Petteri Pyyny
8. marraskuuta, 2024 20:04
Suomen eduskunnan Perustuslakivaliokunta on päätynyt vastustamaan Unkarin vahvasti ajamaa ns. Chat Control -lakia, joka tunnetaan myös CSAM-asetuksena.
Lakia on yritetty ajaa EU:n lainsäädäntöön jo viime vuodesta lähtien. Viime vuonna lakiesitys oli vielä siinä muodossa, että se olisi antanut Euroopan viranomaisille mahdollisuuden seurata kaikkea salattua viestiliikennettä, kieltämällä Euroopan Unionissa vahvan päästä-päähän -salauksen.
Koska lakiesitys ei tuolloin saanut tarpeeksi kannatusta EU-mailta, sitä ei viety koskaan edes äänestykseen. Jos laki olisi viety äänestettäväksi ja se olisi kaatunut, lakiesitys olisi haudattu todennäköisesti pysyvästi. Mutta lakia ajavat tahot, mm. demokratiaansa alas ajanut Unkari, eivät halunneet lakiesityksen kaatuvan.
Joten lakiehdotusta on ruuvattu Unkarin EU-puheenjohtajakaudella uuteen, lievempään muotoon. Uusi lakiesitys ei varsinaisesti kieltäisi vahvaa salausta, mutta pakottaisi kaikkiin viestisovelluksiin lisäosan, joka tutkisi lähetettävän viestin sisällön ennen viestin lähetystä. Viestin sisältöä verrattaisiin viranomaisten "kiellettyjen sisältöjen listaan" ja jos viesti sisältää epäilyttävää sisältöä, sen lähetys estettäisiin ja siitä jäisi viranomaisten järjestelmiin merkintä.
Lakiehdotus koskisi kaikkea viestiliikennettä: Signalia, WhatsAppia, salattua sähköpostia ja myös yritysten välistä viestiliikennettä.
Suomen hallitus oli jo alustavasti kannattamassa ehdotettua lakia lokakuun alussa, mutta sitten hallituksen mieli muuttui. Hallitus palautti päätöksenteon takaisin eduskunnan valiokuntiin. Valiokunnat ovat kuulleet asiantuntijoita loka- ja marraskuun aikana ja tehneet kukin omasta näkökulmastaan lausuntonsa lakiehdotukseen liittyen.
Ensimmäisenä lausuntonsa sai valmiiksi Liikenne- ja viestintävaliokunta, joka tyrmäsi lakiesityksen täysin. Valiokunnan mielestä lakiehdotus mahdollistaisi kansalaisten massavalvonnan.
Hallintovaliokunta otti sekin kielteisen kannan, mutta huomattavasti lievempänä, päätyen kuitenkin suosittelemaan, että Suomi ei kannata lakiehdotusta tässä muodossaan.
Viimeisenä lausuntonsa antoi tänään Perustuslakivaliokunta, joka sekin päätyi vastustamaan lakiesitystä. Perustuslakivaliokunnan mukaan lain nimellinen tarkoitus, eli lasten suojeleminen, on kannatettava ajatus, mutta valiokunta ei kannattanut Unkarin lakiehdotuksen tapaa toteuttaa lasten suojelua.
Perustuslakivaliokunta tarttui kiinni etenkin siihen, että lakiehdotus velvottaisi laajaan, yksilöimättömään valvontaan, jossa kohteena olisivat myös ihmiset, joita ei epäillä mistään:
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotuksen mukaisia tunnistamismääräyksiä ei ollut rajattu tiettyihin henkilöihin. Sääntelyn soveltaminen voi siten muodostua varsin laajaksi ja yksilöimättömäksi. Valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettu sääntely koski myös sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse konkreettisesta ja yksilöidystä rikosepäilystä.
Perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluvasta välttämättömyysvaatimuksesta seuraa, että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan puuttumisen tulee olla mahdollisimman kohdennettua ja rajattua.
Pelkkä riskiarvio ja tunnistamismääräyksen kohdentumisen yleisyys merkitsee perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan kuitenkin edelleen hyvin selvää etääntymistä siitä perustuslain 10 §:n 4 momenttiin liittyvästä vaatimuksesta, jonka mukaan rikosperusteinen puuttuminen luottamuksellisen viestin salaisuuteen edellyttää konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.