Petteri Pyyny
31. joulukuuta, 2025 17:22
Teknologiavuosi 2025 on taputeltu ja on aika kurkistaa peruutuspeiliin, pohtien mitä oikeastaan vuoden mittaan maailmalla tapahtuikaan.
Vuodesta tuli monella tavalla hyvin kaoottinen ja uutisrikas. Hämmentävää kyllä, oikeastaan mitään merkittävää uutta ja leuat loksauttavaa teknologiaa tai uutuustuotetta ei uutisvuoden tärkeimpiin uutisiin mahtunut, vaan isoimmat uutiset pyörivät entistä enemmän politiikan ja teknologian risteyksessä, jossa sääntely ja etupiirien ristiriidat loivat aina vain monimutkaisemmaksi kutoutuvia uutisten kokonaisuuksia.
Jo vuosia aiemmin alkanut trendi vahvistui vuoden 2025 aikana, kun Euroopan Unioni asemoitui aiempaa selkeämmin maailman vahvimmaksi vastavoimaksi amerikkalaisille teknologiajäteille.
Vastavoima on toki ehkä huono termi, sillä EU ei sinänsä vastusta amerikkalaisten teknologiayhtiöiden valtaisaa voimaa, mutta EU on luonut vahvan lainsäädännön, joka antaa kuluttajille ja pienillekin yrityksille oikeuksia digitaalisessa maailmassa, joita teknologiajätit eivät muualla maailmassa (vapaaehtoisesti) anna.
Nyt Euroopan Unionissa teknologia-alaa säätelee kolme vahvaa lakikokonaisuutta: kansalaisten yksityisyydensuojaa takaava GDPR, kuluttajien oikeuksia suojaava Digital Services Act sekä markkinoiden reiluutta valvova Digital Markets Act. Näiden pohjalta teknologiajätit ovat jo joutuneet muuttamaan toimintaansa varsin merkittävästi, kukin hieman eri tavoin.
Mutta esimerkiksi Meta ryhtyy lakien vuoksi tarjoamaan pian mahdollisuuden kieltäytyä omien tietojensa käytöstä Facebookin ja Instagramin mainonnan kohdentamiseen - ilmaiseksi. Lisäksi EU lätkäisi vuoden mittaan mittavat sakot Twitterille (eli X:lle), kun palvelu ei kerro läpinäkyvästi palvelussa näkyvien mainosten taustoja.
Euroopan Unionin sääntelystä päästäänkin loikkaamaan sulavasti Yhdysvalloissa alkaneeseen kuohuntaan, kun Donald Trump palasi takaisin Valkoiseen Taloon.
Trumpin agendana on toisella kaudellaan vahvasti eräänlainen Yhdysvaltain eristäminen muusta maailmasta ja puhtaasti amerikkalaisten etujen ajaminen maailmantaloudessa. Tämä tietysti on ollut suoraan törmäyskurssilla Euroopan Unionin kanssa, joka puolestaan säätelee Euroopassa amerikkalaisten jättiyhtiöiden toimintaa lainsäädännön kautta.
Trumpin hallintoa ei sinänsä tunnu kiinnostavan se, että samat lait koskevat Euroopassa myös eurooppalaisia yhtiöitä - hänen hallintonsa on haastanut laajalla rintamalla EU:n kuluttajien oikeuksia suojaavat lait ja tuominnut ne "amerikkalaisten yhtiöiden kiusaamiseksi". Kuitenkin samaan aikaan Euroopassa myös eurooppalaiset yhtiöt ja myös EU ovat ryhtyneet suunnittelemaan EU-tason sääntelyn keventämistä.
EU:n ja Trumpin välillä kiistat ovat jääneet vielä toistaiseksi sanasodaksi ja mitään konkreettisia toimia ei ole nähty, jossa Trumpin hallinto pyrkisi kampittamaan Euroopan lainsäädännön perusteita.
Mutta konkreettisiakin vaikutuksia teknologiamaailmaan Trumpin paluulla parrasvaloihin on jo ollut. Yhdysvaltain hyvin mielivaltaisesti arpomat tullit eri maailman maille ovat aiheuttaneet hyvin erikoisia tilanteita eri yhtiöille ja kuluttajille. Ensinnäkin ne ovat itsessään nostaneet kaiken elektroniikan hintaa amerikkalaisten kuluttajien näkökulmasta hyvinkin merkittävästi - koska kuluttajat tullit lopulta maksavat.
Globaalisti vuosi 2025 oli eräänlainen vedenjakaja, jossa vahvasti valvottavat, velvoittavat internetin sisällön ikärajat otettiin ensimmäistä kertaa oikeasti käyttöön.
