Suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa vuoden 2023 aikana
Janne Yli-Korhonen
6. helmikuuta, 2024 11:47
Finanssiala kertoo, että digihuijausten määrä nousi reippaasti vuonna 2023. Suomalaiset menettivät verkkorikollisille peräti 44,2 miljoonaa euroa vuoden 2023 aikana.
Yhteensä suomalaisia yritettiin huijata 76,9 miljoonan euron edestä vuoden aikana, mutta pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 32,7 miljoonaa euroa huijareille menossa ollutta rahaa.
Vuonna 2022 suomalaiset menettivät 32,4 miljoonaa euroa rikollisille ja pankit saivat estettyä 14,1 miljoonan euron edestä rikollisille menossa ollutta rahaa.
Palautettujen varojen summa kasvoi vuonna 2023 edellisvuoteen verratessa 132 prosenttia, mikä kertoo paitsi torjunnan tehokkuudesta, myös huijausten valtavasta määrästä.
"Pankkien torjuntatoimia ja järjestelmiä parannellaan ja kehitellään jatkuvasti. Valitettavasti, kun yksi huijauskanava tukitaan, on rikollisilla jo uusi keino kiikarissa", sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Vuonna 2021 rikollisille meni yli 35 miljoonaa euroa.
Finanssiala kertoo, että suurin nousu edellisvuoteen verratessa nähtiin sijoitushuijauksissa, joissa nähtiin 91 prosentin kasvu. Huijaustyypeistä sijoitushuijauksiin meni myös suurin euromäärä, runsaat 16 miljoonaa.
Samalla kuitenkin huomautetaan, että sijoitushuijauksissa pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu, ja todellisuudessa sijoitushuijauksien todellinen määrä on arviolta vähintään kolminkertainen.
Finanssialan mukaan sijoitushuijaukset ovat usein pitkäkestoisia. Ne saattavat kestää useita vuosia. Sijoittajalle saatetaan aluksi maksaa myös tuottoa, jotta toiminta vaikuttaisi uskottavalta.
"Kun uhri on todennut systeemin toimivaksi ja luotettavaksi ja ottaa 20 000 euron pikavipin lisäsijoitusta varten, ei varoja pystykään enää lunastamaan", Saxholm kuvaa.
Jos epäilee tulleensa huijatuksi, tulee ottaa välittömästi yhteys omaan pankkiin ja sitten poliisiin: nimenomaan tässä järjestyksessä. Mitä nopeammin pankki saa tiedon mahdollisesta huijauksesta, sitä suurempi on mahdollisuus, että rahat saadaan vielä palautettua, Finanssiala kertoo.
Huijauksia on liikkeellä jatkuvasti eri muodoissa. Huijauksien estämiseksi on myös toteutettu ratkaisuja viime aikoina. Esimerkiksi suomalaisia puhelinnumeroita ei enää voi käyttää ulkomailta tulevissa puheluhuijauksissa ja organisaatiot voivat suojata käyttämänsä lähettäjätunnukset ja varmistaa, ettei mikään muu taho voi käyttää samaa tunnusta Suomessa.