Petteri Pyyny
29. elokuuta, 2025 18:30
Euroopan Unionissa on myrskynnyt jo yli kahden vuoden ajan. Eurooppalaiset poliisiviranomaiset ovat yrittäneet saada EU:hun voimaan lainsäädäntöä, jonka katsotaan puuttuvan ihmisten perusoikeuksiin.
Kyseessä on CSAM-lakiesitys, joka tunnetaan myös nimellä Chat Control.
Sen perimmäinen idea on se, että viranomaiset haluaisivat kieltää kansalaisten välillä tapahtuvan salatun viestiliikenteen. Ja juuri tällä tavalla aivan alkuperäistä CSAM-lakiehdotusta ryhdyttiin lobbaamaan Euroopan Unionissa vuonna 2023.
Käytännön tasolla alkuperäinen lakiesitys olisi antanut kaikille EU-maiden viranomaisille pääsyn kaikkeen EU:ssa liikkuvaan viestiliikenteeseen - myös yritysten välisiin viesteihin, sillä lakiesitys olisi yksiselitteisesti kieltänyt aivan kaiken murtamattomissa olevan salauksen käytön EU:ssa. Laki olisi koskenut niin WhatsAppia, Signalia kuin vaikkapa salattuja sähköpostejakin.
Samoihin aikoihin paljastui, että lakia vahvasti kannattava Europol haaveilee mallista, jossa se keräisi aivan kaikki EU:ssa lähetetyt viestit omaan tietokantaansa, myös ihmisiltä, joita ei epäillä mistään - "kaiken varalta".
Lakia on - tietysti - perusteltu lasten suojelulla, eli ns. ajatelkaa edes lapsia -logiikalla. Eli haluttiin löytää verkossa leviävät lapsipornosisältö sekä lapsiin kohdistuvat ahdistelut. Samalla perustelulla Suomeen ajettiin aikoinaan läpi nettisensuurin mahdollistava laki - joka hyvin pian laajennettiin kattamaan myös laittomasti musiikkia ja elokuvia levittävät sivut.
Lakiehdotus ei saanut koskaan taakseen tarpeeksi suurta kannatusta EU:n jäsenmailta, joten sitä ei yritettykään ajaa läpi sellaisenaan. Näin toimittiin siksi, että lakia ajavat tahot ymmärsivät, että lykkäämällä lakiehdotusta, siitä ei tarvitse äänestää. Jos lakiesitys olisi tuotu EU-maiden äänestettäväksi ja se olisi kaatunut, sitä ei olisi voitu tuoda hieman muokattuna uudelleen tarjolle.
Joten lakiehdotus ei koskaan virallisesti kaatunut - se vain ei saanut tuolloin tarpeeksi monen maan kannatusta, joten sen kannattajat eivät vieneet sitä äänestykseen.
Sen jälkeen lakipaketti on siirtynyt puolen vuoden välein aina uuden jäsenmaan pöydälle, kun EU:n puheenjohtajuus vaihtuu maalta toiselle puolivuosittain.
Seuraavan kerran lakiesitystä alettiin puskemaan läpi Unkarin puheenjohtajuuskaudella, loppuvuodesta 2024. Unkari sorvasi lakiesityksestä erilaisen version, toivoen helpompaa läpimenoa. Unkarin mallissa kaikkiin viestisovelluksiin pitäisi pakkoasentaa palanen, joka tarkistaa viestin sisällön (etenkin liitteet) ja vertaa niitä valtioiden ylläpitämiin "kieltolistoihin".
Tässäkin tapauksessa valtioille ja viranomaisille olisi jäänyt helppo urkintakeino ihmisten yksityisiin viesteihin, keräämällä kaiken viestiliikenteen "sormenjäljet" talteen. Uhkana on tietysti myös se, että "kiellettyjen asioiden lista" laajenisi hyvin pian myös kaikkeen muuhunkin kuin lasten suojaksi tarkoitettuihin rajoituksiin.
Unkarin ehdottama malli tyrmättiin sekin, vaikka Unkari yritti vielä saada esityksensä "takaoven" kautta läpi.
Puolan puheenjohtajuuskaudella asiaa esi edistetty aktiivisesti, sillä Puola on ollut yksi lakiesityksen vastustajista. Mutta vuoden 2025 loppupuolella EU-puheenjohtajana toimiva Tanska on puolestaan kannattanut pitkään Chat Control -lakia, oikeastaan kaikissa sen muodoissaan.
Tanska onkin nyt aktivoitunut asian suhteen ja yrittää saada oman ehdotuksensa läpi lokakuuhun 2025 mennessä, jolloin EU-ministerikokous järjestetään.
Tanskan esittämä malli on hyvin samanlainen kuin Unkarin ehdotus, mutta pienin eroin. Tanska ehdottaa, että viestisovellusten käyttäjät voisivat kieltäytyä viestiensä tarkistuksesta, mutta tällöin viestisovelluksissa ei voisi lähettää lainkaan liitetiedostoja eikä linkkejä - mihinkään.
Nyt Suomi on ottanut virallisesti kielteisen kannan myös Tanskan ehdotukseen. Valtioneuvoston mukaan Suomen kannalta ongelmallisinta Tanskan ehdotuksessa on tunnistamisvelvollisuus, eli Suomen kanta on edelleen sama kuin se oli Unkarin ehdotusta vastustaessaan.
Tuolloin Eduskunnan suuri valtiokunta totesi kannakseen seuraavaa:
Suuri valiokunta katsoo liikenne- ja viestintävaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin, että malliin sisältyy merkittävä väärinkäytösten riski ja sen käyttöönotto heikentäisi viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta ja kyberturvallisuutta, koska se luo ulkopuolisille tahoille kanavan hyödyntää mallia vihamielisiin tarkoituksiin.
Se olisi myös teknisesti haastava luotettavasti toteuttaa ja saattaisi johtaa tietoturvallisia viestintäpalveluja tarjoavien palveluntarjoajien vetäytymiseen Euroopan markkinoilta. Lisäksi malli voisi aiheuttaa runsaasti perusteettomia epäilyjä lainvastaisen materiaalin levittämisestä ja sitä olisi helppoa kiertää esimerkiksi muuttamalla kuvan tai videon sisältöä tai salaamalla kuva tai videosisältö erikseen käyttäjän päätelaitteessa. Ehdotuksen hyöty rikostutkinnan kannalta olisi siten varsin rajallinen.
🇩🇪🚨Leak: Viele Länder, die noch 2024 die #Chatkontrolle gestoppt haben, sind jetzt unentschieden - darunter Deutschland! https://netzpolitik.org/2025/internes-protokoll-eu-juristen-kritisieren-daenischen-vorschlag-zur-chatkontrolle/
-- Patrick Breyer (@echo-pbreyer.digitalcourage.social.ap.brid.gy) July 31, 2025 at 10:01 AM
Die Bundesregierung [...]
[Original post on digitalcourage.social]
[image or embed]
Jos näyttää siltä, että lakiesitys ei mene Tanskankaan ehdottamassa muodossa läpi, sitä tuskin viedään tälläkään kertaa äänestykseen. Sen sijaan CSAM-lakiesitys tulee todennäköisesti palaamaan taas hieman muunneltuna mallina esille vuoden sisään - kunnes se jonain päivänä hyväksytään jossain muodossa.