Manu Pitkänen
19. tammikuuta, 2012 18:10
Nyt kun AfterDawn on selvittänyt yhden naisehdokkaan ja kahden miesehdokkaan näkemykset tietoyhteiskuntaan ja teknologiaan liittyen, niin on aika tasata puntit toisella naispuolisella ehdokkaalla. Tentattavana on siis RKP:n Eva Biaudet.
Edellisten ehdokkaiden vastaukset kysymyksiin löydät oheisista linkeistä: Sari Essayah, Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto.
1. Iranin ydinvoimaloissa havaittu Stuxnet-mato osoittaa, että valtioiden välillä voidaan käydä selkkauksia myös rauhan aikana. Viron patsaskiistan ja Georgian sota osoittavat nettisodan olevan nykypäivää. Kuinka tärkeänä pidätte Suomen oman kyberarmeijan perustamista?
On erittäin tärkeätä, että kehitämme valmiutta toimia uusia uhkia kuten kyberuhkaa vastaan. Osoittihan esimerkiksi Tapaninpäivän myrsky yhteiskuntamme riippuvuuden sähköstä ja tietojärjestelmistäkin. Siis ennen kaikkea viestijärjestelmistä (ml. internet). Se osoitti näiden järjestelmien ja modernin yhteiskunnan 'uudenlaisen' haavoittuvuuden. Näihin uhkiin ei vastata pelkästään armeijan voimin vaan yhteiskunnan kokonaisvarautumisen keinoin. Kyber-uhka onkin noussut lyhyessä ajassa keskeiseksi tekijäksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja kansantalouden kannalta.
Mitään kyber-armeijaa ei välttämättä erikseen tarvita, mutta epäilemättä Puolustushallinnolla on oma roolinsa valtion tietojärjestelmiin liittyvien toimintojen ylläpitämisessä ja siihen liittyvässä kyber-varautumisessa.
2. Minkälaista vastuuta ja tehtäviä tällaiselle armeijalle tulisi antaa sodan ja rauhan aikana? (julkisessa keskustelussa on puhuttu ennaltaehkäisevistä iskuista ja virusten luomisesta)
Kuten edellisessä kysymyksessä sekä kysymys 4 todetaan ei siis armeijaa välttämättä tarvita, vaan laajapohjaista varautumista tulevaisuuden uhkakuviin.
Puolustushallinnonkin on seurattava aikaansa ja on hyvä että tätä kokonaisvarautumisen konseptia selvitetään.
3. Mikä on mielestänne kybersodan suurimmat riskit suomalaisille, Suomelle ja yrityksille?
Kyberuhkat voidaan jakaa seuraavasti lievemmästä (ja todennäköisemmästä) vaikeampaan: Kybervandalismi/hakkerointi, kyberrikollisuus, kybervakoilu, kyberterrorismi, taktinen kybersota ja strateginen kybersota.
Näiden kaikkien uhkien voidaan nähdä omalta osaltaan koskettavan sotilaallista-osa-aluetta, mutta myös muita yhteiskunnan osa-alueita. Yrityksiä koskevat esimerkiksi toimet jotka ovat kohdistuneet energia-, tietoliikenne-, logistiikka, elintarvikehuolto tai pankki- ja rahoitusverkostoon. Toivottavasti laadittava kyberturvallisuuden strategia antaa tarkemmat vastaukset kysymykseen siitä millä osa-alueella riskit ovat suurimmat.
4. Mistä tällainen uhka voisi olla peräisin ja miksi?
Voidaan todeta, että kyber-uhkaa on vaikea paljastaa etukäteen ja sittenkin kun on jouduttu toimien kohteeksi kestää aikansa ennen kuin lähde kyetään selvittämään.
5. Koetteko, että Suomen puolustusvoimat voisi tulevaisuudessa koostua maa-, ilma-, meri- ja kybervoimista?
Aika näyttää, mutta varmasti puolustusvoimissa tulee olla omat toimielimensä, jotka huolehtivat ainakin puolustushallinnon toimintaan liittyvistä kyber-asioista.
1. Taiteellisten teosten suoja-aika kestää Suomessa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Onko tälle teidän mielestä perusteita?
Lopputulos oli pitkän poliittisen prosessin tulos ja myös kompromissi missä jotkut tahot olisivat halunneet jatkaa suoja-aikaa vielä kauemmin. Edellinen raja, 50 vuotta, oli liian lyhyt ja monet taiteilijat joutuivat huomamaan että heidän teoksensa äänitettiin veloituksetta eteenpäin suoja-ajan umpeutuessa.
2. Tekijänoikeuslaki hankaloittaa esimerkiksi vanhojen sanomalehtien ja kansallisesti tärkeiden elokuvien julkaisua verkossa. Tulisiko lakia tältä osin löyhentää, jotta "kansallisaarteista" voitaisiin nauttia vapaasti?
Kyllä, tekijänoikeuslakia tulisi muuttaa niin että arkistoiduista tv- ja radio-ohjelmista sekä sanomalehdistä voitaisiin nauttia helpommin.
3. Kuinka suurena ongelmana pidätte immateriaalista (patentteihin ja teoksiin kohdistuvaa) piratismia ja miksi?
Piratismi on ongelma ja taloudelliset menetykset mittavia. Taloudelliset menetykset koskettavat kaikkia, ei siis vain suuria tekijöitä, vaan myös pieniä luovan alan toimijoita.
4. Eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön ns. kolmen hudin laki, jonka avulla verkkoyhteys voidaan katkaista jos käyttäjä jää kiinni kolmesti verkkopiratismista. Tulisiko verkkoyhteyden katkaiseminen olla mahdollista Suomessakin samoin perustein, vaikka YK on määritellyt sen perusoikeudeksi?
