkkokaupoista. Yhteensä 2 042 latauksesta kertyi Kelalle 931 euroa.
Kelan julkaisemat tiedot osoittavat, että leivän artistin pöytään tuo edelleen radiosoitto. Kaupallisilla kanavilla Levotonta tyttöä soitettiin 5 530 kertaa ja YLEn kanavilla 659 kertaa. Radiosoittojen tilitykset ohjataan Teoston ja Gramexin kautta tekijöille ja esittäjille. Koska Kela tekee ja esittää kappaleet itse, hän sai tilitykset molemmista lähteistä. Teosto maksoi soitoista 37 769 euroa ja Gramex 20 944 euroa (yhteensä 58 713 euroa). Levoton tyttö -kappaleen TV-esityksistä Teosto maksoi 8 071 euroa. Ulkomaiden radio- ja TV-soitot tuottivat 2 893 euroa.
Levotonta tyttöä esitettiin myös Anssi Kelan kaikilla viime vuoden keikoilla. Kappaleen keikkasoitot tuottivat yhteensä 686 euroa. Kela ei kerro kirjoituksessaan täsmennä miten kappalekohtaiseen tuottoon on päästy. Luku on ilmeisesti Teostolta saadut korvaukset, eli siihen ei ole otettu huomioon keikkajärjestäjien Kelalle suoraan maksamia palkkioita, joita on tietysti vaikea arvottaa koska keikoilla soitetaan muitakin kappaleita.
Kaiken kaikkiaan Levoton tyttö -kappaleesta tuli rahaa Kelalle 75 694 euroa, josta tulee tietysti vähentää esimerkiksi verot. Kirjoituksen perusteella lukemaan ei kuitenkaan kuuluisi Anssi Kela -nimisen albumin myyntiä. Kirjoituksen lopussa Kela huomauttaa, että hiteillä rahoitetaan myös vähemmän suosittujen kappaleiden teko. Musiikin tekeminen on tietysti myös aikaa vievä prosessi, joten vuosituloa laskettaessa tulee ottaa huomioon koko prosessin kesto (ei vain levyn julkaisuvuotta).
Kelan kirjoitus opettaa paljon, muun muassa sen että digitaalisia jakelukanavia pitkin omalle työlleen ei saa juuri minkäänlaista palkkaa. Tämä on kuitenkin alue, jota kehitetään eteenpäin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Teoston ja YouTuben vime vuoden lopulla solmima lisensointisopimus.
Päivitys. Keikkatilitystä koskeva kappale muutettu.
17 KOMMENTTIA
jhakkarainen1/17
Kela ja muut artistit jaksavat vinkua siitä, miten Spotifysta tai muista digipalveluista ei tienaa rahaa, mutta jättävät kuitenkin usein viestinnästään pois sen, että niin Spotifyssa kuin muissakin kuluttajille suunnatuissa digipalveluissa on kyse yksittäisistä kuuntelijoista.
Totta kai radiosoitolla tienaa enemmän, koska kun radioasema soittaa kappaleen, sillä on potentiaalisesti kymmeniätuhansia kuulijoita kerralla. Kun yksittäinen Spotifyn käyttäjä kuuntelee kappaleen, sen kuulee vain se yksittäinen henkilö. Ei siitä voi olettaakaan saavansa mitään kummallista korvausta. Tarvitaan kymmeniätuhansia kuuntelijoita tai kuuntelukertoja, että ollaan tasoissa edes yhden radiosoittokerran korvauksen kanssa. Spotifyn korvaus on varmasti suhteessa siihen, mitä radiosoitoista artisteille korvataan.
Digiaika on varmasti haastava viihdeartisteille, koska kilpailu on päivä päivältä kovempaa ja kerrankin kuluttajalla on mahdollisuus valita, mitä kuuntelee eikä ole nykyään sidottu kokonaisiin albumeihin, joissa ei monesti ole kuin yksi tai kaksi kuuntelemisen arvoista biisiä. Siihen nähden Spotifyn kaltaiset palvelut ovat kullanarvoisia. Siitäkään huolimatta en hyväksy, että kuluttajana joudun maksamaan ylimääräistä eri tallennusvälineiden hinnoissa vain siksi, että muuten etenkin kotimaisen artistin leipä on laiha.
Lumikki2/17
Minusta on vaikea ottaa kantaa asiaan koska musiikilla tekee pientä jatkuvaa tuloa vuosia. Tavallinen duunari saa sen palkan siitä kuukaudesta ja se on siinä. Uskoisin että miten tahansa "palkkaa" saa niin työtä sen eteen tarvii tehdä, ei sitä rahaa vaan olemalla tienaa.