Ensimmäisenä ikärajat otettiin käyttöön Britanniassa, jossa kaikki "aikuisille suunnattu" sisältö vaatii nyt iän todentamista ennen materiaaliin pääsyä. Luonnollisesti ensimmäisenä tulee mieleen aikuisviihde, mutta Britanniassa ei todellakaan pysähdytty rajoitusten osalta pelkästään aikuisviihteeseen. Ikärajat pitää tarkistaa myös uhkapeleihin, alkoholiin ja tupakkaan liittyvissä sisällöissä.
Käytännössä vaatimus tarkoittaa sitä, että mm. Reddit vaatii nyt täysi-ikäisyyden todistamista, jos lukija on Briteistä ja haluaa lukea keskusteluja, jotka käsittelevät tupakointia, sähkötupakointia, alkoholia tai alastomuutta. Sama vaatimus koskee myös kaikkia muitakin keskustelualueita - tai ylipäätään verkkosivustoja - jos niillä on brittiläisiä käyttäjiä. Eli vaikkapa suomalainen vauvafoorumi joutuu teoriassa valvomaan ikärajoja niiltä käyttäjiltä, jotka käyttävät sivustoa britanniasta käsin (ja jos sivuilta löytyy sellaista materiaalia, joka vaatii ikärajan valvontaa).
Mainittakoon pikanttina lisänä, että myös ilotulitteista keskusteleminen on Britanniassa rajattu vain täysi-ikäisille.
Ja sitten on tietysti Australia, joka päätti kieltää sosiaalisen median palvelut alle 16-vuotiailta. Kuten Briteissäkin, myös Australiassa ikärajaa on pakko valvoa, eli se on "oikea" ikäraja, eikä mikään ruksi-ruutuun -tyylinen ohitettavissa oleva ratkaisu. Mikäli sosiaalisen median palvelut päästävät alaikäisiä australialaisia käyttäjiä palveluihinsa, niille voidaan lätkäistä tarvittaessa valtavat sakot.
Ja tulevana vuonna, 2026, ikärajojen vahva valvonta saapuu lopulta myös Suomeen.
Osana Euroopan Unionin lainsäädäntöä, suurimmat aikuisviihdesivustot joutuvat jatkossa todentamaan käyttäjiensä iän. Iän todistaminen tulee tapahtumaan ikärajan valvontaan tarkoitetulla sovelluksella, joka tulee käyttöön Suomessakin. Sovellus on rakennettu suojelemaan yksityisyyttä, eli se välittää sivustolle vain tiedon siitä, onko käyttäjä täysi-ikäinen vai ei. Mutta se on aiheuttanut silti huolta yksityisyysaktivisteissa, sillä tapahtumista jää kuitenkin aina jälki - vähintään jonnekin.
Kun ikärajan valvonta mahdollistetaan ensi vuonna Euroopassa aikuisviihdesivustojen osalta, sallii lainsäädäntö tuon jälkeen käyttää samaa mekanismia myös muun tyyppisen sisällön siirtämiseksi ikärajojen taakse. Eli käytännössä uhkapelisivustot, alkoholista keskustelu ja muut vastaavat sisällöt tultaneen Suomessakin siirtämään ikärajojen taakse - joita ei voi ohittaa, sillä iän varmentava sovellus itsessään vaatii käyttöönoton yhteydessä vahvan tunnistautumisen.
Koko teknologiavuotta alleviivasi tietysti myös tekoäly ja etenkin sen ympärillä pyörivä valtava hype. Vaikka ChatGPT:n julkaisusta tuli kuluneeksi jo kolme vuotta, otti tekoälyn ympärillä pyörivä raha isoimmat loikkansa oikeastaan vasta vuonna 2025.
Koko tekoälymarkkina näyttää vahvasti ylikuumenneen kuplaksi, jossa yritykset kauhovat rahaa toisilleen ja mitkään perinteiset tuottolaskelmat eivät pysty perustelemaan sitä rahavuorta, jota tekoäly-yrityksiin tällä hetkellä kaadetaan ympäri maailmaa.
Hypestä on seurannut hyvin kummallisia sivuvaikutuksia. Ensinnäkin joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvaltain koko vuoden 2025 talouskasvu oli puhtaasti tekoälyfirmoihin kaadetun rahan varassa. Eli ilman tekoälyfirmoihin syötettyä rahaa ja tiettyjen yhtiöiden huikeaa pörssikurssien nousua, Yhdysvaltain talous olisi ollut jo teknisesti taantumassa - tai ainakin nollakasvun tasolla.
