Väärennettyjä selainpäivityksiä kauppaava haittaohjelma Suomen yleisin

Tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut marraskuun 2023 haittaohjelmakatsauksensa.

Tällä kertaa CPR nostaa esille uuden AsyncRAT-kampanjan, jossa haittaohjelmaa levitettiin huomaamatta haitallisten HTML-tiedostojen avulla. Maailman osalta se on kuudentena, mutta Suomen listalle kyseinen haittaohjelma ei marraskuussa yltänyt.

Check Point Research kertoo, että AsyncRAT on etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen (RAT), joka kykenee valvomaan ja ohjaamaan tietokonejärjestelmiä huomaamattomasti etänä.

Haittaohjelma käyttää piiloutumiseen ja prosessi-injektioiden toteuttamiseen useita eri tiedostomuotoja, kuten PowerShell ja BAT.

Kampanjassa vastaanottajille lähetettiin sähköpostiviestiä, joka sisälsi linkin.

Kun linkkiä napsautettiin, se käynnisti haitallisen HTML-tiedoston lataamisen ja tapahtumasarjan, jonka ansiosta haittaohjelma pystyi naamioitumaan luotettavaksi sovellukseksi ja välttämään havaitsemisen.

Suomessa marraskuun ykkönen oli Fakeupdates. Maailmalla se oli toisena.

Suomen listalla haittaohjelma nousi ykköseksi lokakuun kolmannelta sijaltaan. Syyskuussa se oli puolestaan sijalla seitsemän. Sen esiintyvyys on kasvanut Suomessa viime kuukausina tasaisesti.

JavaScriptillä kirjoitetun Fakeupdates-haittaohjelman jakelujärjestelmä hyödyntää vaarantuneita verkkosivustoja ja huijaa käyttäjiä suorittamaan väärennettyjä selainpäivityksiä. FakeUpdates on ollut syynä myös monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen.

"Marraskuun kyberuhat osoittavat, kuinka kyberrikolliset käyttävät näennäisen harmittomia menetelmiä verkkoihin tunkeutuakseen. AsyncRAT-kampanjan nousu ja FakeUpdatesin paluu kertovat suuntauksesta, jossa hyökkääjät ohittavat perinteiset suojaukset petollisen yksinkertaisin menetelmin. Tämä korostaa organisaatioiden tarvetta ottaa käyttöön kerroksellinen tietoturvastrategia, joka ei perustu vain tunnettujen uhkien havaitsemiseen, vaan jolla on myös kyky tunnistaa, estää ja reagoida uusiin hyökkäysvektoreihin ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa", sanoo VP Research Maya Horowitz Check Point Softwarelta.

Nousua Suomen listalla on tehnyt myös Remcos, joka on AsyncRATin tavoin etäkäyttötroijalainen. Remcos on nyt toisena, kun parin edellisen kuun aikana se on ollut sijalla yhdeksän. Maailman osalta Remcos on kolmantena.

Suomen listalla esiintyy myös uusia nimiä. Kolmantena on nyt kiristystarkoituksessa käytettävä Snatch ja neljäntenä Facebook-tilejä varastava Ducktail.

Maailmanlaajuisesti useimmin hyökkäysten kohteena oleva toimiala oli koulutus- ja tutkimusala. Sitä seurasivat viestintäala sekä valtionhallinto/puolustusvoimat. Euroopan laajuisesti kärkisijalla olivat valtionhallinto/puolustusvoimat, terveydenhuolto ja koulutus/tutkimus. Pohjoismaissa hyökkäysten kohteena oli useimmin pankki- ja rahoitusala, jota seurasivat IT-palveluntarjoajat (ISP/MSP) sekä valtionhallinto/puolustusvoimat.

Suomen yleisimmät haittaohjelmat marraskuussa 2023

1. Fakeupdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. Fakeupdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen. Esiintyvyys 2,14 %.
2. Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,28 %.
3. Snatch – RaaS-ryhmä (ransomware as a service) ja haittaohjelma, joka toimii kaksinkertaisella kiristysmallilla, jossa se sekä varastaa että salaa uhrin tietoja kiristystarkoituksessa. Snatch on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Esiintyvyys 1,28 %.
4. Ducktail – PHP-kielellä kirjoitettu Windows-haittaohjelma, jota käytetään varastamaan Facebook-tilejä, selaimen tietoja ja kryptovaluuttalompakoita. Tietovaras ilmestyi uhkamaisemaan vuoden 2021 lopulla. Esiintyvyys 0,85 %.
5. Viking – Itsestään monistuva haittaohjelma, joka käyttää tietokoneverkkoa lähettääkseen kopioita itsestään muihin solmupisteisiin, ja se voi tehdä sen ilman käyttäjän suostumusta tai tietoa. Esiintyvyys 0,43 %.
6. Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 0,43 %.
7. Pandora – Mirai-troijalaisen muokattu versio, jonka tavoitteena on IoT-laitteiden tietoturvan vaarantaminen bottiverkon luomiseksi. Suunniteltu erityisesti hyödyntämään Android-käyttöjärjestelmällä toimivia TV-laitteita. Tartunta tapahtuu tyypillisesti piraattielokuvien ja -TV-sovellusten tai vilpillisten laiteohjelmistopäivitysten kautta. Esiintyvyys 0,43 %.
8. Barys – Troijalainen lataaja, jonka operaattorit voivat huomaamattomasti ladata tiedostoja. Sen ominaisuuksiin kuuluu Dropbox-pilvitallennuspalvelun integrointi. Sitä levitetään roskapostikampanjoiden kautta tai niputtamalla se yhteen epäilyttävillä verkkosivustoilla julkaistujen ilmaisten ohjelmien asentajien kanssa. Esiintyvyys 0,43 %.
9. CeeInject – Tämä niin sanottu wrapper-ohjelma auttaa haittaohjelmia välttämään tunnistamisen ja analyysin. Haitalliset tiedostot on tyypillisesti salattu ja pakattu wrapper-ohjelmien sisään, jotka sitten avaavat salauksen ja suorittavat kyseiset tiedostot. Esiintyvyys 0,43 %.
10. Coinloader – Suunniteltu soluttautumaan tietokonejärjestelmiin ja lataamaan lisähyötykuormia, jotka liittyvät usein kryptovaluutan louhintaan tai muuhun kyberrikollisuuteen. Haittaohjelma leviää tyypillisesti haitallisten sähköpostiliitteiden, exploit-pakettien tai vaarantuneiden verkkosivustojen kautta. Esiintyvyys 0,43 %.

• troijalainen
• RAT
• Fakeupdates
• haittaohjelma
• Check Point