Joo, hyvitysmaksu on tosiaan hieman kyseenalainen asia nykyään. Se riippuu kovin kenen näkökulmasta asiaa katsoo. Mutta monia hyvitysmaksun alaisia asioita käytetään paljon muuhunkin kuin tekijäoikeus materiaalin käyttöön.
matti___3/17
Yhden kappaleen toisto Spotifysta tuottaa siis 0.0035e. Jos oletetaan että levyllä on noin 10 kappaletta, se tekee 0.035e per yksi levyn kuuntelu.
Ja se perinteinen monessa paikassa käytetty arvio cd-levyjen myynnistä on että artisti saa myydystä levystä noin yhden euron (varmasti tässäkin suurta hajontaa, mutta suurusluokka lienee oikea).
Tästä saadaan siis 1/0.035 = 28.6. Eli Jos Spotifysta kuuntelee koko levyn 30 kertaa ollaan korvauksissa samassa suuruusluokassa yhden myydyn cd-levyn kanssa.
Ei Spotify korvaukset tuon mukaan mielestäni mitenkään mahdottoman huonot ole verrattuna levymyyntiin. Helposti sitä hyvää cd-levyä kuuntelee enemmän kuin 30 kertaa elämänsä aikana. Suosikkileyillä varmaan 100 kertaa menee rikki.
klanh4/17
(58713/6189)/(4400/1,3)=0,002802 eli 2802 kuuntelijaa per radiosoitto niin spotify maksaa saman kuin radio. Sitä en osaa sanoa onko tuo paljon vai vähän keskivertona, mutta per kuuntelija kyllä spotifyn maksut ovat aivan eri suuruusluokkaa kuin radion.
wipe20005/17
Tosi hienoa, että Anssi kertoo tuostakin puolesta musiikkibisnestä noin suoraan ja paljastaa yleensä niin kovin salattuja lukuja.
Tuossa artikkelissa ei taidettu mitenkään arvioida, kuinka paljon koko tuon biisin sisältämää fyysistä albumia on myyty ja miten
paljon siitä on saatu tuloja - tuollainen hittisinkkuhan tietysti vaikuttaa myös albumin myyntimääriin. Fyysisten CD-sinkkujen myynti taitaa olla käytännössä nolla, mutta albumeissa kai sentään vielä liikkuu rahaa?
Ja merkittävä pointti on tosiaan aiempi toteamus, että samasta biisitä tulee ihan merkittäviä määriä rahaa vielä seuraavien (kymmenien) vuosien ajan - tietysti paljon pienempia summia kuin huippuvuotena, mutta toisaalta raha tullee juuri sieltä, mistä sitä parhaiten kertyy eli radiosoitosta.
Eli kokonaisuuten biisi tuottanee Kelalle n. 100 000 euroa - insinöörin parin vuoden ja kaupan kassan kolmen-neljän vuoden palkka. Lisäksi tietysti muusta tuotannosta ja ehkä julkisuuden myötä tulevat rahat. Vahvistaa aika hyvin käsitystä, että Suomessa vain (myyntimäärissä) ihan huippuartistit voivat elää pelkällä musiikilla, parhaat jopa kohtuullisen hyvin, mutta muille musiikin teko on enemmän harrastus oikeiden töiden ohessa. Onko se sitten oikein vai väärin, onkin hankalampi pohdittava...
RekookeR6/17
Postityöntekijänä mulla menee 9 vuotta saada tuo summa, josta tietysti kaikki menee samantien kuluihin.
Pitäisi kait siirtyä kaupan kassalle tai alkaa muusikoksi...
Sefriol7/17
Muusikkona tavallaan lottoat. Hyväkin biisi tai levy ei välttämättä kerrytä tarpeeksi rahaa. Kela taas saa suhteellisen hyvät sopimukset jo suosittuna artistina.
Suurin osa tekee musiikkia vain sen vuoksi, että se on unelma. Ei se, että siitä kerryttäisi huimasti tuohta.
himpo8/17
Voisiko joku vielä kertoa että onko se levy-yhtiön artistille suorittama työ todellakin hintansa väärtti?
Kun näyttää että vievät yli puolet??
Olisi hauska kuulla jonkun tuntemattoman lupauksen sopimukseensa saama rojalttiprosentti, on kai se kuitenkin yli yksi???
puheenjohtaja9/17
Minua häiritsee eniten tässä keskustelussa spotifyn vertailu radiosoittoon. Näissä on perustavaa laatua olevana erona se että spotify laskee tarkasti jokaisen kuunnellun biisin kun taas radiosoitosta saatavat korvaukset perustuvat siihen mahdollisuuteen että tietty joukko on kuullut kappaleen vaikka eivät todellisuudessa olisikaan kuunnelleet koko radiota juuri soittohetkellä.
Siinä mielessä on Spotify on mielekkäämpi tapa jakaa artisteille/muusikoille rahaa että se perustuu todelliseen käyttöön ja lisäksi se ei suoraan suosi ketään artistia toisin kuin radio jossa joku on puolestasi laatinut soittolistan johon nyt vaikka tämä Anssi Kelan biisi päätyy ja sitten sitä samaa listaa soitetaan randomisti viikkotolkulla.