Ei, mutta verkkopiratismi ei ole hyväksyttävää. Edellinen hallitus jättikin asiasta lakiesityksen eduskunnalle mutta se raukesi eduskuntavaalien alla. Asia tullee uudestaan käsittelyyn tässä eduskunnassa. On tärkeätä että mahdollisimman monella on mahdollisuus nettiin. Tässä maailmassa vapauden ja demokratian puolesta tehtävä työ tapahtuu paljon netin kautta. Nuorille on hyvä lisätä tiedotusta mitä tekijänoikeudet merkitsevät ja helppoja tapoja ostaa esim. musiikkia ja filmiä on hyvä edistää.
1. Suomessa on käytössä poliisin hallinnoima lapsipornosuodatus, jolla estetään kansalaisten pääsy kielletyille internetsivustoille. Mitä olette mieltä sensuurista ja tulisiko olemassa olevan suodattimen käyttöä laajentaa?
Lapsiporno on erittäin vakava ongelma ja sen vastaiseen taisteluun on satsattava. Suomalaisten käyttämien nettisivujen suodatus eivät kuitenkaan välttämättä auta koska suodattimia voidaan kiertää suhteellisen helposti ja tärkeintä olisi lapsipornon tuottajien kynsiin joutuneiden lasten auttaminen sekä rikollisten vastuuseen asettaminen. Tässä avainasemassa on kansainvälinen yhteistyö sekä hyvä työ kansalaisjärjestöissä laittomien sivujen ja materiaalin löytämiseksi.
2. Ruotsissa voimaan tullut niin sanottu FRA-laki mahdollistaa maan rajojen kautta kulkevan liikenteen seuraamisen. Suomi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin suojellakseen kansalaistensa yksityisyyttä, vaikka suuri osa Suomen tietoliikenteestä kulkee Ruotsin läpi. Millaisena uhkana naapurivaltioiden harjoittamaa salakuuntelua pidätte kansalaisten ja yritysten kannalta?
En koe Ruotsin puolustusvoimien televalvonta erityisen suurena uhkana Suomelle. Kaikessa kanssakäymisessä tietoliikenneverkkojen kautta pitää muistaa että tietovuotojen riskit ovat suhteellisen suuret.
3. Eri puolilla maailmaa operaattoreiden vastuuta asiakkaiden verkkoliikenteen valvonnassa on pyritty kasvattamaan. Mitä mieltä olette suuntauksesta?
On tärkeätä että sivujen ylläpitäjät myös kantavat vastuuta silloin kun he ovat tietoisia lainvastaisesta materiaalista puuttumatta.
1. Tulisiko Suomen entistä aktiivisemmin vapauttaa verovaroin tuotettuja tietoaineistoja julkiseen ja ilmaiseen käyttöön? (kuten Maanmittauslaitoksen karttatiedot)
Kyllä, kaikki verovaroin tuotetut tietoainestot tulisi vapauttaa julkiseen ja ilmaiseen käyttöön.
2. Tulisiko valtion ottaa suurempi rooli nopeampien Internet-verkkojen rakentamisessa?
Valtion ja kuntien voisi ottaa suuremman roolin nopeampien Internet-verkkojen rakentamisessa, mutta rahoitukseen pitää saada myös yksityistä rahoitusta.
3. Mitkä ovat mielestänne Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tärkeimmät painopistealueet?
Nopeiden internet-verkkojen rakentaminen sekä tietoainestojen avoimuus ovat hyviä esimerkkejä tärkeistä painopistealueista. Julkisessa hallinnossa on myös erittäin paljon kehittämistä mitä tulee yhteisten tietojärjestelmien sekä avoimien rajapintojen käyttöön.
4. Tapani-myrsky osoitti kuinka haavoittuvainen Suomen viestintäinfrastruktuuri on. Millä tavoin Suomi voisi kehittyä tällä saralla?
Ylivoimaisesti tärkeintä on sähköverkon toiminnan turvaaminen. On absurdia että sähkölinjojen korjaaminen kestää jopa useita viikkoja. Matkapuhelinverkkojen toimivuuteen olisi myös satsattava niin että niiden toimivuus säilyy paremmin mikäli sähköverkkoihin tulee virheitä. Virannomaisverkossa ilmenneet ongelmat olivat hälyttäviä ja tulevaisuuden kannalta tällaisten ongelmien estäminen on välttämätöntä.
1. Jouluna tuli päätös Yleisradion rahoituksen järjestämisestä. Oletteko tulevan Yle-veron kannalla, vai oletteko jonkin muun järjestelmän kannalla. Perustelut mielipiteelle.
Nyt päätetty Yle-maksu on hyvä kompromissi julkisen palvelun turvaamiselle. Suomalaisten mediakulutus tottumukset ovat muuttuneet vuosien varrella sellaisella tavalla että tv-vastaanottimeen sidottu maksu ei enää vastaa tätä päivää. Verotuksen yhteydessä maksettava mediamaksu on hyvä koska se ottaa myös vähätuloisimmat, kuten opiskelijat huomioon. Yleisradion ja sen julkinen palvelu on tärkeä väline laadukkaan ohjelmiston takaamiseksi, sekä pienempien katselijaryhmien palvelujen turvaamiseksi. Lastenohjelmat ovat erinomainen esim tästä.
2. Hyvitysmaksujärjestelmään on tulossa uudistus vuonna 2013. Nykyinen tallennusalustapohjainen malli aiotaan muuttaa joksikin muuksi. Millainen on teidän mielestä sopiva ratkaisu, vai toimiiko kyseinen järjestelmä enää digitaalisen median aikakaudella? Julkisuudessa on puhuttu laajakaistoista perittävästä verosta.
(emme saaneet vastausta)