Janne Yli-Korhonen
22. toukokuuta, 2026 15:32
Suomessa vahvasti nousussa oleva datakeskusten rakentaminen on aiheuttanut kommentointia puolesta ja vastaan tällä viikolla.
Suomi on vahvasti mukana globaalissa investointikisassa, josta kertovat viimeaikaiset suuret investoinnit, kuten TikTokin kahden miljardin euron kokonaisuus Lahdessa ja Kouvolassa sekä Microsoftin päätös käynnistää pääkaupunkiseudun datakeskusalueensa toinen rakennusvaihe.
Myös muualla Suomessa hankkeita nousee kiihtyvällä tahdilla. Lappeenrantaan valmistellaan peräti 310 megawatin Nebius-tekoälykeskusta, Seinäjoelle Pure DC suunnittelee 1,2 miljardin euron ja 110 megawatin kokonaisuutta, Janakkalaan on tehty tonttivaraus 100 megawatin tekoälykeskukselle ja Kauhajoella valmistellaan 150 megawatin datakeskusta.
Kasvava määrä myös kasvattaa sähkönkulutusta. Datakeskusten sähkötehon arvioidaan nousevan nopeimmissa skenaarioissa jopa yli 2 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maassa ollaan varaamassa kokonaisen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan verran sähkötehoa datan käsittelyyn ja tekoälymallien ajamiseen.
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa, että datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria vastaavasti kuin satamat ja rautatiet yli sata vuotta sitten, eikä Suomella ole varaa jäädä sivuun investointikisasta.
Järjestön mukaan hankkeita on esiselvityksessä, suunnitteilla tai käynnistymässä peräti 31 miljardin euron edestä.
RT korostaa, että investointien valuminen esimerkiksi Ruotsiin heijastuisi sähkön hintaan Suomessakin yhteisten markkinoiden kautta, mutta pitämällä hankkeet kotimaassa saavutetaan kymmenien tuhansien työpaikkojen lisäksi miljardiluokan verotulot ja vahvistetaan digitaalista omavaraisuutta.
Lisäksi datakeskusten solmimat pitkät sähkönostosopimukset vauhdittavat uuden uusiutuvan energian rakentamista, minkä katsotaan tukevan sähköverkkoa ja voivan jopa alentaa sähkön keskihintaa. Esimerkiksi Microsoft on jo sitoutunut uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen Suomeen yli 200 megawatin sopimusten kautta.
Kaikki eivät tietystikään ole datakeskusten vauhdikkaan rakentamisen kannalla.
Kauppapuutarhaliiton vs. toiminnanjohtaja Lassi Remes varoittaa, että kotimainen kasvihuonetuotanto uhkaa jäädä tämän kehityksen jalkoihin.
Kasvava sähkön kysyntä kiristää kilpailua energiasta ja uhkaa nostaa markkinahintoja erityisesti talvella sekä kulutushuippujen aikana.
Kauppapuutarhaliiton mukaan tämä kehitys vaarantaa suoraan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden ja heikentää kansallista huoltovarmuutta tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus muutenkin korostaa omavaraisuuden merkitystä.
Järjestö kehottaa tarkempaan pohdintaa siitä, mihin rajalliset energiaresurssit suunnataan ja millaista yhteiskunnallista hyötyä niillä saadaan aikaan, sillä valmiit datakeskukset työllistävät operatiivisesti suhteellisen vähän ihmisiä käyttöönottovaiheen jälkeen.
Yksi suurimmista kiistanaiheista liittyy datakeskusten synnyttämään suureen hukkalämpöön ja sen hyödyntämiseen.
Siinä missä Microsoftin ja Fortumin yhteishanke parhaimmillaan kattaa valmiina noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkon tarpeesta ja Kauhajoellakin lämpöä aiotaan ohjata teollisuuteen ja asutukseen, suhtautuu kasvihuoneala epäilevästi suunnitelmiin rakentaa jättimäisiä puutarhoja palvelinsalien kylkeen.
Remeksen mukaan datakeskusten yhteyteen suunniteltavat kasvihuoneet voivat todellisuudessa vääristää kilpailua, johtaa kotimaisten vihannesten merkittävään ylituotantoon ja ajaa koko alkutuotannon kannattavuuskriisiin, sillä hukkalämpö syntyy usein väärässä paikassa ja väärään aikaan kasvihuoneiden todelliseen tarpeeseen nähden.
Vaikka pysyvien työpaikkojen määrä itse saleissa on usein maltillinen, rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät.
Esimerkit osoittavat, että pelkästään Microsoftin työmailla urakoi jo tuhansia ihmisiä ja huipun aikana määrän arvioidaan nousevan peräti 7 500 työntekijään, minkä lisäksi yhtiö kouluttaa uusia osaajia oppilaitosyhteistyön kautta. Seinäjoen Pure DC -hanke puolestaan tuo arvioiden mukaan 2 000 rakennusajan työpaikkaa ja poikkeukselliset 150 pysyvää tehtävää ylläpitoon ja tekniseen tukeen, ja Janakkalan hanke puolestaan yli 1 000 henkilötyövuotta.
Mielenkiintoista onkin nähdä, miten datakeskusten kehitys tulevaisuudessa jatkuu. Tarvetta juuri nyt niille on, ja Suomikin tavoittelee yhtä EU:n suunnittelemista massiivisista AI Gigafactoryista.