Keskusta

Mikael Pentikäinen

Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
EU:n kilpailukyky digitaalisilla markkinoilla on heikko, koska toimintaperiaatteet ja säätely poikkeaa eri maissa. EU:n digitaalista kilpailukykyä pitää vahvistaa, jotta EU olisi digimarkkinoilla nykyistä vahvempi toimija. Se työ työtä ja hyvinvointia.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Olisi hyvä, jos patentti- ja tekijänoikeudet olisivat EU-tasolla samanlaisia, koska se avaisi markkinoita ja auttaisi kilpailua. Siihen on kuitenkin pitkä matka.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 
Murros on raju ja syvällinen, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa. Se pitää ottaa vakavalla tavalla huomioon koulutuksessa. Jos on valmiuksia, on myös kilpailukykyä ja työtä. 

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Se on tuomittavaa. Se varjostaa koko internettalouden kehitystä ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Terrorismia pitää vastustaa, mutta tämä ei ole siihen oikea tie. Jos luottamus internettalouteen horjuu, se uhkaa koko maailmantalouden kehitystä.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Jos kansalaisia seurataan, sen pitää tapahtua oikeuden luvalla. Suomen lainsäädännöstä voi ottaa esimerkkiä.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Kyllä. Verkkoneutraliteetti on osa internetin olemusta ja ideologiaa. Tasapuolisuus on netin lähtökohta, joskaan se ei taida nytkään täysin toteutua.

Hannu Takkula

Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?

EU:n kilpailukyky on tällä hetkellä huono, osittain juuri siksi, että meiltä puuttuvat todelliset digitaaliset sisämarkkinat. Digitaalisten palvelujen tarjoaminen koko EU:n alueella vaatii käytännössä edelleen 28 erilaiseen lainsäädäntöön perehtymistä ja tämä tietysti maksaa. Kaupan esteitä tulee poistaa ja meidän tulee tehdä kompromisseja niin, että sisämarkkinalainsäädäntöä saadaan paremmin harmonisoitua.
 
Uskon seuraavan komission tekevän selvät ehdotukset siitä, miten tällä saralla päästään eteenpäin niin, että erityisesti pienyrittäjä voi helpommin operoida digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Eurooppalaista patenttijärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Tällä hetkellä patentit pitää jokaisessa EU-maassa hakea käytännössä erikseen ja patenttiloukkaustilanteissa täytyy asia käsitellä myös jokaisessa maassa omia oikeuskanavia pitkin. Yhtenäistä patenttijärjestelmää ollaan siis kehittämässä, jonka yhteydessä olisi myös yhteinen tuomioistuinmenettely. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon, mutta on selvää, että mikäli järjestelmästä saadaan luotua nopeampi, kustannustehokkaampi ja myös kilpailukykyä tukeva, tästä tulee olemaan suomalaisillekin yrityksille hyötyä.
 
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ollut yksi digitaalisten sisämarkkinoiden pullonkauloja. Olen Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnan koordinaattorina ollut tämän asian kanssa paljon tekemisissä. Vaikka koko tekijänoikeuskenttä on erittäin pirstaloitunut Euroopassa, olemme saaneet vietyä asiaa eteenpäin Brysselissä: helmikuussa äänestimme direktiiviehdotuksesta, jolla pyritään tuomaan lisää avoimuutta, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta EU-maiden tekijänoikeusjärjestöjen toimintatapoihin ja toisaalta helpottaa musiikkiteosten lisensointia verkkoympäristössä maiden rajat ylittävissä tilanteissa. Kehityksen suunta on hyvä, mutta paljon on vielä tehtävää!

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 
Niin sanottua digitaalista lukutaitoa on kehitettävä, peruskoulutasolta aikuis- ja täydennyskoulutukseen asti. Meillä Suomessa on moniin muihin EU-maihin verrattuna pullat aika hyvin uunissa, mutta kehitettävää on silti paljon. Muun muassa opettajakoulutuksessa meidän on panostettava näihin kysymyksiin entistä enemmän. Puhumme liian usein koulujen laiteinvestoinneista ja siihen liittyvistä rahallisista haasteista, vaikka pitkäjänteisemmät haasteet ovat mielestäni muualla.
 
Toimin Euroopan parlamentin Koulutus- ja kulttuurivaliokunnan koordinaattorina, ja olen ollut mukana useissa projekteissa joissa näitä kysymyksiä mietitään. Seuraavalla parlamenttikaudella yksi keskeisimmistä koulutuspoliittisista asioita tulee olemaan menetelmät, joilla taataan innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla.  Vaikka meillä on paljon kehitettävää Suomessa, oli positiivista, että huhtikuun lopulla Maailman talousfoorumin (WEF) julkistaman raportin mukaan Suomi on maailman ykkönen IT-maana. Uskon ja toivon, että saamme markkinoitua suomalaista digitaalista koulutusosaamista maailmalle tulevaisuudessa entistä paremmin.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Vakoilun laajuus yllätti varmasti kaikki. Tämä tapaus on ollut ehkä positiivinen siinä mielessä, että yhä useammat ovat alkaneet miettimään yksityisyyden suojaan ja tietotekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Ja näitä on syytä miettiä, koska tekninen kehitys on niin nopeaa.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Jokaisen EU-maan tulee miettiä näitä kysymyksiä itse, ja hyviä käytäntöjä tulee jakaa ja kehittää EU-tasolla.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Kyllä, olen verkkoneutraliteetin puolella. Internet on vuosien varrella kehittynyt juuri avoimena ja vapaana järjestelmänä. Se, että esimerkiksi monikansalliset firmat voisivat ostaa itselleen nopeampia kaistoja, ei ole kehitykselle hyväksi.

Avoin ja "neutraali" internet on taannut kuluttajanoikeuksien toteutumista ja mm innovointimahdollisuuksia. Näin tulee olla myös jatkossa.

Kirjoittaja: Manu Pitkänen