Tottakai tällä tavalla saadaan aikaan muutamalle artistille kohtuulliset tulot, mutta moni listojen ulkopuolella olija ei saa yhtään mitään kun Spotifyn kautta myös näiden artistien/muusikoiden kuuntelu hyödyttää artistia vaikka sitten pienemmässä määrin, mutta kuitenkin edes sen verran kun taas Teoston ja Gramexin rahanjako-koneistossa eivät saa sitäkään vähää.
Lumikki10/17
Ehkä näin mutta jos ajatellaan työn määrään nähden saatua rahaan niin hyvä biisi on erittäin tuottoisa. Se mitä normaali biisistä sitten saa on eri asia. Mutta jos ajattelee että tekisit vaikka 5 hittibiisiä. Niin verrattuna matalapalkkaisen duunariin niin se voi vastata yli 20 vuoden työmäärää.
Tarkoitukseni on sanoa että vaikka tuotto on pieni niin loppujen lopuksi tehtyyn työmäärään nähden se on aika hyvä.
user_org (vahvistamaton)11/17
Tuo euro kuullostaa vähältä, sillä jo yhdestä sähköisesti myydystä kappaleesta uutisessa kerrottiin saadun reilu 45 senttiä.
Eli yli sata Spotify kuuntelukertaa vastaisi yhtä myytyä digitaalista kopiota.
Pikaisesti vaikuttaa huonolta kaupalta, kuinka moni kuuntelee sata kertaa saman biisin ja missä ajassa.
Vertailussa kannattaa muistaa että kuinka moni Spotify kuunteliä ostaisi omaa kopiota, eli se suoraan lisä tuloa, osa tosi faneista taasen ostaa siitä huolimatta oman kopion.
Muistettava myös että yhden digitaalisen suojaamattoman kopion myydessä, itseasiassa myykin oikeuden useampaan kopioon.
user_org (vahvistamaton)12/17
Aijemmin niille tunkua ja taitaa olla edelleenkin, eli ilmeisesti.
Mistä ja miten laskemalla ?
Tuntemattomia lupaavia artisteja on kai riittämiin, joista osa valmis maksamaan.
Lumikki13/17
Näkee kommentista hyvin että joku on TO-järjestön edustaja. Tarkoitan sanavalintoja, on myös unohdettu kokonaan hyvitysmaksun olemassaolo.
Kuuntelukerta on eri asia kuin myyty tuote.
CD on kallis koska sitä voi yksi/muutama ihminen kuunnella useita kertoja. Radiolähetys on kallis koska kappale lähetetään montakertaa ja suurelle määrälle ihmisiä. Spotify on halpa koska kyse on yhdestä kuuntelukerrasta yhdelle ihmiselle. Näiden keskinäinen vertailu on erittäin vaikeaa, jos ei tiedetä kuluttajan kuuntelutottumuksia. Esimerkiksi kuinka usein yksi ihminen kuuntelee tai kuulee saman kappaleen?
olegbelov14/17
Koska Kela on muka hittibiisin tehnyt? Nummela ja 1972 taisivat olla ne viimeisimmät. Pitää tehdä musiikkia, eikä kikkareista taidekakkaa ruusuista, rakkaudesta ja hyvästä olosta, niin sitten ansaitsee rahaa.
coocie9815/17
Suojaamaton musiikkitiedosto ei oikeuta automaattisesti kopioiden ottamista. Digitaalisessa kaupassa TOSit pätevät, eli jos jossain lukee, ettei kappaleesta saa ottaa varmuuskopiota lähipiirille niin hyvitysmaksu ei kata kopiota. Tämä on aika merkittävä ero CD:hen verrattaessa.
Lumikki16/17
Laki ylittää aina sopimuksen eli kuluttajan lain mukaisia oikeuksia ei saa estää sopimuksella. Sopimus ei saa siis rikkoa lakia, muuten se on LAITON sopimus. Tekijäoikeuslain mukaan kuluttajalla on OIKEUS kopioida omaan käyttöön tekijäoikeuden alaista materiaalia jos sitä ei ole suojattu vahvalla teknisellä toimenpiteellä. Piste. Käytännössä siis kuluttaja saa kopioida omaan käyttöön suojaamatonta tekijäoikeuden alaista materiaali niin paljon kuin huvittaa. Laki ei siis tee eroa suojaamattoman digitaalisen kappaleen ja CD:n välillä.
Giis17/17
Mietin ihan samaa, ja noista jo kohtuu vanhoista hittikappaleistakin voidaan olla montaa mieltä. Jotkut samaistuivat sanoihin, mutta muutenhan ne ovat täyttä kuraa, eikä niitä enää pahemmin radioissakaan soitella.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT