Petteri Pyyny
20. marraskuuta, 2024 7:30
Kerrataan se jälleen kerran: Google ei ole hakukone.
Google on maailman suurin mainoskone. Hakukone, jota me kutsumme Googleksi, on vain yksi - joskin tärkeä - palanen Googlen äärimmilleen öljytyssä mainoskoneistossa.
On arvioitu, että Google nappaa siivun lähes kaikista digitaaliseen mainontaan laitetuista euroista, vaikka kyseiset mainokset eivät koskaan edes näkyisi Googlen palveluissa. Tämän taustalla on se, että Google omistaa lähes kaikki merkittävimmät mainosten välitysketjuun kuuluvat osat - tai ainakin isoimmat toimijat kussakin mainosketjun vaiheessa.
Kun tämän ymmärtää, on helpompi myös ymmärtää se, miksi Chrome on niin tärkeä Googlelle. Maailman suosituin selain toimii Googlen mainoskoneiston rasvana useallakin eri tavalla.
Ensinnäkin Chrome välittää Googlelle jatkuvasti kohdennustietoa selaimen käyttäjistä, jonka avulla Google pystyy kohdentamaan mainokset paremmin kuin kilpailijansa.
Toisekseen Chrome ohjaa oletusarvoisesti selaimen osoitepalkista tehdyt haut Googlen hakukoneelle - joka jälleen kartuttaa sekä Googlen tietovarastoa käyttäjästä että tuottaa suoraa rahaa hakukonemainosten muodossa.
Lisäksi Chromen lähes monopoliaseman ansiosta Google voi halutessaan muokata verkossa käytettäviä standardeja pitkälti mieleisekseen. Ainoat merkittävät selainkehittäjät, jotka eivät käytä Googlen kehittämää Chromiumia selaimensa pohjana ovat Firefox ja Safari. Näille molemmille Google maksaa vuositasolla rekka-autollisen rahaa, jotta ne pitäisivät Googlen hakukoneen oletusarvoisena hakunaan - joten Mozillalla ja Applella ei ole myöskään suuria intressejä hangoitella Googlea vastaan, kun Google haluaa jotain muutoksia verkon standardeihin.
Samanlaista välillistä arvoa Googlelle tuottaa myös Android, jonka ansiosta Google käytännössä hallinnoi maailman suosituinta käyttöjärjestelmää ja pystyy pitkälti päättämään miten mobiilimaailmassa asiat tapahtuvat. Niin, ja tietysti, Android välittää sekin tietoa käyttäjiensä tavoista Googlen mainoskoneiston tueksi.
Tämä ristiinkietoutunut, äärimmäisen monisäikeinen kudelma joutui Yhdysvalloissa oikeuslaitoksen hampaisiin ja elokuussa 2024 sikäläinen tuomioistuin totesi Googlen käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa hakukoneiden markkinoilla. Lisäksi Googlea vastaan on meneillään toinenkin oikeusprosessi, jossa puolestaan tutkitaan yhtiön määräävää asemaa mainosteknologioiden saralla.
Mutta tämä ensimmäinen oikeusjuttu, joka keskittyy siis Googlen hakukoneen määräävään markkina-asemaan, on nyt siinä vaiheessa, että tuomarin pitäisi päättää rangaistus, mikä Googlelle toimista langetetaan. Oikeusjutun Googlea vastaan nostanut Yhdysvaltain oikeusministeriö kertoi jo lokakuussa 2024, että ministeriö harkitsee yhtenä vaihtoehtona Googlen pilkkomista osiin.
Ja nyt näyttää siltä, että tätä oikeusministeriö juurikin tavoittelee.
Tietojen mukaan oikeusministeriö haluaa, että Google pakotetaan irrottamaan Chrome omaksi, itsenäiseksi yhtiökseen - tai myymään se ulkopuoliselle taholle.
Lisäksi ministeriö haluaa rajoituksia siihen, miten Google voi jatkossa kehittää ja käyttää tekoälyä sekä rajoituksia Androidin käyttöön Googlen liiketoiminnan tukena.
Mikäli tuomari päättää myöntyä oikeusministeriön tahtoon ja pakottaa Googlen irrottamaan Chromen omaksi yhtiökseen, sille todennäköisesti asetetaan tiukkoja ehtoja jatkon kannalta.
Pelkkä yhtiöiden eriyttäminen ei tietenkään muuttaisi mitään, jos Google voisi solmia uuden Chrome-yhtiön kanssa vastaavat sopimukset ja toimintatavat kuin mitä se nyt sisäisesti käyttää Chromen osalta.
Jos spekuloimaan lähdetään, todennäköisin ja kenties toimivin malli olisi se, että Chrome-yhtiö ei saisi tarjota Googlea lainkaan oletushakukoneena. Sen sijaan Chrome voisi neuvotella rahakkaista sopimuksista muiden hakukoneiden kanssa, jossa ne sitoutuisivat maksamaan selaimen hakukoneelle lähettämästä liikenteestä. Mutta vastaava sopimus Googlen kanssa kiellettäisiin.
On myös erittäin loogiselta kuulostava ajatus, että Chrome-yhtiö ei saisi myöskään välittää mitään käyttäjiensä käyttäytymisdataa Googlelle.
Ja tietysti, kolmas vaatimus olisi varmaankin se, että Google ei saisi myöskään kehittää enää uutta selainta, jolla se koettaisi kaapata selainmarkkinat taas takaisin itselleen.
Google on jo kertonut selväsanaisesti, että se vastustaa Chromen irrottamista omaksi yhtiökseen ja pitää muitakin oikeusministeriön ehdottamia rajoituksia turhina. Googlella on joulukuun 20. päivään saakka aikaa tarjota oikeusistuimelle omat ideansa siitä, miten sen toimintaa voitaisiin jatkossa rajoittaa - ja tehdä tilaa kilpaileville hakukoneille.
Näiden pohjalta oikeusistuin tulee tekemään päätöksensä Googlen tapauksesta, todennäköisesti alkuvuodesta. Oletettavaa on, että olipa päätös mikä tahansa, siitä tullaan valittamaan korkeampiin oikeusistuimiin, joten varsinaista Googlen kohtaloa tuskin tiedämme kuin aikaisintaan muutaman vuoden päästä.
Edellisen kerran Yhdysvalloissa on monopolilainsäädännön nojalla pilkottu yhtiö vuonna 1982, kun puhelinoperaattori AT&T pilkottiin osiin.