OpenAI suunnittelee omaa selainta - kaappasi jo Chromen kehittäjiä
Suuret selainsodat raivosivat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Tuolloin selainmaailman ykköspaikasta kisattiin verisesti ja rumiakaan temppuja ei kaihdettu, kun teknologiayritykset koettivat kammeta itselleen netin portinvartijan valtaa.
Ensimmäinen alan kuningas oli Netscape Navigator, joka tavallaan oli se yksittäinen iso tekijä, joka toi netin koteihin ja teki web-sivujen selailusta kaiken kansan huvia.
Netscapen kampesi vallasta vuosituhannen taitteessa Microsoftin Internet Explorer, osittain hyvin kyseenalaisin keinoin, joita puitiin oikeudessa vielä vuosia muutoksen jälkeen. Toki, aivan turhasta IE:n suosiokaan ei tullut, sillä se oli aikalaisten muistelujen mukaan merkittävästi Netscapea nopeampi selain - asia, jonka merkitys korostui hitaan netin ja vielä hitaampien tietokoneiden aikakaudella.
Mutta vaikka Netscapen kohtalo oli julma, sen kuolleista herännyt haamu otti ja jyräsi IE:n, kun Netscapen tuhkasta syntyi avoimen lähdekoodin Firefox. Kuten IE aiemmin, myös Firefox kampitti markkinaykkösen pitkälti samoilla tempuilla: Firefox oli nopeampi ja kevyempi kuin IE - ja lisäksi Firefox uudisti selainten käyttöliittymää, tuomalla käyttöön mm. selainten välilehdet. Tosin on huomattavaa, että Firefox ei noussut koskaan koko maailman ykkösselaimeksi, mutta Euroopassa se nousi ykköseksi - hetkeksi.
Viimeinen luku tarinassa kääntyi vuonna 2008, kun mainosjätti Google julkaisi oman selaimensa, Chromen.
Chromen julkaisun jälkeen selainten markkinaosuus on vuosi vuodelta valunut yhä täydellisemmin Googlen taskuun, eikä mikään toinen yhtiö ole enää pystynyt nousemaan haastamaan Chromea. Itse asiassa Chromen markkinaosuus on vain kasvanut - ja esimerkiksi Firefoxin markkinaosuus on painunut maasta riippuen noin viiden prosentin tasolle.
Kontrolloimalla selainmarkkinaa, on Google samalla sementoinut oman hakukoneensa ja koko mainoskoneistonsa kiinteäksi osaksi netin rakennetta. Kuusitoista vuotta on valtavan pitkä aika netin historiassa, mutta on näyttänyt pitkään, että Chromea ei yksinkertaisesti voi enää hastaa mitenkään.
Mutta nyt näyttää siltä, että olemme astumassa uuden selainsodan aikakauteen.
Ensinnäkin Googlen mainoskoneiston ja Chromen välinen epäpyhä liitto on herättänyt Yhdysvaltain viranomaisten kiinnostusta, Googlen kannalta huonolla tavalla. Yhtiön on todettu rikkovan määräävää markkina-asemaansa hakukonemaailmassa ja yksi tärkeä kulma tätä kokonaisuutta on ollut juurikin Chrome.
Vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltain oikeusministeriö haluaa irrottaa Chromen omaksi yhtiökseen, irti Googlesta. Jos näin käy, Chrome joutuisi ensimmäistä kertaa puolustamaan markkina-asemaansa ilman Googlen valtavaa koneistoa.
Mutta Chromen taivaalle on nousemassa myös uusi, hyvin yllättävä tumma pilvi.
Tekoäly-yhtiö OpenAI:n ChatGPT-tekoälystä on tullut yksi maailman suosituimmista palveluista, alle kahdessa vuodessa. Ja nyt tietojen mukaan OpenAI olisi kehittämässä täysin omaa selainta (maksumuuri).
Oma selain kuulostaa hieman erikoiselta idealta yhtiölle, joka kehittää tekoälymalleja. Mutta OpenAI tuntuu ymmärtävän sen vallan, mikä selaimella on koko netin käyttöön: Google kisaa OpenAI:n kanssa myös tekoälyn saralla, joten Google voi koska tahansa suositella omaa tekoälyään ChatGPT:n sijaan - oman selaimensa kautta, jota "kaikki" käyttävät.
OpenAI siis lienee todennut, että oma selain - mielellään Chromea parempi - olisi se kulma, jolla voitaisiin helpoimmin kiertää koko Googlen mahtava koneisto.
OpenAI:n suunnitelmissa on ilmeisesti rakentaa ihan oikea, täysin oma selain, sillä yhtiö on tietojen mukaan palkannut jo riveihinsä kaksi Googlella Chromea kehittämässä ollutta kehittäjää, joiden panosta Chromen kehityksessä kuvataan "kriittiseksi".
Jos OpenAI saa julkaistua täysin omaan teknologiaan pohjautuvan oman selaimensa, se olisi valtava uutinen: maailmassa on tällä hetkellä käytännössä vain kourallinen "oikeita" selaimia. Mm. Brave, Microsoft Edge, Opera ja kymmenet muut selaimet ovat oikeasti vain Googlen kehittämän Chromium-selaimen päälle rakennettuja parannuksia, eivätkä ne kehitä omia selainmoottoreitaan.
OpenAI:lle oma selain tarjoaisi tietysti myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös tekoälyn tuomiseksi käyttäjän arkeen: oma selain mahdollistaisi vaikkapa sen, että käyttäjä pystyisi komentamaan selaimen toimintaa suoraan tekoälyn avulla - eli tekoäly ei olisi vain vastauksia tarjoileva botti, vaan aktiivinen toimija/avustin.
Uutta selainta odotellessa ei kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä, sillä samaisten tietojen mukaan OpenAI:n oman selaimen kehitys on aivan alkuvaiheessa eikä ole varmuutta, tullaanko sellaista näkemään koskaan. Yhtiöllä olisi kuitenkin erittäin hyvät mahdollisuudet hypätä leikkiin mukaan, sillä se on kerännyt valtavan rahoituspotin - ja lähestymällä selaimen koko konseptia puhtaalta pöydältä, tekoälyn näkökulmasta, saattaisi yhtiö keksiäkin jotain täysin uutta selainmarkkinaan.
KOMMENTOI
Haluatko kommentoida tätä artikkelia?
Kirjaudu sisään tai Luo uusi käyttäjätunnus.