Konkreettisempi vaikutus tekoälyn kiihtyvällä juoksulla on alkanut näkymään loppuvuodesta 2025 kuluttajien kukkaroissa. Tekoälyfirmat rakentavat sijoittajilta saamallaan rahoituksella valtavalla tahdilla datakeskuksia ympäri maailmaa - ja ne tarvivat datakeskuksiinsa NVIDIAn näytönohjaimia, paljon muistipiirejä ja paljon tallennustilaa.
Tästä sitten seuraa se, että tekoälyfirmat ja datakeskustoimijat ovat valmiita maksamaan muistipiireistä ja SSD-levyistä lähes mitä tahansa. Joten kapitalismin logiikalla, suurimmat muistipiirien ja SSD-levyissä käytettyjen NAND-piirien valmistajat nostivat hintojaan reippaalla kädellä syksyllä 2025.
Hyvin pian hintojen nousu alkoi näkymään myös arjessa: nyt käytännössä tehokkaan, uuden pelitietokoneen rakentaminen on kallistunut niin paljon, että siihen ei ole enää läheskään kaikilla varaa. Ja jatkoa on pian tulossa, sillä näyttää siltä, että uusien kännyköiden käyttömuistin määrä ja tallennustila tulevat kutistumaan ensi vuonna - ensimmäistä kertaa ikinä. Samoin saattaa käydä läppäreiden osalta: valmistajat joko leikkaavat tietokoneissa olevaa muistin määrää tai nostavat hintoja.
Koska muistipiirejä tarvitaan lähes kaikessa mahdollisessa elektroniikassa, on hyvin todennäköistä, että elektroniikan hinnoissa tullaan laajemminkin näkemään ensi vuonna nousupainetta - tekoälyn rakettimaisen kasvun vuoksi.
Huumalle on toki nähty myös ihan konkreettisia syitäkin vuoden 2025 mittaan, sillä etenkin ohjelmoijat ovat ottaneet uudet, agenttipohjaiset tekoälytyökalut varsin laajalti käyttöön. Myös erilaiset uudet kuluttajille suunnatut tekoälysovellukset ovat aina vain suositumpia - olipa kyse sitten ChatGPT:n suosion kasvun jatkumisesta tai uusista videoita luovista tekoälypalveluista. Esimerkit ovat tietysti innostaneet myös sijoittajia.
Näkyvin tekijä, joka on syntynyt tekoälyhypen sivuvaikutuksena, ovat valtavat datakeskukset.
Suomessa uutisia lukemalla voisi helposti kuvitella, että kaikki maailman datakeskukset halutaan rakentaa juuri Suomeen. Oikeasti Suomi on marginaalisen pieni tekijä datakeskusten rakennusbuumin keskellä. Lisäksi poliittiset päätöksemme viimeisen vuoden aikana ovat olleet omiaan hillitsemään niitä vähäisiäkin datakeskushankkeita, mitä Suomeen on ollut suunnitteilla.
Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsi on ottanut datakeskuksiin selkeän positiivisen asenteen ja maa onkin noussut nopeasti yhdeksi isoimmista Euroopan datakeskusmaista. Mutta suurin rakennusbuumi on meneillään kuitenkin Yhdysvalloissa sekä Aasiassa, jossa datakeskuksia rakennetaan aivan ennennäkemätöntä tahtia.
Datakeskusten arvioitu vähäinen suora työllistävä vaikutus sekä niiden vaikutukset maiden sähköverkkoihin ja sähkön hintoihin ovat asioita, joita pohditaan kaikissa muissakin maissa eikä pelkästään Suomessa. Samalla kuitenkin monissa maissa on valittu datakeskuksiin panostaminen strategiaksi, koska datakeskus maksaa kiinteistöveroa niin kauan kuin se on fyysisesti olemassa. Lisäksi Euroopassa on herätty siihen, että silläkin on (lainsäädännöllistäkin) merkitystä, missä ihmisten ja yritysten data fyysisesti sijaitsee - vaikka datakeskuksen omistaja olisikin ulkomainen yhtiö.
Vuosi oli jälleen kerran varsin vauhdikas teknologiajournalismin näkökulmasta. Ja vaikuttaa siltä, että pian alkava vuosi 2026 tulee olemaan vähintäänkin yhtä paljon käänteitä ja uutisotsikoita tarjoileva kuin nyt päättynyt vuosikin.
Pyrimme pitämään teidät, rakkaat lukijat, kartalla niistä kaikkein tärkeimmistä tapahtumista teknologian saralla myös ensi vuonnakin.
Kiitoksia lukijoillemme kuluneesta vuodesta ja haluankin toivottaa teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta, koko AfterDawnin puolesta.
-Petteri Pyyny, webmaster
AfterDawn Oy
BlueSky | Threads
kuvituskuva: Wikimedia